Löytöjä kevätjäiltä

Kaikkeen sitä törmää, kun pitkin korpimaita koiran kanssa vaeltelee. Tällä kertaa päivälenkillä löytyi kevääseen jo varustautunut uuden rungon Buster L.

Melko surullinen näky lähes uusi vene keskellä jäätikköä. Mielenkiinnolla odotan, säilyykö purkki vaurioitta keväisestä jäidenlähdöstä.

Targasta hävinnyt kaikki putket ja plaanarikelat, jos niitä koskaan ollutkaan.

Ehkä tällekkin tapaukselle on järkevä selitys, sitä mitenkään arvailematta. Kuitenkin melko huvittava näky kiiltävä rosteritarga keskellä hankia on. :)

No enäähän tässä on 2 kuukautta niin tämäkin vene todennäköisesti kelluu jo vapaassa vedessä.

Mietteitä kaudelle 2011

Vuosi vaihtui ja veneilykausikin alkoi jo venemessujen muodossa Helsingissä.

Pitihän se lähteä tarkastamaan veneilymaailman uutuudet paikan päälle. Venekuume vaivasi koko viimekauden ja ei se ainankaan messuilla helpottanut. Muutamia mukavia vaihtoehtoja uisteluveneeksi sattui kohdalle. Miulla on tiettyjä vaatimuksia jotka veneen täytyy täyttää, ne karsikin sitten vaihtoehdoista suurimman osan pois.

Ehtoja jotka veneen on täytettävä:
- max 115 hv moottori
- yöpymismahdollisuus
- traileroitavissa yksin
- max. 1400kg
- max. 6,5m
- hyvä takatila

Varteenotettavimat vaihtoehdot tällähetkellä tulevalle uisteluveneelle olisi. 59c Yamarin (5940, 5800) tai Finmaster 57WA (Marino 57, Finmaster 5700WA) sitten pienellä (isolla) varauksella Silver Shark WA.

Finmasterissa on mukava takatila ja kesähelteellä varmasti viileämpi ohjaamo, myöskin nukkuma ja - säilytystilat heti valmiina.

Yamarinissa myöskin tilava takatila, kesällä ohjaamo on varmasti todella kuuma, mutta kiinteä koppi palkitsee syystuulilla. Sänkyjen teko vaatii askartelua ja verhot ikkunoihin.

Nämä olivat mielestäni kooltaan ja tiloiltaan fiksuimmat. Lisäksi koko oli sitä luokkaa, että yksinkin saan kärrylle paatin vinssattua.

Lisäksi muutamia mainiota "messuvärin" houkutuslevyjä löytyi VK:n osastolla, nyt alkaa ensikauden teemaan olla kalusto valmiina.

Eli teemahan on houkutuslevyt ja clear-huput. Tästä lisää myöhemmin...

Eihän tässä ole kuin 3 kuukautta uistelukauden alkuun.. :)

Uistelukausi 2010 - Yhteenveto

Sehän olisi aika laittaa piste kaudelle 2010.

Pakkaset ovat nyt jatkuneet kolmatta viikkoa ja lämpömittari käynyt parhaillaan alle 20 pakkasasteen, joten vaikka vesille olisi vielä pari viikkoa sitten ollut mahdollista mennä ei siellä enää kivaa olisi ollut.

Kausi oli lyhyesti sanottuna helvetin hyvä ja todella huono.
Riippuu mitä ajankohtaa tarkoittaa. Kuitenkin tavotteisiin päästiin ja lisäksi sain uistelu-urani pisimmän (76cm järvilohen) Vuohijärvestä.

Alkukausi oli todella synkkä, kovasta yrityksestä huolimatta keväällä kylmän veden aikaan vedin puhtaasti munat pataan. Ensimmäiseen +60cm järviloheen vaadittiin 103 tuntia. Ja silloin pintaveden lämmöt huiteli 20 asteen tienoilla. Helppoa se ei ollut kesälläkään, saati alkusyksystä.
Lokakuun alkuun mennessä vetopäiviä oli kertynyt 19 kappaletta ja tunteja noin 200. Papitettuja kaloja tälle ajalle 3 kappaletta.
Tautisista helteistä johtuen Heinä - Elokuussa vetopäivät jäivät pariin päivään. En viittinyt lähteä itseä kiusaamaan 30 asteen helteeseen keskelle tyyntä selkää.

