Näytetään tekstit, joissa on tunniste pro anger 12. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pro anger 12. Näytä kaikki tekstit

Kajakin varustelua - Osa 2

Kajakin varustelu jatkuu. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin perussähköt. Tästä on hyvä jatkaa. Seuraavaksi vuorossa laitteiden johtovetoja ja SonicHubin kaiuttimien asennus.
Virtajohtoa sulakerasialle.
Johtovedot tein 1.5mm2 johdolla. Kaikki liitokset tehty kutistesukkaliittimillä.
Kun NMEA0183 väylää ei käytetä voidaan sen johto katkaista pois tilaa viemästä.
Typistetty 0183-kaapelin pää kätketty kutistesukan sisään. 
NMEA2000 kieppi.
NMEA johdot tulee yleensä hankittua "tarpeeksi" pitkinä.
Kiepiltä purettu tarvittava määrä johtoa ja loppukieppi jätetty nippuun.
SonicHubin johtojen selvittelyä.
Audioserverin johdot vastaa hyvin pitkälle normaalin autoradion kaapelitarjontaa. 
Vain tarpeelliset johdot saivat jäädä.
Etu Oikea/Vasen ja +12/heräte.
Loput johdot poistin pinneineen liittimestä.
Johtosarjan kasaamista. 
Kutistejatkojen lisäksi liitoksien päälle on vedetty teippi.
Kajakin välipohjassa saattaa ajoittain olla vesikuormaa, joten johtojen suojaaminen on tehtävä erityisen huolellisesti.
Musiikkitoistimen saaminen kalaveneeseen oli itsestäänselvyys. Kajakissa tämän toteutus luonnollisesti tuottaa pienehköjä lisähaasteita. Käytännössä ainoa järkevä paikka kaiuttimille löytyi keulaluukusta. Ennen projektin aloittamista varmistin valmistajalta, että joskus tulevaisuudessa minun on mahdollista saada uusi luukku reiitetyn tilalle.
SonicHubin kaiuttimien paikan etsintää
Mittausta, mittausta ja mittausta.
Mallailuun ja mittaukseen käytin valehtelematta enemmin aikaa kuin mihinkään muuhun tässä projektissa.
Tämän pitää onnistua kerralla.
Ensimmäinen reikä on aina se vaikein.
Harva taitaa aloittaa kajakin rigaamista tekemällä siihen 2x 140mm reikiä?
Kajakissa käytettävä polyeteeni on todella mielyttävää materiaalia työstää. 
Ensimmäinen reikä sai kaverin, kaiuttimet istuvat niinkuin pitääkin. 
Kaiuttimen ja luukun väliin tulee tiivisterengas.

Kaiuttimet paikallaan.
Tässä vaiheessa kaiuttimet on vedetty paikalleen ainoastaan itseporautuvilla ruuveilla.
Aika näyttää joutuuko siirtymään pultti + mutteri yhdistelmään.
Kaiuttimien johdot menee saranapuolelta välipohjaan. Luukku toimii normaalisti. 
Kaiuttimien asennuksen jälkeen siirrytään rungon keskivaiheille. Laitteille, vapatelineille ja muille varusteille rakennetaan kiinnitysjärjestelmä. Mitään laitteita ei ruuvata kiinteästi kiinni kajakkiin, runkoon kiinnitetään Yakattackin GearTrac-kiskot joihin minkäkin tarpeen mukaan kiinnitetään varusteet. Lähtökohtana on, että aina kalareissun jälkeen runko riisutaan vapaaksi kaikista varusteista ja jokaiselle reissulle saa varusteet kiinnittää haluamaansa paikkaan.
YakAttack GT175
Kiskon mallausta dashboardiin
Hobien Dashboard on kiinni 3 pultilla ja on helppo irroittaa työstettäväksi.
Runkoon on upotettu metallikierteet, joten jenkojen löystymistä ei tarvitse pelätä 
Dashboard on leikkuulautamuovin tapaista materiaalia. 
Kiskojen mallaamista.
YakAttacilla pisin GearTrac GT175 on 16" joka mielestäni jäi turhan lyhyeksi. 2x 12" kiskoilla saavutettiin juuri sopiva pituus. Kahdesta kappaleesta kasaamalla kiskot sai myös hieman kaartamaan kajakin muotojen mukaisesti.
Kiskojen mukana tulleessa paketissa oli mukana poranterä ja ruuvit jotka olivat juuri täydellisen mittaiset, juuri dashboardin paksuuden pituiset. 
Kiskot paikallaan.
Valitsin sijoituspaikaksi boardin ulkoreunan. Jos jossakin vaiheessa haluaa kaivertaa sisäsivuun säilytysreiät esimerkiksi pihdeille ei kiskoja tarvitse alkaa siirtelemään.
Takakaiteen päälle kiskot kiinnitettiin erillisillä YakAttackin pannoilla.
Näyttö paikallaan.
Johdot piillotettu spiraalin sisään. Spiraalijohtoa on noin metrin pätkä. Tarvittaessa ylimääräiset johdot voi työntää rungon väliin suojaan. 
Myös vasemmalle sivulle on vedetty Lowrancen virtajohto. Tarvittaessa näytön voi siirtää vasemmalle sivulle tai  siihen voi lisätä toisen näytön esimerkiksi antamaan lisää dataa vertikaalijigauksessa.
Humppa soi ja kaikki toimii.
Ebaysta hankkimani 2 euron elektroninen antenni toimii yli odotusten.
Ensimmäinen projekti mitä tehdään, kun saadaan virrat laitteisiin: Ohjelmistopäivitys.
Hitaasti mutta varmasti, päivä päivältä kajakki näyttää entistä valmiimmalta. Ensimmäinen suuri saavutus oli saada näytöt tulille ja testata kaikkien laitteiden toimivuus. Oikeastaan sähköpuolen asennukset olivatkin projektissa ne suurimmat tai ainankin työlläimät vaiheet. Kyllähän tekemistä vielä riittää, mutta voisin veikata että puolivälin rajapyykki ollaan jo ohitettu.

