22.8. Saimaa

Puhelin soinut lähipäivät ja huimaakin huimempia saalisraportteja saanut kuunnella suunnalta jos toiselta. Pakkohan se on itsekkin lähteä yrittämään heti, kun vaan tilaisuus koitti.

Perinteinen klo 03:00 herätys, puurot naamariin ja jalka suorana veneelle - tänään nousee lohta.

Upeassa tyynessä usvakelissä siirtymä ja jokerivalinta; kuulemma troolipari ei ole vielä pyörinyt lähiselillä. Päätin siis jäädä entistä luottopenkkaa hankaamaan Ilkolle.

Viiden jälkeen oli kalusto vedossa, kaakonsuuntainen tuuli oli hieman voimistunut, ei kuitenkaan häiritsevästi.

Yö oli sen verran viileä, että kalojen pintautumisen toivossa pieniä painoja koitin heti aamusta. Kymmeneen mennessä ei tärppiäkään tullut ja siirryin perinteisille kesäpainotuksille. Melkein kaikki painopakista löytyneet 100gr siimapainot pääsivät veteen.

Pienehköjä parvia löytyi sieltä täältä ja parempiakin kaikuja nousi takilankuulaa ihmettelemään. Kuitenkaan ei räikät pärisseet.

Ensimmäistä kertaa kauden aikana aloin huppuruletin ja clearit huput laitettiin jäähylle. Tilalle tuli kaikki mahdolliset värit mitä pakista löytyi. Mutta tämäkään ei kalojen nieluja avannut. Syöttejä jaksoin vaihdella aktiivisesti, 40 muikkua taisi päivän mittaan mennä. Mutta ei niin ei, lohet kiertävät kesällä Busterin.

Kestin sitkeästi koko päivän saman penkan ääressä, päätin että nyt luotan paikkaan. Ehkä tämä oli virhe tai sitten koko alueella ei vaan kalat syöneet. Historian ensimmäinen täysin tärpitön lohenuistelupäivä oli tosiasia, ei edes pureskeltua syöttiä ollut koko 13h uistelupäivänä.

Päivän kruunasi se, että viereeni ilmeistyi troolipari, ehkä tämä vähän selittää pieniä hajanaisia parvia.

Viiden aikaan kaverit soittelivat, että Lappeenrannan suunnalta nousee kova myrsky. Hirveällä kiireellä keräsin siimat sisään ja aloittelin siirtymää. Juuri kuin takilat sain vinssattua ylös taivas repesi - sadetta riittikin koko kotimatkan.

Miten sitä lohenuistelusta sanottiinkaan? Kovia tärppejä, pitkiä väsytyksiä ja elämyksiä.
- Olisikin.

Tällä hetkellä miulla on kaikki opit aivan hukassa. En ole edes alamittaista järvilohta nähnyt veneen vierellä 64 tuntiin. Jos kaikki lohikalat lasketaan mitä olen kauden aikana saanut, siis alamitatkin, laskuri pysähtyy 5 kappaleeseen. Alkaa tapahtumat olemaan vähissä. Toivottavasti tämä tyhjäputki enteilee huikeaa syksyä. Jotenkin rohkenen epäillä.

Keikan saldoa:
Vesillä 13h
Munat pataan!

Ahvenen etsintä jatkuu.

Aikaiset aamuvuorot ovat taas vesittäneet mahdollisuudet päästä lohihommiin. Iltaisella on aina sillointällöin tullut käytyä ahvenia etsimässä "luottopenkoilta". Kuitenkin viimeisen viikon ajan kalat ovat olleet täysin hukassa. Hyvä että edes paistikalat on parin tunnin keikalla saanut ronkittua.

Vuodet ei tietenkään ole veljiä keskenään. Vesi on alhaalla ja virtaukset muuttuneet. Kaipa siis ahvenetkin ovat etsineet uusia huilipakkoja. Ne vaan pitäisi löytää. Kaikuun olen kyllä saanut hienoja esiintymiä piirtymään, mutta vavat eivät ole taipuilleet toivottuun tahtiin.