Lokakuussa, kun pintavesi viileni alle 10 asteen alkoikin onnistumisia tulemaan. 15 päivää, 130 tuntia ja 10 mittalohta joiden keskipaino 3,5 kiloa. Tuntui lähinnä käsittämättömältä, kun ajattelee minkälainen kriisi kesäkuukausina oli. Syksyllä myös onnistuttiin Villen ja Klasun kanssa saamaan itselleni kauden tavoitteeksi asettettu + 70cm järvilohi Saimaasta, tarkemmat mitat olivat 73cm ja 4500gr.
Samalla tämä oli ensimmäinen yli 4kg ja yli 70cm järvilohi jonka olen saimaasta saanut, tähän saavutukseen uistelutunteja vaadittiin kirjapitojen mukaan noin 1200.

Tämän kauden valossa voidaan todeta, että takiloilla kalastusta en hallitse ollenkaan. Ainoastaan yhen mittalohen onnistuin saamaan itse virittämälläni takilapyynnillä, vaikka koko kauden 4 vapaa kuulien perässä roikotin. Ehkä tässä hieman petraamista ensi kaudelle.

Houkutuslevyt tulivat toden teolla mukaan kauden edetessä. Isoa Okia pidin takilassa oikeastaan jatkuvasti ja pikkuplaanarien perässä pyörivät VK:n pienet houkutuslevyt. 5 kalan saannissa olivat houkutuslevyt osallisena siiman jatkeena. Positiivisena yllätyksenä olivat pienet Uv-clear pohjaiset levyt, jotka tietyllä kelillä antoivat lähes kaikki päivän tapahtumat.
Ensi kautena suunnitelmissa olisi haalia kattava levyvalikoima niin, että jokaisesssa pikkuplaanarivavassa olisi lämpimällä vedellä vk:n pieni yksiosainen pyörimässä. ISON siimapainon takana.

Pikkuplaanarit pelastivat siis monta reissua. Yllättävän pienelle skaalalle kuitenkin saatujen kalojen siimapainotukset jakautuivat kauden aikana. Karkea yhteenveto painotuksista ja saaduista kaloista kertoo, että yli 10 asteen vedessä 40-60gr suosisin painotusta. Kun pintavesi menee alle +10c kovinta tulosta teki ehdottomasti 20gr. Vapautuspituuksina käytin aina syötti - paino 50ft ja paino - plaanari 100ft, eli yhteensä siimaa ulkona ennen plaanaria 150ft.

Väreistä nousi esille selkeästi pari "kestosuosikkia".
Kesosen maalaama violetti-kulta-sini-vihreä kromihuppu antoi 3 mittakalaa.
AS:n purple/black kromi tarjosi myöskin 3 mittaa
Kaikki loput tulivatkin clear-pohjaisilla hupuilla, osa UV, osa normaaleilla.
Suurin huomion aihe oli, ettei glow-pohjaiset huput antaneet yhtään mittaa, sitkeästi niille myöskin aikaa pinnan alla annoin.

Syöttirintamalla luotto kuoreeseen katosi kokonaan, alkukautena ensimmäiset 100 tuntia oli vedossa pelkkää kuoretta. Ei edes mittakalan tuntuista lähtöä tullut koko aikana.
Sitten vaihtui syöteiksi isot 11-15cm muikut. 3 tuntia vaati vetoa muikulla, niin ensimmäinen mittalohi oli veneen lattialla. Sattumaako?
Myös salakkaa tuli vedettyä muutamilla reissuilla toisella puolella. Toisella reissulla muikku vei 10-1 ja toisella 8-2 (vaikka eihän alamittoja lasketa).

Edellisestä kaudesta muutin vetotaktiikkaa hieman ja lämpimällä vedellä jätin alle 20 metrin veden kokonaan rauhaan. Johtuiko siitä vai mistä, etten yhtään yli 60cm taimenta onnistunut veneeseen saamaan. 3 kappaletta 59 centtisiä viskoin kasvamaan, mutta se mitta jäi saamatta. No pääasia, että kohdekalaa eli järvilohta jossakin määrin löytyi.

Kovasti alkoi saarnoja kuulumaan kulmien kautta syksyllä, kun vihdoin kalakontakteja alettiin saamaan. Ilmeisesti joidenkin mielestä teurastettiin kaloja siinä määrin, että järvilohikanta on kohta mennyttä. Koko kauden aikana omaan ruokapöytään päätyi 5 järvilohta, mielestäni varsin kohtuullinen määrä.
Lohenkalastukseen liittyviin kalastuslupiin vuoden aikana meni 178 euroa.

