Näytetään tekstit, joissa on tunniste rigaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rigaus. Näytä kaikki tekstit

Kajakin varustelua - Osa 3

Kajakin varusteluprojekti on edennyt jo kolmanteen osioonsa. Sähköt ja laitteiden kiinnityspaikat on tehty. Luonnollisesti kaikuluotain vaatii myös anturin toimiakseen. Kajakkiin tulee 2 kiinteää anturia, HST-WSBL 83/200kHz "normianturi" ja LLS-HD StructureScan / Downscan anturi. Lisäksi siirrettäväksi / irroitettavaksi tulee HDI-anturi 83/200/455/800kHz vertikaalijigaukseen. 

Ensiksi asennetaan normaali HST- WSBL anturi.
Hobie kajakit on ns. Lowrance-valmiita, joka tarkoittaa sitä, että kajakin pohjaan on tehty Lowrancen anturille sopiva asennuslevy. Anturin asennus on todella helppoa ja nopeaa.
Anturin asennus alkaa.
Anturin asennuslevyyn pääsee käsiksi pohjan kautta.
Anturin asennuspaikasta ei voi erehtyä.
3 ruuvia auki ja kotelo on irti.
Asennuspohjassa on kiskot joihin anturi kiinnitetään.
Anturi on kilven alla suojassa kiviltä ja kolhuilta.
Vesi pääsee virtaamaan vapaasti samaan tilaan anturin kanssa, joten lämpötilanmittaus toimii reaaliajassa asennuspaikasta huolimatta.
Asennuspohjasta anturin johto pujotetaan läpivientiin jonka kautta johto tulee rungon päälle.
Anturijohto nousee kannelle istuimen alla olevasta reiästä. Reiästä oikealla näkyy läpivienti, josta johto pujoitetaan rungon sisään. Tällä hetkellä läpiviennissä on vielä paikoillaan sokea tulppa.
Hobien läpivienti on nerokas, paketin mukana tulee monen kokoisia ja muotoisia reikäkombinaatioita, joista valitaan millekkin anturille sopiva reikä. "Sovite" painetaan läpiviennin kanteen ja koko paketti johtoineen ruuvataan runkoon. 
Läpivienti anturijohdon kanssa.
Loppu onkin pelkkää johdonvetoa rungon sisässä kaikuluotaimelle. Erikoismaininta kajakin ominaisuuksista johdonvetoon. Tämän helpommaksi ei johtojen vetäminen tule, kädet yltää luukulta luukulle, hyvästi vetonarut ja verestävät rystyset.

Seuraavaksi vuorossa LLS-HD anturi. Anturin asennuspaikan kriteerit on hieman tiukemmat kuin normaalilla alaspäin luotaavalla anturilla. Sivulle pitää olla esteetön näkymä. Käytännössä kajakissa ajatustasolla jäi 3 vaihtoehtoa asennuspaikalle: Keulaan, kylkeen todella alas (pohjan tason alapuolelle) tai perään. Näistä vaihtoehdoista päädyin kuivaharjoittelun jälkeen asentamaan anturin perään.
Asenuksessa käytän normaalista asennuslevystä poiketen RAM:in tuotetta joka on tehty nimenomaan LLS-anturin asennukseen. Paketin mukana on B-kuula, kiinnityslevy anturille ja alumiinitanko jolla kuula ja anturi yhdistetään toisiinsa. Tanko on todella pehmeää materiaalia ja helppo työstää tarvittavaan muotoon.
Kuvassa näkyvä B-kuulan kaidepanta pitää hankkia erikseen. 
Paketti asetettuna paikalleen.
Lyhensin alumiinitangon noin 30cm pituiseksi ja käänsin loivalle kaarelle.
Takakaiteessa U-pultilla oleva B-kuulan on osoitettava ylöspäin, muuten se ottaa maahan kiinni kajakkia auton katolle nostettaessa. Kuulan asento ja anturin varsi on mitoitettu niin, että kun anturi laskeutuu vapaasti kuulassa niin alas kuin kuula antaa myöten asento on hyvä. Lasku onnistuu vaikka vesillä ollessa.
Anturi käännettään kuljetuksen ajaksi makamaan kajakin takakantta vasten.
Paketin päälle vedettävä kuminauha estää turhaa liikehdintää.
Rungon sisällä takakulmiin pääsy on haastavaa, läpiviennin teon kannalta se taasen on välttämäntöntä. Kansiluukuilta kehykset irti ja taas ylsi sormenpäillä 5cm kauemmas.
Kansiluukku irroitettuna. Ei taida kajakista sellaista ruuvia löytyä mitä en olisi avannut edes kerran.
Läpivienti LLS-HD:n johdolle.
Kuljetusasento.
Luotausasento.
Luotausasento.
LLS-HD:n asennus oli yksi niistä toimenpiteistä joiden onnistumista olin jännittänyt etukäteen. Kuitenkin kaikki meni hyvin, anturi istuu varsin jämäkästi ja on nopeasti käännettävissä kuljetusasentoon. Alunperin ajattelin tehdä LLS:n anturista irroitettavan, mutta pitkä johtoveto kannen yli ei houkuttanut. Epäilyksenä oli myös, ettei anturia sitten olisi koskaan "jaksanut" asentaa lähtiessä. Nyt sen kääntö luotausasentoon on 10 sec homma.

