Karttanäyttö
Karttanäyttö ei juuri poikkea muista plotterikoneista, tämä onkin osa-alue mitä ei laitevalistajat paljoa varmaankaan voi kehittää. Kursori liikkuu karttapohjan päällä, yksinkertaisesta asiasta ei kannata tehdä hankalaa.
Luonnollisesti laitteiden prosessorit kehittyy ja kartan zoomaukset ja vieritykset ovat nopeutuneet. Hyvänä verrokkiina voin pitää omaa LCX-37 jota käytän myös aktiivisesti, siinä zoomaukset ja vieritykset pitää tehdä ajan kanssa, uusissa laitteissa kartta vierii nätimmin ja zoomauksen jälkeen kuva on saman tien näytöllä.
Omaksi suosikkinäkymäkseni on tullut karttanäyttö etunäytöllä ja suuntaviiva päällä. Näin näen mahdollisimman paljon edessä olevaa karttaa. Suuntaviiva helpottaa penkkojen reunoissa ajolinjoja.
Takana olevassa näytössä käytän suunta ylös-asetusta, muuten karttakuva on turhan kapea, kun samalla näytöllä on vielä 50/200kHz kaikukuvat.
Ohjaamossa olevalle näytölle olen laittanut turvalliseksi syvyysalueeksi 20metriä ja takanäytölle 10 metriä, näin ohjaamosta on helppo havainnollistaa 2 karttaa vertaamalla patit jotka vaativat takiloiden nostoa.
|
Kartassa: suunta ylöspäin, suuntaviiva ja etunäyttö.
Suunta suhteessa pattiin helppo havainnollistaa. |
Karttakuvaan saa kerrosnäkymänä joko StructureMap- tai tutkakuvan. Tähän mennessä olen käyttänyt tutkakuvaa, jolloin voin samalla opiskella tutkan lukua. Kuhan uistelussa aion hyödyntää StructrureMap kerroskuvaa, mutta siitä ei vielä ole kokemuksia.
Reittien suunnittelu ja teko on kosketusnäytöllä helppoa, sormella tökkii käännökset haluamiinsa kohtiin. Vaikka pilotti ja plotteri on eri merkkiä, reittiajo toimii jouhevasti ja pilotti seuraa reittiä viimeiselle pisteelle asti. Alussa olin siinä uskossa, että jokainen käännös pitäisi kuitata näytöltä, mutta näin ei ole.
|
Seuraavan päivän reittisuunnittelua iPadilla.
Aamulla, kun pääsee satamasta ulos laitetaan reittiajo päälle ja pilotti ajaa suunniteldulle aloituspaikalle. |
Kaikuluotain
HDS12:ssa on sisäänrakennettu kaiku- ja StructureScan, joten erillisiä networkkiin kytkettäviä moduleita ei tarvita.
HDS12:n lisäksi tarvitsee vain hankkia StructureScan anturi niin saa sivuluotaimen käyttöön. Vaikka luotain on sisäänrakennettu, HDS12 jakaa kuvaa Lowrance Networkiin samalla tavalla kuin erillinen networkissa oleva StructureScan moduli.
Kaikuluotain on tuttua ja turvallista Lowrance laatua. Normaalissa kaiussa minulla on käytössä Airmar P66-anturi ja sivuluotaimella StructureScan HD-anturi.
Kaikuluotaimen asetuksissa kannattaa käydä ruksaamassa anturityypiksi se, joka veneeseen on asennettu, itselläni se on Airmar P66 5k.
Lisäksi kaikuasetuksista kannattaa etsiä mieleinen esiasetus Yleisasetuksen tilalle.
Itselle mieleiset asetukset on pikkuhiljaa löytynyt:
- Kaikuluotain asetus: Hidas uistelu
- Vieritysnopeus: 2x
- Häiriönpoisto: Matala (poistaa satunnaiset pystyjuovat ja voin ajaa herkkyyksiä hieman korkemmalla
- Pintahäiriönpoisto: Pois
- Herkkyys: 200kHz +1db, 50kHz normaali.
Värikartassa tykkään käyttää sinistä taustaa ja kaiut punaisella. Tämä ei kuitenkaan ole toimiva, jos käyttää iPadia Wifin kautta kaikunäyttönä, kontrasti ei riitä ja näytöstä ei saa selvää. Selkein on Lowrancen esiasetus värit: valkoinen tausta ja punaiset kaiut. Näin myös kirkkaassa auringonvalossa saa selvää iPadin näytöstä.