Kauden bensasaldo 781 litraa, joka sisältää 342 käyntituntia. Eli keskimäärin 2,3 litraa tunnissa. Kesällä päiväressuilla saattoin plotterin trippiin kertyä 130 kilometriä joten melko pienellä bensamäärällä kaudesta selvisin ottaen huomioon ajomäärän.

Kaikenkaikkiaan onnistunut uistelukausi.
Tavoitteisiin pääsin ja nythän olisi taas aika laatia uusia. Se olkoon uistelukaudelle 2011 +5kg järvilohen saanti, vesistö vapaa.

Nyt on aika laittaa vene latoon odottamaan kevättä. Sillä aikaa harjoitellaan kelojen huoltoa ja jättiaffenten tasapainotusta "pikku" Saimaalta. Tulen satunnaisia rapsoja pilkkireissuista kirjoittelemaan, kunhan sitä kiireiltä jäälle ehtii.

Kiitos kaikille kaudella reissuissa mukana kelluneille kavereille!

20.11. Saimaa

Ensilumi saapui Lappeenrantaan. Myös pakkasia ilmatieteen arvauslaitos on lupaillut siinä määrin, että kohta alkaa Saimaa jäätymään. Hieman kylmästä ennusteesta huolimatta piti lähteä rakseja Kyläniemen kulmille liottamaan.

Aamulla hämärän kaikotessa siirtymä Sarviniemen rantaan, jossa vene jo odotti laiturin kupeessa. Pikainen tapsien asentelu ja siirtymä hyytävässä tuulessa suojaisaan paikkaan lämmittelemään. Tuuli oli melko voimakasta ja tehtiin paikkavalinta lähinnä sen mukaan, ettei tarvitsisi hirveässä tuulessa keikkua. Yhdeksän jälkeen oli kalusto suunilleen kokonaan viritetty pyyntiin. Kylmyydestä johtuen toiminta oli melko hidasta, sormet palelivat melko pahasti.

Aamupäivän ainut kunnollinen tapahtuma oli 59cm pulska taimen joka viskattiin kasvamaan. Myös muutama vähän pienempi kävi veneen vierellä kääntymässä. Aamupäivän aikana kaiku ei paljoa yli 15m syvyyksiä piirrellyt.

Päätettiin pyöriä koko päivä samalla alueella, kalaa tuntui olevan kaiussa mukavasti ja tuulikaan ei paljoa häirinnyt. Iltapäivällä vapautimme toisen 59cm taimenen ja yksi hauki kävi syömässä yhden luottohupun.
Haukiepisodin jälkeen lähdettiin valumaan myötätuuleen hieman syvemmille vesille. Hieman ennen pimeän tuloa yksi pieni järvilohi vielä plaanaria nyki taaksepäin. Sen jälkeen kelailimmekin pyynnit ylös ja siirryttiin luiskalle kokoamaan tavaroita nippuun.

Kovasti näyttää sääennusteet siltä, että uistelukausi 2010 loppui tähän reissuun. Pidän kuitenkin vielä joulukuun venettä valmiudessa, jos vielä pari keikkaa pääsisi tekemään. Kunhan kauden lopetus varmistuu kirjoittelen taas pidemmän yhteenvedon kaudesta.

Reissun saldoa:
Vesillä 8h
Veden lämmöt 4,5

17.11. Saimaa

Seuraava isku tapahtuikin Keskiviikkona 17 päivä.

Tällä kertaa Saimaan yllä vello massiivinen korkeapaineen alue. 2 Päivän aikana paineet olivat nousseet lähes 60 yksikköä, joten odotukset pinnasta löytyvästä isomuksesta olivat vähintään kovat.

Luotto edellisillä reissuilla hangattuun penkkaan oli sen verran kova, että vielä kolmannen kerran päätin siihen kajota. Tälläkertaa ilman lämpötila oli jo pakkasen puolella ja se lisäsi oman haasteensa harrastukseen. Takiloiden jarrut olivat umpijäässä ja Syncrotkin hieman temppuilivat mittareiden osalta, muuten kuitenkin toimivat mukavasti.
Pienien alkukankeuksien jälkeen kuitenkin sain raksit vetoon ja siksakki parvien ympärillä alkoi. Painotukset olivat lähes olemattomia. 30gr siimapainot olivat suurimmat mitä veteen mätin.