Alkukaudesta ihmettelin, kun ei kaiku piirtänyt parvia juuri ollenkaan, kuitenkin tiesin että alueella on kalaa aivan sikana. Kävin kinuamassa myyjäliikkeestä uuden anturin ja taas rokkaa. Ilmeisesti talvisäilytys kylmässä ei ole hyvä vaihtoehto ainankaan Lowrancen halpisantureille.

En ole toistaiseksi käyttänyt kuin takiloita. Aikaisempina kausina myös perässä vedin muutamaa painouistinta tai pintavaappua. Kuitenkin nopeat käännökset pakoissa yleensä tiesivät siimasotkua. Seuraavaksi tietysti voisi testata vetoa pitkin selkävesiä, plaanareiden kanssa. Ajatus vaan ei houkuta. Alle 500gr ahventa on reilussa 4kmh vauhdissa mahdotonta nähdä hyvävetoisen kelkan takaa.

Tällaista tällä kertaa. Eihän se auta kuin yrittää. Voihan se olla, että kaloilla on muuten vaan ollut vähän turvat tukossa ja vanhat kikat alkavat toimimaan ihan lähiaikoina. Siihen luotan.

Busterikin alkaa esittelemään vanhemisen merkkejä. Ensimmäinen hajonnut osa: Tuulilasin pyyhkijä. Takuu tietenkin "perävaloluokkaa" joten itse jouduin asian tiimoilta askarteluhommiin. Onneksi vain vivusto oli hieman kärsinyt ja taas pyyhkii hyvin. :)

1.8. Saimaa

Aikainen virkku kalan nappaa, vai miten sitä sanottiinkaan...? Itse ainankin tähän uskomukseen luotan ja herätyskello herätti pilviseen maanantai-aamuun 3:50. Päivän kohteena kyläniemen pohjoiset selät ja aiheena järvilohi. 5 aikaan busteri irtaantui tuulisesta mökin rannasta ja virkistävä 38km siirtymä alkoi.

Kun suur-saimaa aukesi kapeasta salmesta aallokko oli varsin vaikuttava. Oli pakko valita kiertotie, ettei tarvinut vajaaseen metriseen vasta-aaltoon hakkauttaa 10 kilometriä. Pienen viivästyksen jälkeen 6 aikohin kuitenkin pääsin laskemaan rakseja vetoon. Valitsin paikan lähinnä kelin mukaan, ei huvittanut hirveissä puuskissa viritellä uinteja.

Valinta osui myös kalastuksellisesti hyväksi. Kun viimeinen plaanerivapa oli viritelty ja aloin takiloita laittelemaan valmiiksi pakitti jo sisin plaaneri veneen taakse. Äkkiseltään tunnustellessa ei pystynyt lajimääritystä tekemään. Laskoja mutta voimakkaita tempaisuja tuntui siimassa. Taistelu oli kuitenkin harmittavan lyhyt. Hetken päästä kala tuli jo pintaan ja oikeastaan ui suoraan haaviin. No en valita - haavissa makasi uusi ennätystaimen 66cm ja 3,6kg. Hienosti alkoi päivä.

Tämän jälkeen saikin viritellä loput tavarat rauhassa. Aamukahvin keskeytti vielä jo perinteeksi muodostunut takilahauki 35ft takilasta ja uv huppuun. Ei taida reissua olla, jolloin ei moista veneen vieressä käy.

Sitten hiljenikin kokonaan, harrastin lähinnä maisema-uistelua. Kiertelin selkiä ja tutkin mihin tuuli on kalat vienyt. Muutamia ihan metkoja havaintoja tulikin asian tiimoilta tehtyä.

Kalat ei touhua haitanneet. Hauki-episodin jälkeen ei edes räjähtänyttä syöttiä ollut. No onneksi heti alussa tuli komea taimen.

Järvilohista ei olekkaan kymmeniin tunteihin ollut havaintoja Busterissa. Hyvin ovat onnistuneet veneen kiertämään, toivottavasti syksyllä alkaa homma toimimaan.
Kun 11 tuntia ilman kalakontaktia tuli täyteen kelailin pyynnöt ylös ja suuntasin kohti kesämökkiä, tarjolla oli siis 42km hyppyytystä.