Kaikuluotain on selkeä ja erottelukykyinen, takilakuulat piirtymät selkeästi 50kHz asetuksilla. 200kHz ei piirrä kuulia, mielestäni tämä on hyvä asia. Saan enemmin kalastukseen liittyvää dataa näkyviin näytölle. Itseäni ei kiinnosta juurikaan, jos joku kala nousee ihmettelemään kuulaa tai välilaukasinta, kuitenkin syötit uivat sen verran kauempana (yleensä noin 10ft päässä). Ettei niitä ihmettelevät kalat näy kaiussa. Keväällä käytin kuulan perässä Okin houkutuslevyä, sen uinin 50kHz piirsi selkeästi. Innolla odotan sellaista ominaisuutta, että pystyisin kuulien kaikudatan pyyhkimään pois 50Khz näytöstä, näin saisin myös matalaan veteen selkeän kuvan. Nyt kuulat sotkevat näkymää.
|
HDS7m Screenshot. |
|
Vaihtoehtoinen näkymä.
iPad karttana ja HDS12 kaikuluotainnäyttönä. |
StructureScan antaa erinomaisen lisän pitkiin uistelupäiviin. On mukava seurata pohjan rakennetta ja mitä kaikkea roinaa penkkojen ja pattien vierestä löytyykään. Kymmenien vuosien puu-uitot on jättäneet jälkensä Suur-Saimaan pohjaan ja paikoitellen pohjassa lepää uskomattoman suuret määrät puuta.
|
Parvi structuren ja downscannin silmin.
Parvi on enemmin veneen oikealla puolella, vasemmalla on vain rippeet. |
On myös mielenkiintoista seurata venettä väistäviä pintaparvia. Syksyllä parvien pintautuessa uskon tästä olevan hyötyä vetouistelussa. Jiggaillessa luotojen ja pattien rakenteen havainnollistaa structurella helposti.
|
Puuta pohjassa. |
Structuren asetuksia en juurikaan ole muokkaillut, uistellessa käytän sinistä värimaailmaa, silloin vedessä olevat kaiut ovat mielestäni selkeän vaaleat. Kun tutkin pohjan muotoja, käytössä on yleisesti käytetty, ruskea väripaletti.
|
Kapea väylä ja viitat molemmin puolin.
Kaikukuvasta erottaa reimareiden painot ja varjona nouseva ketju. Ilmesesti pohjassa on molemmin puolin 2 painot. Liekö joskus reimarit karanneet jäiden mukana? |
Tutka
Tutka on ollut kovassa käytössä.
Varsinaisia tutkaa vaativia kelejä ei ole vielä tullut, silti olen harjoitellut kuvan lukemista. Näin dataa helpompi tulkita, kun sitä todella tarvitsee. Uistellessa olen käyttänyt tutkakerros kuvaa, joka lisää tutkakuvan kartan päälle. Tämä on varsin helppo tapa käyttää tutkaa ja kohteiden sijainti on selkeä tiedostaa kartalta. MARPA-seurannan avulla saan samalla selällä olevan veneen lukittua tutkaan ja kohteen reitti piirtyy kartalle pisteinä.
|
Kaverin liikkeet seurannassa |
Tutkaan voi ohjelmoida varoitusalueet, jolloin laite hälyttää, kun joku tutka tulee turhan lähelle venettä. Olen laittanut hälytysalueeksi ympyrän muotoisen alueen 300m veneestä, jos joku tulee lähemmäs alkaa laite hälyttämään.
|
Tarvittaessa tutkan erottelukyky on vakuuttava.
Kuvassa pikkuplaanarit, uloimmat n. 40m päässä. |
Networkin välityksellä tutkakuva tulee myös takanäytölle. Takanäytössä käytän kartan asetuksena suunta ylöspäin ja etunäyttö päällä, jolloin vene on kartan alareunassa. Näin voin sumulla vahtia mitä veneen edessä tapahtuu samalla, kun virittelen uinteja.
Siirtymillä laitan iPadiin pelkän tutkakuvan, jolloin tutkan piirto on hieman tarkempaa ja selkeämpää kuin kerroskuvassa näytön kanssa. Matkavauhdissa 25kn reimarit piirtyvät tarvittavan kaukaa näytölle.
VHF/AIS
Tutkan lisäksi hankin VHF:n turvallisuusvälineeksi. Lähinnä suunnitteilla oleville meri- ja ulkomaanreissuille tämä lisää turvaa.
Link-8 VHF, on kytketty NMEA2000-väylään, josta radio saa tarkan paikkatiedon hätäkutsua varten. Toivottavasti tätä ominaisuutta ei tarvitse koskaan käyttää. Radio on selkeä käyttää ja kuuluvuus on erinomainen. 1.5m antennilla kantavuutta Saimaalla olen parhaillaan saanut 10km saarista huolimatta.
Laitteen mukana tullut AIS-vastaanotin on yllättänyt positiivisesti hyödyllisyydellään. Saimaalla liikkuvilla hinaajilla ja suurilla rahtilaivoilla on asetettu AIS-lähetin, jonka dataa vastaanotin tulkitsee ja piirtää laivan jäljen karttanäytölle. Jo hyvän aikaa ennen kuin tutka havaitsee rahtilaivan AIS on piirrellyt laivan lähestymistä kartalle. Näin pystyn ennakoimaan kapeissa salmissa rahtilaivojen kohtaamiset entistä helpommin.
|
Rahtilaiva lähestymässä kalapaikkojani. |
|
Laivan nimeä klikkaamalla saan tarkemmat tiedot. |
Summasummarum