Aamusta vapauttelin pari alamittaa ja neljättä kertaa kun suuntasin syvältä suoraan rantamatalaan oli helvetti irti. Ensin lähti uloin plaanari melko vauhdikkaasti taaksepäin. Normaalisti laukasin plaanarin ja aloin väsyttelemään ihan mukavan kokoista lohta joka jo muutamia hyppyjä suoritti.
Sitten tilanne muuttuikin, toisiksi uloin plaanari pakitti 10 metriä todella rivakasti ja palasi paikoilleen, ajattelin että kala irtosi ja jatkoin väsyttelyä. Kun kalan sain kelailtua veneen läheisyyteen totesin, että kyseessä mukava n.3kg lohi kyseessä. Lohen ihailu kuiteskin loppui kuin seinään, kun hetki sitten pakitellut plaanari lähti kuin tykin suusta takaviistoon. Ensimmäistä kertaa jarru soitti aivan oikeasti lohenuistelu-urallani.
Vedin oikeastaan väkisin ensimmäisen kalan veneen taakse ja löin vavan telineeseen roikkumaan. Vielä tässäkin vaiheessa siimaa vietiin voimalla. Kun sain vavan käteen oli kelasta siimaa pihalla 450ft eli 150 jalkaa oltiin menty takaviistoon - ja vauhdilla. Selkeästi tuntui, että kyseessä oli kala. Sitten alkoikin tuskainen väsyttelytuokio. Pikkuhiljaa pumpaten ja välillä kalan voimaa ihmetellen hilasin taakkaa kohti venettä.
Samalla koitin takilakalustoa tempoa ylös ja siinä myös onnistuin. Rytäkässä menin aikaisemmin iskeneen lohen vapauttamaan veneen takanta, kun en uskaltanut kalaa haaviin ottaa. Ties vaikka olisi sotkeutunut haaviin ja elämäni kala olisi irronnut.
Väsyttelyä jatkui 30 minuuttia, olin laskenut loput plaanarit todella kauas veneestä ja koko takalaita oli tyhjennetty. Kala tuli suoraan veneen alla, pohjia pitkin. Vähän jo väsyttelyn ohessa ajattelin että kyseessä on helvetinmoinen hauki, mutta ensimmäinen lähtö vakuutti siinä määrin, että olin melko varma kyseessä olevan lohi tai taimen. Kuitekin karu totuus paljastui, kun kalan vinssasin pintaan. Se oli aivan perkeleenmoinen luupää. Joskus oon 10kg hauen saanut ja se oli pieni tähän verrattuna. Painoa on paha arvioida, mutta pituutta löytyi noin +-120cm. Siimaa kala ei onnistunut syömään poikki kun koukku oli yläleuassa siima suun ulkona. Tunnelma latistui samantien siinämäärin, että meinasin liipasta vavan saimaaseen. Sormen olivat aivan tunnottomat kylmyyden ja sen takia, kun olin rystyset valkoisena vapaa puristanut. Kuitenkin kiltisti laskin haukimamman kasvamaan ja aloitin epätoivoisen sormien sulatuksen.

Päätin lähteä penkasta niin kauas kuin pääsisin ja niin teinkin, koko loppupäivän rullailin syvän päällä vähän siellätäällä ilman tapahtumia.


Saldoa:
Uistelua 8h
Paineet: 1035
Veden lämmöt: 4,8

13.11. Saimaa

Vuoden rajuin matalapaineen keskus lähestyi Suur-saimaan alueita, siitä huolimatta ilman mitään odotuksia oli lähdettävä siimoja liottamaan.

Aamulla seitsemän aikoihin otsalampun valossa Sarviniemessä vene vesille ja kahdeksan aikoihin oli jo kaikki raksit pyörimässä. Paikkavalinta oli sama kuin edellisenä reissuna, luotin siihen, että alueelta löytyisi myös se isomus. Keli oli sellainen, kun kunnon matalapaineeseen kuuluu. Tuulta ja vettä, sumua unohtamatta. Eli kaikkea kivaa muutenkin viileään syyspäivään.
Parvet olivat kaikonneet lähes kokonaan matalasta ja aamupäivän jouduinkin lähes tyhjää kaiun näyttöä katselemaan. Silti muutamia +-55cm leipälapion muotoisia järvilohia kävi kääntymässä veneen vieressä. Kalat olivat selkeästi painunut syvempään. Pinnemmat pyynnit saivat olla ihan rauhassa ja tapahtumat keskittyivät 60gr painotuksien tienoille. Puolenpäivän aikaan vihdoin löysin kadoksissa olleet syöttikalalautat penkan reunalta ja jäin paikkaa hakkaamaan.
Kuitenkaan mittakalaa en onnistunut löytämään, vaikka alamitoista päätellen alueella oli reilusti kalaa. 10-15 kalaa päivän mittaan kävi veneen vierellä kääntymässä. Suurimmat ehkä 58cm, en viitsinyt mitata muutakuin silmämääräisesti vedessä.