Vaikeaa on lohen kanssa kesällä. Uskon, että vielä yritys palkitaan. Ehkä ei tämän vuoden helteillä, mutta joskus. :) Odotan innolla sitä, että pintavesi tippuu alle 12 asteeseen. Siihen on vaan vielä aikaa, tällä hetkellä vesi oli 22 asteista. Voipi siis monta lohetonta keikkaa olla vielä edessä.

Saldoa:
Vesillä: 14h
Bensaa: 46l

30.6. Saimaa

Helteet ovat taas saapuneet Kaakkois-Suomeen. Ehkä sään ja ajankohdan puolesta lohen uistelu on melkoisen haastavaa, ehkä jopa mahdotonta touhua. Kuitenkin jokin kumma sitä aina vetää kohti Suur-Saimaan syvänteitä rakseja virittelemään.

Sääennusteista osasin jo edellisenä iltana varautua pahimpaan, aurinkoa pilvettömältä taivaalta ja aivan tyyni saimaa. Pienen mukavan lisän antoi Ilmatieteenlaitoksen UV-varoitus, jota en olekkaan aikaisemmin radiosta kuullut. No aurinkorasvaa nenänpäähän ja vesille!

5 aikaan Busteri irtaantui mökkilaiturista ja 45min siirtymän jälkeen olinkin jo aloituispaikoilla. Normaaliin tapaan ensimmäiset uinnit virittelin melko vauhdikkaasti, sillä kokemuksen mukaan lähes jokaisesta syötistä on uinnit kadonnut 2 tunnin jälkeen. Sitten kun virittää uuden uinnin niin uinti kestää vaikka viikon. :)
Siimapainoissa en säästellyt. 8:ssa plaanerivavassa oli lyijyä siimassa hyvän matkaa yli kilon verran.

Ilmatieteenlaitoksen sääennusteetkin pitivät tällä kertaa kutinsa. Pilviä ei näkynyt missään ja pinta oli aivan peilityyni. Tämä tiesi tuskaista iltapäivää. Kauhulla jo odottelin keskipäivän hellettä. Vettä oli onneksi mukana reilusti, 7 litran tonkka keikkui veneen keulassa.

Kalantulon kannalta aamupäivä oli todella hiljainen. 6 tunnin vedon jälkeen kävin syötit läpi, vain parissa pintimmaisessa oltiin vähän käyty syötin pyrstöä tökkimässä. Ilmeisesti ahvenetkin ovat jo saalistuskautensa aloittaneen. Siispä lisätään vielä hieman lisää painoa siimaan.
Iltapäivästä helle oli todella tuskastuttava, veneessä oli varmasti 60 astetta lämmintä ja suojapaikkaa ei meinannut löytyä ikkunoilla täytetystä peltipurkista sitten millään. Jotenkin kuitenkin onnistuin auringonpistoksen välttämään koko päivän.
Kalantulo oli niin hyvää, kun jo lähtiessä ounastelinkin. Yhtään lohitapahtumaa ei mahtunut 14 tunnin vetopäivään. Ainut kala jonka veneen vierellä loppu-illasta vapautin oli n.45cm kuhanpoikanen.

Tämä olikin jo toinen täysin lohi-tärpitön päivä tänävuonna, ei siis edes alamittatapahtumaa. Pitäisikö huolestua omista taidoista vai Saimaan kalakannosta, en tiedä. Vaikeaa se kuitenkin on, mutta niinhän sen kuuluukin olla! Alkukesästä olen nyt melkein kaikki reissut suunnannnut Ilkonselälle, nyt loppui se alkuvuoden perinteinen tyhjänveto Ilkolla ja seuraavaksi suuntaan pohjoisemmille selille. Koko päivänaikana säälittävät 5 kunnollista syöttikalaparvea kaiku piirsi, se ei vaan mielestäni riitä.

Todennäköisesti, jos seuraavalle vapaalle sattuu samanmoinen hellepäivä pidän Busterin suosiolla rannassa ja korkeintaan illalla lähden kuhaa vetämään. Sen verran kuitenkin aurinko päätä päivänmittaan pehmitti, ettei tee mieli ihan heti kokea samaa uudestaan.

Saldoa
Vesillä: 14h
Bensaa: 35l
Veden lämmöt: 21c

Kesäkuun kalastusta - satunnaisia kuhakeikkoja

Helteet, vesivahinko, työt ja kesäjuhlat. Siinä syitä miksi kalastusrintamalla ollut todella hiljasta.

Silti tyyninä iltoina on tullut käytyä pien-saimaan sokkeloissa kuhaa yrittämässä. Sellaisia parin-kolmen tunnin lyhyitä "eväsretkiä".

Kun pintavesi on lähemmäs 20 asteista on muutamia kuhiakin alkanut löytymään.
Kuitenkin suhdeluku on aivan kauhea, yhtä mittakuhaa varten saa vapauttaa 15-20 haukea veneen vieressä. No tapahtumia ainaskin riittää.
Pieniä huomioita tullut syvyyksistä tehtyä, haukea löytyy yli 6 metristä, kuhat 4-6 metristä ja 0-4 metristä ei löydy mitään. Oikeastaan tällä nyrkkisäännöllä on kaikki kuha-kalassa tulleet kalat saapunut veneen viereen.

Nyt alkaa hieman kiireetkin helpottaa ja huomenna olisi tarkoitus lähteä pitkästä aikaa lohta yrittämään. Odotukset ovat kovat, sillä mukavista kaloista on raportteja tullut.

9.6. Kuhaa etsimässä

Loistavat kelit vain jatkuvat, aamuiset työvuorot vievät mahdollisuudet lähteä koko päivän kestävälle "lohiretkelle" joten illan kohteena oli piensaimaan kuhakantojen harventaminen. Samalla tämä oli tyttökaverille ensimmäinen reissu uisteluhommissa joten saalispainostus oli tavallistakin kovempaa. :)

Normisetti veteen, puolet bomberia ja puolet jesseä. 6 vapaa riittää mainiosti tähän hommaan. 15 min vedon jälkeen tärähtikin - ja kunnolla. Epähuomiossa leikkasin ajolinjan vähän turhan läheltä tuttua luotoa ja molemmat takilat olivat tiukasti pohjassa. Kumpikaan ei suostunut irtoamaan pienellä vedolla joten soppa valmis. Pihdit luonnollisesti unohtui rantaan, joten vaijereidenkaan katkaiseminen ei onnistunut. Onneksi oli tyyni keli, niin en aivan kusessa ollut. Lopulta kietaisin vaijerit takaknaappien ympärille ja tempaisin pakilla kunnolla, kuulat lähti kuin lähtikin irti. P
laanarit luonnollisesti oli vedessä koko tämän operaation ajan, joten sotku oli melkoinen. Onneksi käytössä oli lohihommista eläkkeelle jääneet okumat, joten ei siimanpuolaukseen tarvinut ryhtyä.

Tämän kaiken vielä kruunasi nohevat kommentit hytistä. Totesin, että eiköhän reissu ollut tässä ja lähdettiin mökille saunan lämmitykseen. - ei ollut kuha syönnillään.

7.6. Saimaa

Vihdoin ja viimein ylibuukattuun kalenteriin löytyi aikaa kalastukselle. Viime reissusta onkin vierähtänyt jo reilusti aikaa. Toisaalta ei oikein huvittanut lähteäkkään väärällä potkuriakselilla liikenteeseen. Nyt taas pelit on kunnossa ja kelpaa jalokaloja jahdata.

Tarkoituksena oli vetää täysi päivä - auringon noususta laskuun asti.

Aamulla viiden maissa tuskainen herätys ja pikaiset valmistelut, hyvissä ajoin jo ennen seitsemää olin viritelemässä venettä hotelli Saimaanrannan luiskalla. X-Trailissa löytyy sisältä sen verran mukavasti tilaa, että pystyy 8,6" vapoja pitämään suorana, kun penkit on kipattu. Tätä mahdollisuutta hyödyntämällä luiskalla ähräämisaika vähintäänkin puolittui. Tapsit olivat valmiina ja vavat tarvitsi ainoastaan nostaa targaan.

Puolen kahdeksan aikoihin olin jo virittelemässä rakseja Kyläniemen etelän puoleisilla alueilla. Keli oli sateinen, mietoa kaakon suuntaista tuulta, ehkä 2-3ms. Veden lämmöt huitelivat jo lähempänä 14 astetta, painotukset olivat sen mukaiset. Tasaisella hajonnalla 10-80gr.

Plaanarit viriteltyä oli aika siirtyä takiloiden pariin, ensimmäisenä oli vuorossa syvimpään menevä uv huppu + houkutuslevy yhdistelmä. Uinnin viritettyäni puotin takilan 10ft syvyyteen laittaakseni välilaukaisemen. Toiseen vapaan uinia viritellessäni alkoi takilan puomi hyppimään holtittomasti ja samantien takila laukesi. Siimaa poistui kelalta mukavaan tahtiin kunnes sain jarrun tiukattua järkeviin lukemiin. Pienten syöksyjen jälkeen kala tuli kiltisti veneen viereen. Ilmeisesti talven jäljiltä mittasilmä hieman vaatii terävyyttä, kun aluksi meinasin kalan ilman veneeseen nostoa vapauttaa alamittana. Kuitenkin päätin nostaa kalan veneeseen tarkistusmittaukseen. Positiivisena yllätyksenä mittaa löytyikin lähemmäs 62cm ja kauden ensimmäinen mittakala päätyi kylmälaukkuun odottamaan savupönttöä. Hyvin alkoi!

Tämän jälkeen saikin viritellä uinnit rauhassa. Kymmenen jälkeen sade loppui ja aurinko alkoi pikkuhiljaa tulemaan esiin pilvien takaa. Luvassa oli kuuma hellepäivä. Ennen 12 vielä yksi 58cm taimen kävi mittauttamassa itsensä veneen vieressä. Siinä olikin aamupäivän tapahtumat.

Iltapäivällä aurinko heloitti pilvettömältä taivaalta ja keli yltyi jonkin verran. Tuulta oli noin 6-8ms ja puuskat hieman venettä puisteli. Syöttejä vaihdellessa muutamia muikkuja oli raadeltu, muuten piteli hiljasta. Kolmen maissa syönti vähän elpyi, pari alamittaa kävi veneen vieressä kääntymässä kunnes neljältä mentiin ja lujaa. 80gr puntin takaa uv levy + cleari lähti mukavaan syöksyyn ja siimaa poistui kelasta hetkessä muutamia kymmeniä metrejä. Kuitenkaan tämä kala ei ollut miulle tarkoitettu, kun sain siiman tiukalle niin muutaman pyrähdyksen jälkeen kala oli irti. Perskele. No ei kaikkia aina pidäkkään saada ylös asti, että jännitys säilyy.

Kuitenkin hieman homma jäi kaivelemaan, siiman päässä saatoi olla peräti kauden tavoitekala. No ei sitä pidä heti ensimmäisillä reissuilla saadakkaan.

Luonnollisesti jäin tärppialuetta hankaamaan loppupäiväksi. Ilman tulosta, syönti hiljeni aivan totaalisesti tärpin jälkeen. Kerran jaksoin vielä syötit käydä läpi ja kahdeksaan asti pyöritin ympäri ottialuetta. Eipä sieltä mitään tullut enää, vauhdilla pyynnöt ylös ja hotellin rantaan otetamaan, että suoraan veneluiskalle puhaltaa selältä vaahtopäiden verran.

Tämä tuotti pientä päänvaivaa, lopulta ajoin veneen keulan trailerin ensimmäistä rullaa vasten, laitoin vaihteen päälle ja autopilotin ohjaamaan. Todella positiivinen yllätys, kun pilotti piti kuin pitikin veneen suorassa kärryyn nähden. Erittäin kätevää etten sanoisi. Metrin vinssattuani kone sammuksiin ja ylös, vene tulikin ongelmitta kärrylle.

Tällainen päivä tällä kertaa, vuoden ensimmäinen mitta tuli ja kunnon kala oli siiman päässä. Tästä on hyvä jatkaa!

Saldoa:
Bensaa 20l
63cm järvilohi
Vesi noin 14c
Tunteja 13