Kajakin varustelua - Osa 1

Uuden rakennus on aina mukavaa, saa suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja juuri niinkuin itse tahtoo. Eikö sellainen sanontakin ole: "Tuli juuri sellainen kuin sattui tulemaan"? Itselleni rakentelu on harrastus siinä missä veneily ja kalastuskin.
Nyt otetaan työn alle uusin kalastuskulkuväline: Kajakki.
Tätä hetkeä olen mielessäni hahmotellut koko keväisen talven, osien asettelusta ja sijoituksesta on melkoisen vahva mielikuva. Saa nähdä kuinka lähelle käytännön toteutus osuu suunniteldusta. Postimies on soitellut ovikelloa säännöllisesti kerran-pari viikossa. Nyt olisi aika alkaa purkamaan laatikkoröykkiötä ja asentamaan varusteita kajakkiin. 

Kun kyseessä on lähes veneeksi koonsa puolesta luokiteltava kajakki uskallan luottaa siihen, että laite ei kärsi niinsanotusta kaatumataudista. Tämä mahdollistaa Hobien varustelun kattavalla kalastus-elektroniikalla.

Elektroniikka rakennetaan Lowrance HDS 9 Touch-laitteen ympärille:
Suuntatiedon antaa Point-1 GPS-antenni. Kaikuluotainantureina käytetään HST-WSBL 83/200khz ja LLS-HD (StructureScan / DownScan) yhdistelmää.
Lisäksi tulee SonicHub-audioserveri.

Kaikki asennukset on tarkoitus tehdä niin, ettei mikään kajakin alkuperäisominaisuus kärsi. Tavoitteena helposti monenlaiseen kalastukseen muokattava yksikkö.

Pyrin tekemään hyvin yksityiskohtaisen raportin rakentelusta, tästä syystä jaan projektin ainankin 3 eri osaan. 

Ja itse asiaan:
Hobie on lastattu elektroniikalla.

Projekti alkaa sähköpuolen kasauksella. 
Alkuun akku, sulakerasia ja muita runkoon asennettavia sähkölaitteita. Akun johdotuksen olen rakentanut jo aiemmin, siitä juttua: http://jupezku.blogspot.fi/2014/03/sahkoa-kajakkiin.html
Akulle löytyi sopiva rei´itetty kori, mahdollinen vesi pääsee poistumaan reistä ja akun kantaminen lataukseen on helppoa.
Akku sijoitetaan istuimen etupuolella olevasta huoltoluukusta rungon sisään.
Akkupaketin koko sattui hyvin kohdalleen.
Senttiäkään pidempi kori ei olisi taipunut luukusta.
Akkupaketti paikallaan.
Huoltoluukun kehyksiä vasten laskettava laatikko varmistaa, ettei kori pääse liikkumaan kuin muutamia millejä.
Akku poistetaan ennen kajakin auton katolle nostoa, joten kovin suuria tärähdyksä ja iskuja sijoituksen ei tarvitse kestää.
Akku siellä missä pitääkin. Kajakkiin tulee sen verran sähkölaitteita, että päätin sijoittaa keulaan oman sähkökeskuksen. Pelkän kaiun olisin johdottanut suoraan akun napoihin. 
Keulaluukun alta löytyy suuri tila, johon saa helposti asennettua suunniteltut tarvikkeet:
Sulakerasia, Lowrance SonicHubin keskusyksikkö ja NMEA2000-verkko.
Kuvan keskellä näkyy maston putki johon tarkoitus kiinnittää asennuslevy laitteille.
Asennuslevyn hahmottelua.
Rakenteluhommissa on hyvä olla aina pari neliötä ylimääräistä pahvia. Pahvilevyn ja saksien avulla on helppo hahmotella asennuslevyn muotoja.
Asennuslevyn muoto löytynyt.
Sitten hahmotellaan kuinka laitteet saisi paikoilleen. Harmikseni en löytänyt sulakerasialle mieleistä kohtaa ja päätin sijoittaa sen toisaalle.
Laitteiston asennusjärjestystä suunniteltaessa piti ottaa huomioon, että kajakin välipohjassa voi ajoittain olla vesikuormaa. Tästä syystä tahdoin välttää laitteiden asennusta asennuslevyn alareunaan.
Sulakerasia löysi paikkansa.
Asennuslevyn materiaalina päädyin käyttämään pleksiä.
Aikaisempaa kokemusta pleksin työstämisestä ei ole.
Kantapään kautta sen oppii, kuinkas muutenkaan?
Asennuslevyn materiaalin löysin sattumalta Bilteman veneilyosastolla. Pleksi on ilmeisesti ikkunoihin tarkoitettua materiaalia. Työstö oli itselleni suuri kysymysmerkki. 
Pistosahaan mahdollisimman tiheä terä ja rauhalliset liikkeet, leikkaukset onnistui ongelmitta. Reikien teko olisi pitänyt aloittaa harjoituskappaleella. Ensimmäisen reiän työstössä onnistuin saamaan pleksiin pienen halkeaman. Terä puri liian kovaa. Sovelsin seuraaviin reikiin gelcoatin työstössä oppimaani tyyliä, pyöritetään poraa vastapäivää. Hitaasti mutta varmasti reiät onnistuivat hienosti! 

Ensikokemukset pleksin käytöstä on myöteiset. Levyn asennuspaikka on hieman kaareva ja asennuksen on oltava mahdollisimman kapea, näin se onnistui. Aika näyttää mureneeko pleksi käytössä atomeksi.
Laitteiden hahmottelua pleksille.
Stauffin aluslevyn tarkoitus tasoittaa kiinnitys-nippusiteen vääntöä.
Eihän tämä (taaskaan) mennyt kuin Strömsöössä. Hahmottellessa en muistanut laittaa NMEA2000 4-tiehaaraan päätevastuksia. Päätevastukset ottavat kiinni kajakin rungossa olevaan pattiin.
Aina pitäisi muistaa ottaa huomioon laitteisiin liitettävät johdot ja muut ulokkeet.
Valmista.
Pleksi kiinnitettynä maston putkeen ja johdotukset  saa nätisti vedettyä pleksin taakse.
Pleksin ylä - ja alareunassa pari kerrosta teippiä ettei mahdollisesti värisevä pleksi naarmuta kajakkia.
Kuten sanoin, kaikki kajakin alkuperäisratkaisut on tarkoitus pitää käytettävissä.
Keulaluukun alle nostettava säilytyslaatikko istuu paikalleen, sulakerasiaan ja SonicHubiin jää väliä noin 5mm.
Tarkka mitoitus, mutta riittää.
Laatikon sisälle vedetty 3.5mm stereoplugi. Tämän kautta voidaan soittaa esimerkiksi matkapuhelimesta musiikkia SonicHubilla.
Tämä vasta alkua. Kuvista katsellen vaikuttaa pieneltä näpertelyltä, silti suunnitellessa ja pähkäillessä menee oma aikansa ja tähän kaikkeen yksin värkätessä meni lähes 5 tuntia. Pääasia, että kaikki meni paikoilleen. Mitään suurempia vastoinkäymisiä työstäessä ei tullut, pienet kommellukset suorastaan kuuluu asiaan.

Kajakkikalastajan ensimmäinen taival.

