Viistokuvia

Olen pitkään miettinyt miltä kalat oikeasti näyttävät viistoluotain kuvassa. Monia mahdollisia maaleja olen tulkinnut vailla varmuutta kohteesta. Tämän asian selvittäminen päätyi to-do listalle viikonloppuna.
Testin valmistelut on hyvä aloittaa huudattamalla Jonseredia tankillisen verran.
Päätähdeksi kokeisiin päätin valmistaa puusta 86cm pituisen kuhan profiilia muistuttavan kohteen. Tämän upotin pohjaan kahdella takilakuulalla. Kahden kuulan avulla saan kohteen juuri mieleiseen asentoon. Välttämätön paha testissä on kaksi narua, jotka nousevat pintaan. Naruihin solmin lenkit säännöllisin välein, jotta pystyn vaihtelemaan kohteen syvyyttä.
Testikapula valmiina.  
Kaikunäyttönä suoraan päältä ajaessa käytin 2D- / downscan- ja viistokuvaa. Kun aloitin kohteen luotaamisen sivulta jätin 2D- kuvan pois ja näkymänä toimi kartta+downscan+viistoluotain.
Valitsin koesyvyydeksi 7.5 metriä syvän lahden pohjukan. Tämä syvyys lienee melko yleinen kuhan kalastuksessa.

Olen aina sanonut, että viistoluotainta luetaan varjojen perusteella. Nämä kuvasarjat varmasti avaavat tätä sanontaa monelle, jotka eivät ole aiemmin vastaavia kohteita tulkinnut luotaimen näytöltä.

Tähän vielä alkuun muistutus kuinka viisto toimii. Kuva by me:
Viiston toimintaperiaate.
Mitä ylempänä kohde on pohjasta sitä kauempana varjo on maalista.
Ja sitten asiaan - eli aletaan katselemaan miltä kuvat näyttävät. Olen lisännyt kaikukuvaan syvyyden paljonko kohde on irti pohjasta. Lisäksi nopeus on näkyvillä, koska sillä on suuri vaikutus kaikukuvaan. Tähtenä näkyvä reittipiste kertoo kohteen sijainnin karttapohjalla.

Klikkaa kuvaa niin saat screenshot-sarjan avautumaan suurempana!
Kohde lähes pohjassa.
Kellutusnarut ja niissä olevat solmut näkyvät selvästi niin downscan kuin 2D- kuvassa.


Kohde löytyy jopa yli 20m päästä sivulta.
Kuten kuvista käy ilmi, kohde ja kohteen varjo on suhteellisen lähekkäin toisiaan. Tämä tarkoittaa, että kala on irti pohjasta mutta silti lähellä pohjaa.

Seuraavaksi kohde nousee 50cm ylemmäs ja siitä säännöllisesti metrin stepeissä ylöspäin. Kuvat kertovat enemmin kuin 1000 sanaa.

Kuten kuvasta selviää kohteen ollessa pitkittäin suhteessa kaikukeilaan niin itse kohdetta ei näe juuri ollenkaan. 
Kohteen ollessa optimaalisessa asennossa se erottuu hienosti näytöltä.
Oikealla puolella venettä tiukka syöttikalaparvi.

Läheltä ohittaessa viisto piirtää kohteen edelleen vesipatjaan.
Varjo paljastaa, että kohde on sivulla.
Varjo taas huomattavasti selkein osa kohdetta. Kohde löytyy 5 metriä lähempää anturia.
 




Kohteen lähestyessä pintaa itse kohteen kaiku vahvistuu.
Nopeasti voisi vilkaista, että veneen alla pohjassa on komea kala. Käytännössä kala on lähes 7m sivulla välivedessä.


Jo lähes vierestä ajaessa varjo on 10 metrin päässä kohteesta.
Kohteen ollessa lähes pinnassa varjo karkaa kantamattomiin.
Kalojen haku viistoluotaimella on hieno ja samalla todella vaativa laji. Ei voi kuin hattua nostaa täsmävertikaali guruille, jotka päivästä toiseen poimivat viistolla komeita maaleja ja nostavat näytille sen kokoluokan kaloja, että miun kaikukapula on niille syöttikala. :)
4 tuntia intensiivistä pyörittelyä puukalan ympärillä. Liikkeet kiinnosti myös rannalla aurinkoa palvovia mökkiläisiä. Useampi kävikin kysymässä mitä olen touhuamassa.
Väripaleteilla on suuri merkitys kaiun näkyvyyteen mielestäni parhaimmin kaikukohde irtoaa pohjasta punaisella värimaailmalla. Itse olen kuitenkin tykästynyt musta-valkonäkymään ja pyrin opiskelemaan sen lukua mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti.
Punaisella väripaletilla vaalea kohde irtoaa selkeästi pohjagrafiikasta.
Päivä päivältä kaiusta osaa uusia kaivaa puolia ja niksejä. Tämä päivä opetti enemmin kuin kymmenet reissut, jolloin olen arvainnut viiston kohteiden sijaintia ja kokoa. Kannattaa huomioida kuinka maltillisella nopeudella luotaukset tein. Kun nopeus kasvaa kuvan tulkinta vaatii vielä huomattavasti enemmin tarkkuutta. 
Lowrance Carbon, Alutroll ja MotorGuide yhdistelmä hoiti pisteet kotiin jälleen kerran. Tällaiset "hullutkin" projektit sujuu todella erinomaisesti toimivan kokonaisuuden avulla. 

Seuraavat testituokiot on jo mietintämyssyssä hautumassa...

7 kommenttia:

  1. Erittäin mielenkiintoista. Ite miettiny oikealla kalalla kokeilla

    VastaaPoista
  2. Hienoa että joku perehtyy asiohin

    VastaaPoista
  3. Kiitoksia positiivisesta palautteesta, lisää juttua tulossa. :)

    VastaaPoista
  4. hieno juttu! Löytyikö ahvenet syksyllä? jatkahan kirjoittelua ja näiden kuvien analysointia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Luonnollisesti veneilyblogissa talvi on varsin hiljaista aikaa. Kevät taas kolkuttelee ovella ja blogi tulee vilkastumaan. :)

      Poista
  5. Millä taajuudella kaiku luotasi?

    VastaaPoista

Kommentoi.