Viistoluotausta

Kaikutekniikka hyppii huimia harppauksia eteenpäin vuosi vuodelta.
Tämän alkukauden olen tutustunut Lowrancen 3D-viistoluotaimen käytöön.
(klikkaamalla kuvaa se aukeaa suurempana)
3D- anturi kuvassa vasemmalla.
3D vaatii anturin lisäksi erillisen moduulin, joka kytketään näyttöön Lowrance Ethernet - kaapelilla. Viisto on yhteensopiva Lowrancen Gen3- ja Carbon- sarjan laitteiden kanssa.
3D moduli.
Anturin johto jakautuu kahteen liittimeen
Itse perusnäkymä ei eroa normaalin viistoluotaimen kuvasta 3D nimityksestä huolimatta. Hienous piilee laitteen tehossa ja erottelukyvyssä. Lisänä on toki tullut 3D- näkymä viistodatasta, sitä en ole oppinut juurikaan tulkitsemaan. Vanha "old school" kuva tuntuu tutulta ja turvalliselta.
3D:n uutuusnäkymä. Veneen alla hylky.
Normaalissa käytössä luotaan 5 - 10m syvässä vesipatjassa 30m leveää siivua per puoli, käytännössä viiston kattavuus on siis 60 metriä tämän keila kattaa hienosti. Viimeisimmät testit osoittivat, että jopa alle 3m vedessä pääsen 60m luotausleveyksiin. 
Selkäkarikko.
Karikon reuna 10m veneen vasemmalla puolella, varjo kertoo jyrkästi tippuvasta seinämästä.
Harjanne jatkuu 30 metriä oikealle, keilan keskikohdassa näkyy jyrkkä penkan reuna.
Pohjoispenkan päällä reilusti hyvän kokoista kalaa.
Viistokuvassa oikealla poijun paino ja hieman sen jälkeen uponnut ja hajonnut uittonippu.
Varma kalapaikka pohja-ongelle!
Kalojen etsimisen lisäksi olen innostunut pohjan analysoinnista ja "löytöjen" tekemisestä. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa jo hyvin tarkat kuvat esimerkiksi hylyistä ja pohjan rakenteesta. Alla kuvasarja Suur-Saimaalla makaavasta noin 30 metrisestä hylystä. 
Hylky makaa rantavedessä noin 5 metrin syvyydessä.
Aivan rannasta ajettu ajolinja.
StructureMapin avulla hylyn asento on helppo asemoida.
Viimeisimmät kokeilut tein todella matalassa vedessä. Syvyys ei ollut ongelma, helppolukuista pohjadataa tuli siinä missä syvemmässäkin vedessä:
Rantaan noin 30 metriä. Kuvassa näkyvä pintakivi on piirtänyt näyttöön loputtoman varjon. Viistolla ei näe kivien taakse.
Kaikukuvan analysointia.
030 on reittipisteen järjestysnumero. Olen tehnyt pinnan alla olevan kiven kohdalle reittipisteen.
Kuvassa viistoluotaimen kuva hahmottamassa miltä sama näkymä näyttää näytöltä.
Ensifiilisten perusteella luotaimen erottelukyky ja kantavuus paranee huimasti verrattain aiempaan LLS-HD anturiin. En sano, ettäkö LLS-HD olisi mitenkään huono tai vanhentunutta tekniikkaa. 3D vie vaan viistoluotauksen vielä pykälää pidemmälle.

Vaikka vapa ei taivukkaan, niin ketterällä veneellä karikoita ja penkkoja luodatessa aika menee kuin siivillä. Välillä voi olla tuntikin, ettei jigi pääse veteen asti. Pinnan alainen maailma osaa viedä mennessään.

3 kommenttia:

  1. Ennen ilman kaikua liikkuneena tämän kesän busteriin hankin lowrancen elite 7ti totalscan luotaimen. Sen kanssa pohjan järven tutkiminen on siirtynyt askeleen eteenpäin. Menee reissuja et kiertelen vain luotaamassa ja merkkaamassa kalapaikkoja sekä mielenkiintoisia kohteita.

    VastaaPoista
  2. Minulla myös vastaava paketti käytössä .Oulujoella hienoo kartoittaa jokea kun kahdella ajolla luodattu joen leveys ja uusia spotteja löytyy joka reissulla.
    3d antaa tosi paljon apuja kun kuletaan rännissä ja kalojen tarkan sijainnin näkee näytöllä.
    Viiston avulla sitten tasaisemmalla.

    VastaaPoista
  3. Morientes.
    kertokahan noviisille joka aikoo hankkia viistokaiun, häiritseekö perämoottori viistokaiun toimintaa.
    perämoottorihan tulee olemaan anturin vieressä ja käsittääkseni kaiku luotaa sivulle. Eli törmääkö kaiku moottoriin?

    VastaaPoista

Kommentoi.