Tällä kertaa Saimaan yllä vello massiivinen korkeapaineen alue. 2 Päivän aikana paineet olivat nousseet lähes 60 yksikköä, joten odotukset pinnasta löytyvästä isomuksesta olivat vähintään kovat.
Luotto edellisillä reissuilla hangattuun penkkaan oli sen verran kova, että vielä kolmannen kerran päätin siihen kajota. Tälläkertaa ilman lämpötila oli jo pakkasen puolella ja se lisäsi oman haasteensa harrastukseen. Takiloiden jarrut olivat umpijäässä ja Syncrotkin hieman temppuilivat mittareiden osalta, muuten kuitenkin toimivat mukavasti.
Pienien alkukankeuksien jälkeen kuitenkin sain raksit vetoon ja siksakki parvien ympärillä alkoi. Painotukset olivat lähes olemattomia. 30gr siimapainot olivat suurimmat mitä veteen mätin.Aamusta vapauttelin pari alamittaa ja neljättä kertaa kun suuntasin syvältä suoraan rantamatalaan oli helvetti irti. Ensin lähti uloin plaanari melko vauhdikkaasti taaksepäin. Normaalisti laukasin plaanarin ja aloin väsyttelemään ihan mukavan kokoista lohta joka jo muutamia hyppyjä suoritti.
Sitten tilanne muuttuikin, toisiksi uloin plaanari pakitti 10 metriä todella rivakasti ja palasi paikoilleen, ajattelin että kala irtosi ja jatkoin väsyttelyä. Kun kalan sain kelailtua veneen läheisyyteen totesin, että kyseessä mukava n.3kg lohi kyseessä. Lohen ihailu kuiteskin loppui kuin seinään, kun hetki sitten pakitellut plaanari lähti kuin tykin suusta takaviistoon. Ensimmäistä kertaa jarru soitti aivan oikeasti lohenuistelu-urallani.
Vedin oikeastaan väkisin ensimmäisen kalan veneen taakse ja löin vavan telineeseen roikkumaan. Vielä tässäkin vaiheessa siimaa vietiin voimalla. Kun sain vavan käteen oli kelasta siimaa pihalla 450ft eli 150 jalkaa oltiin menty takaviistoon - ja vauhdilla. Selkeästi tuntui, että kyseessä oli kala. Sitten alkoikin tuskainen väsyttelytuokio. Pikkuhiljaa pumpaten ja välillä kalan voimaa ihmetellen hilasin taakkaa kohti venettä.
Samalla koitin takilakalustoa tempoa ylös ja siinä myös onnistuin. Rytäkässä menin aikaisemmin iskeneen lohen vapauttamaan veneen takanta, kun en uskaltanut kalaa haaviin ottaa. Ties vaikka olisi sotkeutunut haaviin ja elämäni kala olisi irronnut.
Väsyttelyä jatkui 30 minuuttia, olin laskenut loput plaanarit todella kauas veneestä ja koko takalaita oli tyhjennetty. Kala tuli suoraan veneen alla, pohjia pitkin. Vähän jo väsyttelyn ohessa ajattelin että kyseessä on helvetinmoinen hauki, mutta ensimmäinen lähtö vakuutti siinä määrin, että olin melko varma kyseessä olevan lohi tai taimen. Kuitekin karu totuus paljastui, kun kalan vinssasin pintaan. Se oli aivan perkeleenmoinen luupää. Joskus oon 10kg hauen saanut ja se oli pieni tähän verrattuna. Painoa on paha arvioida, mutta pituutta löytyi noin +-120cm. Siimaa kala ei onnistunut syömään poikki kun koukku oli yläleuassa siima suun ulkona. Tunnelma latistui samantien siinämäärin, että meinasin liipasta vavan saimaaseen. Sormen olivat aivan tunnottomat kylmyyden ja sen takia, kun olin rystyset valkoisena vapaa puristanut. Kuitenkin kiltisti laskin haukimamman kasvamaan ja aloitin epätoivoisen sormien sulatuksen.
Päätin lähteä penkasta niin kauas kuin pääsisin ja niin teinkin, koko loppupäivän rullailin syvän päällä vähän siellätäällä ilman tapahtumia.
Saldoa:
Uistelua 8h
Paineet: 1035
Veden lämmöt: 4,8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi.