Uusi aluevaltaus

Lähes 6 vuotta on kaiken kalastuksellisen ajan vienyt vetouistelu, laji on koukuttanut mukaansa aivan täysillä ja into ei ole laantunut sitten alkuvuosien. Kuitenkin kalalle lähteminen on aina omanlaisensa projekti ja lyhyitä 1-3 tunnin kalareissuja ei juurikaan viitsi tehdä. Myös työpäivien jälkeen olisi mukava käydä hieman vesillä joten jokin vähän helpommin ja nopeammin aloitettava kalastusmuoto täytyi kehittää.
Ei ihan normikuorma, mutta ei paljoa ole ylimääräistäkään.
Valintani on jiggailu, tämä laji on nykyään in ja artikkeleita aiheesta löytää pilvinpimein. Lajia voi harrastaa rannalta ja veneestä, ei siis aina tarvitse lähteä venettä starttailemaan. Kaikki varusteet kulkevat myös helposti mukana, joten mökkireissuillakin voi vähän koittaa onko ahven syönnillään. Kohdekalaksi on siis tulossa ahven, en tietysti pistä pahaksi jos jokunen kuhakin sattuu kohdalle.

Olen viimeeksi heittänyt haspelia joskus 15 vuotta sitten, joten kaikki tässä lajissa on uutta ja koko kalusto pitää hankkia alusta alkaen uusiksi. Tietoa aiheesta ei ennen tätä kevättä ollut nimeksikään joten lähes kaikissa hankinnoissa piti luottaa kaveripiirin jiggaukseen keskittyneihin asiantuntijoihin. Myös vahvistusta omiin olettamuksiin ja kalustohankintoihin hain kalamies.com-keskusteluista.

Oikeastaan oli ihan mukava aloittaa täysin puhtaalta pöydältä. Mitkään vanhat hankinnat eivät olleet sotkemassa mielikuvia ja päätöksiä. Alkuksi oli tarkoitus selvitä 100-150 eurolla koko paketin hankinnassa, tietäähän sen kuinka taas kävi.

Ostoslistaa kertyi ja kertyi... loppujenlopuksi lista oli melkoinen, mutta onpahan sitten varusteet.
Kela. 
1000-sarjan heittohaspeli. Tärkeimpinä kriteereinä keveys ja takaliikkeetön kampi. Vaihtoehdot olivat Pennin Battle 1000 ja Okuman Helios 25, näistä loppujenlopuksi ostoskoriin päätyi Okuma lähinnä keveyden ja ulkonäön perusteella.
Vapa.
6 tai 6.6 jalkainen heittojigaukseen sopiva haspelivapa. Merkki oli alusta asti selvillä, Yoshino. Lähinnä vain eri mallit sotivat keskenään. Valintani lähinnä hyvien nettikehujen takia oli Yoshino Lordi 6.6.
Siima/siimat.
Jigauksessa käytetään ohutta värillistä kuitusiimaa, jotta siiman havaitsee vedessä. Valitsin Berkleyn 0,08 kuidun värinä oranssi. Kuidun ja jigipään väliin tehdään n. metrin tapsi paksummasta monosta, joka pehmentää jigipään liikkeitä, tähän valitsin siimaksi Strofin GTM 0.35. Lukkona #0 G.T.R
Jigipäät, näitä tarvitsee paljon, ovat kulutustavaraa. Tilasin eräältä painonvalmistajalta aloittelijan jigipääsetin, pääsee sitten itse tilaamaan jatkossa päitä jotka ovat eniten miellyttäneet. Painoja tuli 7gr, 10gr, 14gr ja 18gr.
Jigitoukat / kalat. Päätin, että sekä pidetään linja selvänä, vain 1 malli molempia. Tässä valinnassa luotin lähes ammatikseen jigavaan kaveriin. Toukkajigiksi tuli Waken 4,5" ja kalajigiksi K.P Lazy Shad 3,5".
Niin sitä listaa vaan tuli ja tuli, näiden välttämättömien lisäksi luonnollisesti vielä tarvitaan pakkeja, pihtejä ja pieni mielellään kumihavaksinen haavi, jossa vapautettavat kalat eivät kärsisi.

Innolla odotan ahvenen kudun päättymistä ja pääsemistä testailemaan lajia.

2 kommenttia:

  1. Moro!
    Ensinnäkin onnittelut uudesta aluevaltauksesta ja mahtavasta blokista.
    itellä kanssa uistelu vaihtunut jigittely painotteiseksi juuri nopeiden lähtöjen takia ja nälkähän kasvaa syödessä.
    Haspeli vaihtuu hyrrään,taivasankkuri olis kiva jne.
    Pieniä vinkkejä näin alkuun, heitä stroft tapsi mäkeen ja vaihda tilalle fluorcarbon tapsi kun aina piilee hakkivaara.
    Ite käytän 0.15 kuitua, näkyy paremmin auringonpaisteella ja kestää paremmin. käytä kalajigien kanssa 4/0 tai 5/0 koukulla olevia jigipäitä niin loppuu ahvenien pelkät tärpit. Jos löydät jostain vielä mann's predator kalajigejä niin kannattaa ostaa. Ne on pehmosempaa kumia kuin muut, toki kestävyyden kustannuksella.

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia palautteesta.

    Tosiaan olen täysi ummikko jigitouhuissa, kaikki vinkit on siis tervetulleita.

    Miulla veneen koko lisää omia rajoitteita touhuun, käytännössä aina pitää ankkuroida ja sitten alkaa viskomaan oletettuun spottiin. No ei sitä tiedä mitä tapahtuu, kun nälkä kasvaa syödessä...

    0.08 kuitua mietin alkuun itsekkin, siihen kuitenkin päädyin. Onneksi ei ole kovin suuri kustannuserä vaihtaa siimaa, jos ei miellytä. Harmi, kun kelan mukana ei tullut toista puolaa. Olisi voinut toiselle puolalle puolata vaikka 0.15 ja vertailla.

    Fluorcarbonia kerkesin jo 0.45 ostamaan, mutta kovasti minulle painotettiin, että mono olisi parempaa. Syy vielä avoin. Tässä vaiheessa minua on helppo ohjailla, kun ei ole vielä omia mielipiteitä tullut. Ihan varmasti lähtee carboni kokeiluun, ensimmäisen katkenneen tapsin jälkeen.

    Koukku-asiaa mietiskelin itsekkin, kun noita nykyisiä päitä pujottelin jigeihin. Katsotaan, jos karkuutuksia alkaa tulla tolkuttomasti, niin on alettava vaihetelemaan koukkujen kokoa enemmin.

    VastaaPoista

Kommentoi.