Irroitettavaa anturia tulen kuitenkin soveltamaan vertikaali-anturissa. Uskon, että tarpeeksi syvissä vesissä jigatessa myös kajakin pohjaan asennettu anturi näyttää jigin liikkeet. Toinen anturi tulee matalampien vesien ja kovempien tuulien apuvälineeksi. Asennuksessa hyödynsin vastaavaa RAM:n vartta kuin LLS:n asennuksessa.
 Vertikaalianturi.
Ylimääräiset johdot on käännetty kiepille varren mutkaan. Anturi on aseteltavissa kajakin etuosassa lähes mihin kohtaan tahansa asennuskiskoja hyödyntäen.
Anturit löysivät paikkansa rungosta. Näillä eväillä kajakki alkaakin olemaan jo lähes kalastuskunnossa, enää jäljellä on pikkunäpertelyä jonka jälkeen kaikki on valmista kesän jigikarkeloihin.

Kajakin varustelua - Osa 1

Uuden rakennus on aina mukavaa, saa suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja juuri niinkuin itse tahtoo. Eikö sellainen sanontakin ole: "Tuli juuri sellainen kuin sattui tulemaan"? Itselleni rakentelu on harrastus siinä missä veneily ja kalastuskin.
Nyt otetaan työn alle uusin kalastuskulkuväline: Kajakki.
Tätä hetkeä olen mielessäni hahmotellut koko keväisen talven, osien asettelusta ja sijoituksesta on melkoisen vahva mielikuva. Saa nähdä kuinka lähelle käytännön toteutus osuu suunniteldusta. Postimies on soitellut ovikelloa säännöllisesti kerran-pari viikossa. Nyt olisi aika alkaa purkamaan laatikkoröykkiötä ja asentamaan varusteita kajakkiin. 

Kun kyseessä on lähes veneeksi koonsa puolesta luokiteltava kajakki uskallan luottaa siihen, että laite ei kärsi niinsanotusta kaatumataudista. Tämä mahdollistaa Hobien varustelun kattavalla kalastus-elektroniikalla.

Elektroniikka rakennetaan Lowrance HDS 9 Touch-laitteen ympärille:
Suuntatiedon antaa Point-1 GPS-antenni. Kaikuluotainantureina käytetään HST-WSBL 83/200khz ja LLS-HD (StructureScan / DownScan) yhdistelmää.
Lisäksi tulee SonicHub-audioserveri.

Kaikki asennukset on tarkoitus tehdä niin, ettei mikään kajakin alkuperäisominaisuus kärsi. Tavoitteena helposti monenlaiseen kalastukseen muokattava yksikkö.

Pyrin tekemään hyvin yksityiskohtaisen raportin rakentelusta, tästä syystä jaan projektin ainankin 3 eri osaan. 

Ja itse asiaan:
Hobie on lastattu elektroniikalla.