Tämähän oli oikeastaan odotettavissa jo lähtiessä, että päivä tulee olemaan hiljainen. Odotin jopa hiljaisempaa, kuitenkin alamitat jaksoivat tökkiä syöttejä. Merkillepantavaa oli myös se, ettei pienet syötit kelvanneet ollenkaan.

Neljän aikoihin raksien ripeä ylöskelaus ja rantaan pakkailemaan datsunia.

Saldoa:
Vesillä: 9h
Bensaa: 15l
Paineet: To-si alhaalla (970)
Veden lämmöt: 5,8

10.11. Saimaa

Vuorossa jännittävä reissu omalla kalustolla.
Nimittäin aiemmin ilmennyttä öljyvuotovikaa ei ole vielä lopullisesti korjattu, pienellä purkkapatentilla vuotokohdan paikkaus ja varovasti testailemaan toimiiko laite odotetulla tavalla.

Kuuden maissa lähtö kotoa kohti Sarviniemen luiskaa. Keli oli tiellä melko haastava, noin 5cm loskaa oli työntänyt yön aikana. Mutkaisella ja kapealla asfalttitiellä ei paljoa yli 50kmh uskaltanut vauhtia pitää, vaikka vetoauto ei ihan pienimmästä päästä olekkaan. Kuitenkin hengissä luiskalle selvisin ennen valoisan tuloa.

Keli oli melko haastava, puuskainen tuuli nostatti melko isoakin aaltoa paikoitellen, vaikka ilmatieteen arvauslaitos lupaili 2ms tuulia. Lisäksi pientä haastetta toi tosi paksu sumu. Kuitenkin myötäisessä sain raksit sujuvasti vetoon.

Paikkavalinta kuitenkin kusi jo tässä vaiheessa.
Tarkoitus oli tehdä isku viimevuoden kirjanpidon mukaan analysoituun paikkaan, eli veden lämmöt olivat sitä luokkaa, että ainaskin viimevuonna syöttikala oli pakkautunut eräälle hiekkasärkälle massiivisiin lauttoihin. Ja sinne oli tarkoitus päästä. Kuitenkin uinteja viritellessä ajauduin sen verran kauas paikasta, että aattelin "paluumatkalla" kierrellä parit joskus toimineet paikat läpi. Tämä oli virhe, puoleen päivään mennessä en saanut kaikuun piirrettyä yhtään kunnollista syöttikalaparvea.

13 aikoihin olin päässyt tavoitealueelle ja odotukset osuivat oikeaan. Syöttikalat löytyi. Heti ensimmäisellä koukkaisulla matalikkoon tärähti tuplatärppi joista tuloksena 58cm cr järvilohi ja helvetin iso hauki. Saatu lohi kuitenkin loi uskoa sen verran, ettei maastopukuinen limatuubi häirinnyt juurikaan.
Muutamia alamittoja paukkui aina, kun syvältä suuntasi suoraan matalan penkkaan. Kolmannella kerralla lähti sitten odotetulla tavalla ja uloin plaanari pakitteli melko voimakkaasti. Kalaa joutui oikein vähän väsyttelemään, ennenkuin suistui haavimiseetäisyydelle. Hetken päästä kuitenkin voittaja oli selvillä ja haavitin 65cm 3800gr järvilohen.
Syötiksi kelpasi n. 15cm muikku 20gr painon takaa. Vauhtia tällä plaanarilla oli varmasti aika reilusti, veneellä oli vauhita 3,2 ja oli vielä ulkomutkassa toooosi kovassa käännöksessä. Eli ripeä uinti oli päivän sana. ;)

Muutamia kertoja vielä jaksoin kaarrella penkassa. Kuitenkaan mitään mainittavaa ei enää löytynyt. 16 maissa ripeä raksien ylöskelaus ja rantaan temuamaan venettä ylös.

Reissun positiiviset puolet olivat, että Yamaha toimi odotetusti ja kalakin tuli. Hyvä päivä!'

Saldoa:
Vesillä: 8,5h
Bensaa: 15l
Veden lämmöt: 6c
Paineet: alhaalla
65cm / 3800gr Järvilohi