Viikko sitten sain pitkään odottamani puhelun Vestraden Vesseliltä: kajakkini olisi noudettavissa Helsingistä. Tätä päivää onkin odoteltu suhteellisen hartaasti. Oli siis aika etsiä varaston nurkasta pölyttyneet kattotelineet ja suunnata kohti pääkaupunkiseutua.
Olo oli kuin pikkulapsena jouluaattona.
Äkkiä paketti esiin ja ihmettelemään!
Pelkkä runko.
Varusteiden mallailua. 
Kajakkiin on saatavana tuorevesisumppu.
Tässä vaiheessa vielä jätin sumpun ottamatta.
Lisävarusteet odottamassa "rigaamista".
Hobie - kajakit tehdään Kaliforniassa.
Purkki Datsunin katolle ja suunnaksi Lappeenranta.
Porukassa  noin 45-kiloisen kajakin katolle nostaminen kävi vaivatta. Hobiella on mallistossa kattotelineisiin tarroilla kiinnitettävät pehmusteet, jotka myötäilevät erinmaisesti kajakin pohjan muotoja. Olin varautunut kajakin sitomiseen parilla 500 kilon räikkäliinalla. Vesseli kumosi kiinnitysvarusteeni ensisilmäyksellä ja löi käteen normaalit kevyet pikalukkovyöt. Siinä oli ex-rekkakuski ihmeissään, kun ei päässyt vanttia vääntämään kiinni. Perusteena pikalukon käytölle oli se , ettei kajakkia pääse vahingossakaan vetämään ylikireälle. Jälkeenpäin erittäin järkeenkäypä selitys. Kyse kuitenkin vain 45kg kappaleesta.

Odotin kajakista katolle huisevaa tuulenhalkojaa, joka puistelisi autoa rajuhkosti. Nämä taas kerran kuului niihin ennakkoluuloihin, jotka eivät pitänyt paikkansa. Edes motarin 120km/h vauhdeissa kajakkia ei edes olisi tiennyt olevan katolla, jos ei kölin kulma olisi näkynyt tuulilasissa. Kajakki oli täysin äänetön eikä vaikuttanut ajo-ominaisuuksiin millään tavalla. Itseasiassa pelkät kattotelineet pitävät kovempaa huminaa kuin kajakki katolla. Kulutus lisääntyi paluumatkalla noin 1l/100km verran.
Hobien pehmuste kattotelineessä.
Helsingissä nostettiin kajakki katolle 3 miehen voimin. Helppoahan se silloin oli. Kuitenkin tulevaisuudessa käytännössä katolle nosto ja lasku pitää pystyä hoitamaan yksin. Youtube on pullollaan videoita aiheesta ja niiden avulla logistiikkaa olenkin harjoitellut teorian tasolla. Käytännössä Nissan on niin korkea, että mielestäni ainut oikea reitti kajakin siirtoon katolle on ilman apuvälineitä takakautta.

Yksinkertaisuudessaan olin suunnitellut projektin näin:
- Laitetaan katon takareunaan pehmuste.
- Vedetään kajakki takakautta niin, että keula lepää laittamallani pehmusteella.
- Lasketaan kajakin perä maahan. (Hobiessa on tarkoitukseen tehdyt kulutuspalat perässä)
- Laitetaan siirtymärenkaat kajakkiin.
- Nostetaan kajakin keula maahan.

Nosto päinvastaisessa järjestyksessä.

Ja hommahan meni käytännössäkin juuri näin kuinka olin suunnitellut. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Voin omasta nostoversiosta tehdä jossakin vaiheessa time-lapse videon, siitä on helppo hahmottaa kuinka helposta toimenpiteestä on kyse. Luonnollisesti jokaiselle automallille joutuu etsimään sen "oikean" tyylin.

Lasku kuvina:
Vedetään kajakki katolta ja lasketaan perä maahan.
Asennetaan pyörät. 
Pyörät lukittuu runkoon tapilla.
Lasketaan kajakin keula katolta.
Projekti valmis ja kajakki turvallisesti maassa. 
Protomattona oli jumppamatto.
Seuraavaksi etsin jostakin eteismattoa, jossa toisella puolella on pitävä kumpipinta ja toisella puolella liukas karvapinta.
Jumppamatto on vähän nahkea liukumaan ja on riskinä, että matto liukuu katolla ja naarmuttaa autoa.
Ensimmäinen matka tehty ja kajakki turvallisesti kotona.

Seuraavaksi aloitetaan varusteiden asentelu, osa tuotteista on vielä matkalla joten hetken pitää vielä malttaa odottaa.