26.8. Saimaa

Vielä en ole luovuttanut, vaikka viimeiset reissut on lohien kannalta olleet synkkiä.

Perinteinen yöherätys ja siirtymä vesille. Keli oli sumuinen, pilvinen ja tyynehkö. Paineetkin mukavan korkealla. Odotukset olivat taas kerran kovat.

Tällä kertaa ohitin eteläiset selät vauhdilla, suuntasin aivan lupa-alueen pohjoisosiin. Eipähän ainankaan Ilkonselän kirous pätisi.

Painotukset aloitin aika laajalla skaalalla, plaanarit 30-200gr ja takilat 50-70ft. Päätin haravoida vähän joka kerrosta siihen asti kuin jostain ilmoittelisi.

Kaiku piirsi kalaa todella mukavasti, parvia oli huomattavasti enemmin kun edellisillä reissuilla. Pääasiassa 8-15m vedessä, joten hieman enemmin panostin painotuksilla niihin syvyyksiin.

Aamupäivä kuitenkin enteili mitä tuleman pitää. Ei nykyäkään. Yksi isolla painolla oleva plaanarin jämähdys, mutta sekin todennäköisesti oli pohja.

Ahkerasti vaihtelin syöttejä ja värejä. Kaikki houkutuslevytkin kävivät vedessä mitä pakista löytyi. Mutta tulosta ei tullut. Aamupäivä kääntyi iltapäiväksi ja iltapäivä illaksi. Ei tärppejä.

Yksi taimenen tumppi syöttiä pois kelatessa naukasi potkurin pyörteistä syötin suuhunsa, siinä ainut lohikalakontakti päivän ajalta. Sekin ravisteli itsensä irti ennen venettä.
Takilassa roikkunut ahven oli lähimmäksi venettä päässyt kala, se tipahti moottorikaivoon josta hyppäsi veteen. Hienoa tämä järvilohen uistelu! :D

Ja siinähän sitä taas oltiin, 14h vesillä ja munat pataan. Tähän alkaa jo tottumaan. 78 tuntia on siitä, kun viimeeksi olen edes ALAMITTAISEN järviloheen veneen lähistöllä nähnyt. Mikä helvetti miun touhussa menee vikaan?! Onkohan joku kussut syötteihin vai mikä tässä nyt on. Talvella vaihdoin tapsisiiman 0.60 sufixiin, se lähtee ensi reissuksi paitsioon ja tapsit tulee 0.46 big gamesta. Muuta radikaalia en tähän hätään keksi.

Saldoa:
Vesillä 14h
Munat pataan!
Bensaa meni 43 litraa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi.