4 vuotta palvelleilla Big Gamen siimoilla on tullut käyttötunnit täyteen, rispaantumia ja hankaumia löytyy lähes joka kelalta niin paljon, että siimojen vaihto on ajankohtaista. 2 vuotta sitten käänsin siimat ympäri keloilta, joten sekin vaihtoehto on jo käytetty.
 |
| Siimojen poistoa. |
Siimojenvaihto on varsin aikaavievä projekti, homma on kuitenkin niin harvinaista että päätin kerätä voimani ja suorittaa vaihdon koti-oloissa. Yleensä olen käyttänyt akkukonetta kelojen tyhjentämiseen, mutta tälläkertaa sitä ei ollut käytettävissä. Yllättävän nopeasti siimat purkautuivat myös levittämällä kelat lattialle ja kääntämällä kammet taakse, sitten vain lappotyylillä kiskoi puolat tyhjiksi, kaikki kerrallaan. Mittareilta oli mukava seurata paljon kullakin kelalla on ollut 4 vuoden aikana siimahävikkiä. Yllättävän vähillä siimatappioilla olenkin selvinnyt, suurimman ja pienimmän siimamäärän keloilla oli eroa noin 50 jalkaa, joka on mielestäni aika vähän.
Tällä kertaa kokeiluun lähtee aivan uusi tuttavuus siimamarkkinoilla, Plantil Souverän, paksuutena 0,46. Ensivaikutelmat siimalta ovat hyvät, Big Gameen verrattuna siima on pinnalta kovempaa ja solmujen teko on helpompaa. Ainankaan suurelta puolalta kelalle kelatessani en havainnut suurempaa muistia siimassa vaan oikeni tosi nätisti puolalta kelaessa. Väri siimalla on tummahkon vihreä. Mielenkiinnolla odottelen pääsemistä tositoimiin. Kovan siiman luulisi kestävän paremmin myös tappipainojen rasitusta.
 |
| Uudet siimat odottamassa kokeilua. |
Onhan tässä kalallakin kerennyt käymään, uusi kalastusmuoto on ollut kokeilussa, siitä myöhemmin lisää. Uistelurintamalla on jatkunut sama "pään seinään lyönti". Kovasta yrityksestä huolimatta ei ole vielä mitallista lohikalaa siiman päässä käynyt. Alamittoja on ollut liikenteessä jonkin verran, mutta ne ei lohduta. Sinällään tulevaisuuden kannalta tilanne näyttää hyvältä, sillä harvoin keväisin näin paljon alamittoja kohtaa.
Kovempi vetovauhti on alkanut kiinnostamaan ja sitä varten hankin uusia huppuja. Tarkoitus olisi alkaa kokeilemaan vetoa 3,5-4km/h vauhdeilla. Näin saisi haravoitua suuremman alueen päivässä ja toivottavasti sitä myöten myös tavoittaisi paremmin syövän kalan.
 |
| Ei lohta, mutta sentään varsin syötävän kokosia ahvinia. |
Tuntimittari raksuttaa.. Tällä hetkellä lohikalan perässä olen ollut noin 50 tuntia. Aikaisempiin vuosiin verrattuna tämä on melko vaatimaton määrä. Hyvin huomaa kuitenkin sen, että vähemmillä reissuilla jaksaa panostaa kalastukseen paljon enemmin, kuin vetämällä 3x 12h päiviä peräjälkeen. Nyt on aina intoa viritellä uinteja ja vaihdella painotuksia. Pitkinä päivinä lähinnä maataan hytissä ja valitetaan. Nyt puuhaillaan takatilassa niin, aktiivisesti että meinaa jäädä kahvitkin juomatta.
Kyllä se vielä narahtaa. En ole luovuttanut! Tarkoitus olisi myös merilohen perässä käydä lähiviikkoina, toivottavasti saisi aikataulut passaamaan, niin että suunnitelmat muuttuisi todeksi. Yksin en uskalla isoille vesille ensikertalaisena lähteä.