Projekti alkaa sähköpuolen kasauksella. 
Alkuun akku, sulakerasia ja muita runkoon asennettavia sähkölaitteita. Akun johdotuksen olen rakentanut jo aiemmin, siitä juttua: http://jupezku.blogspot.fi/2014/03/sahkoa-kajakkiin.html
Akulle löytyi sopiva rei´itetty kori, mahdollinen vesi pääsee poistumaan reistä ja akun kantaminen lataukseen on helppoa.
Akku sijoitetaan istuimen etupuolella olevasta huoltoluukusta rungon sisään.
Akkupaketin koko sattui hyvin kohdalleen.
Senttiäkään pidempi kori ei olisi taipunut luukusta.
Akkupaketti paikallaan.
Huoltoluukun kehyksiä vasten laskettava laatikko varmistaa, ettei kori pääse liikkumaan kuin muutamia millejä.
Akku poistetaan ennen kajakin auton katolle nostoa, joten kovin suuria tärähdyksä ja iskuja sijoituksen ei tarvitse kestää.
Akku siellä missä pitääkin. Kajakkiin tulee sen verran sähkölaitteita, että päätin sijoittaa keulaan oman sähkökeskuksen. Pelkän kaiun olisin johdottanut suoraan akun napoihin. 
Keulaluukun alta löytyy suuri tila, johon saa helposti asennettua suunniteltut tarvikkeet:
Sulakerasia, Lowrance SonicHubin keskusyksikkö ja NMEA2000-verkko.
Kuvan keskellä näkyy maston putki johon tarkoitus kiinnittää asennuslevy laitteille.
Asennuslevyn hahmottelua.
Rakenteluhommissa on hyvä olla aina pari neliötä ylimääräistä pahvia. Pahvilevyn ja saksien avulla on helppo hahmotella asennuslevyn muotoja.
Asennuslevyn muoto löytynyt.
Sitten hahmotellaan kuinka laitteet saisi paikoilleen. Harmikseni en löytänyt sulakerasialle mieleistä kohtaa ja päätin sijoittaa sen toisaalle.
Laitteiston asennusjärjestystä suunniteltaessa piti ottaa huomioon, että kajakin välipohjassa voi ajoittain olla vesikuormaa. Tästä syystä tahdoin välttää laitteiden asennusta asennuslevyn alareunaan.
Sulakerasia löysi paikkansa.
Asennuslevyn materiaalina päädyin käyttämään pleksiä.
Aikaisempaa kokemusta pleksin työstämisestä ei ole.
Kantapään kautta sen oppii, kuinkas muutenkaan?
Asennuslevyn materiaalin löysin sattumalta Bilteman veneilyosastolla. Pleksi on ilmeisesti ikkunoihin tarkoitettua materiaalia. Työstö oli itselleni suuri kysymysmerkki. 
Pistosahaan mahdollisimman tiheä terä ja rauhalliset liikkeet, leikkaukset onnistui ongelmitta. Reikien teko olisi pitänyt aloittaa harjoituskappaleella. Ensimmäisen reiän työstössä onnistuin saamaan pleksiin pienen halkeaman. Terä puri liian kovaa. Sovelsin seuraaviin reikiin gelcoatin työstössä oppimaani tyyliä, pyöritetään poraa vastapäivää. Hitaasti mutta varmasti reiät onnistuivat hienosti! 

Ensikokemukset pleksin käytöstä on myöteiset. Levyn asennuspaikka on hieman kaareva ja asennuksen on oltava mahdollisimman kapea, näin se onnistui. Aika näyttää mureneeko pleksi käytössä atomeksi.
Laitteiden hahmottelua pleksille.
Stauffin aluslevyn tarkoitus tasoittaa kiinnitys-nippusiteen vääntöä.
Eihän tämä (taaskaan) mennyt kuin Strömsöössä. Hahmottellessa en muistanut laittaa NMEA2000 4-tiehaaraan päätevastuksia. Päätevastukset ottavat kiinni kajakin rungossa olevaan pattiin.
Aina pitäisi muistaa ottaa huomioon laitteisiin liitettävät johdot ja muut ulokkeet.
Valmista.
Pleksi kiinnitettynä maston putkeen ja johdotukset  saa nätisti vedettyä pleksin taakse.
Pleksin ylä - ja alareunassa pari kerrosta teippiä ettei mahdollisesti värisevä pleksi naarmuta kajakkia.
Kuten sanoin, kaikki kajakin alkuperäisratkaisut on tarkoitus pitää käytettävissä.
Keulaluukun alle nostettava säilytyslaatikko istuu paikalleen, sulakerasiaan ja SonicHubiin jää väliä noin 5mm.
Tarkka mitoitus, mutta riittää.
Laatikon sisälle vedetty 3.5mm stereoplugi. Tämän kautta voidaan soittaa esimerkiksi matkapuhelimesta musiikkia SonicHubilla.
Tämä vasta alkua. Kuvista katsellen vaikuttaa pieneltä näpertelyltä, silti suunnitellessa ja pähkäillessä menee oma aikansa ja tähän kaikkeen yksin värkätessä meni lähes 5 tuntia. Pääasia, että kaikki meni paikoilleen. Mitään suurempia vastoinkäymisiä työstäessä ei tullut, pienet kommellukset suorastaan kuuluu asiaan.