Tervetuloa kevät!

Syksyn myötä haspeli vaihtui haulikkoon, viimeiset avoveden ajat tulikin istuttua keskellä kaislikkoa sorsapassissa.

Olen jo pitkään miettinyt pitäisikö myös koira / metsästyspuoli ottaa mukaan tähän blogiin. Toistaiseksi olen pidättäytynyt veneilyssä ja kalastuksessa. Toki jos puoltoääniä metsästyspuolen mukaanottamiselle tulee niin voin harkita myös sen mukaan ottamista.

Kevät etenee Etelä-Karjalassa ennätysvauhtia. Innokkaimmat voinee laskea veneet vesille jo tulevana viikonloppuna. Esimerkiksi lähiramppi Vehkataipaleen pumppaamolla vapautuu jäistä näinä päivinä.

Itse odottelen vielä pienen hetken. Veneestä on syksyllä purettu irti kaikki kalastuselektroniikka ja uusi on harkinnassa. Lowrancen uutuus, Live-sarja kiinnostaa ja tarkoitus olisikin hankkia ko. laitteisto veneeseen.

Lowrancen 12 ja 16-tuumaisiin laitteisiin on tullut uusia näytönjakomahdollisuuksia

Viimekausi mentiin yhdellä 16" laitteella. Nyttemmin on vielä harkinnan alla otanko 9"+12" vai yhden 16" laitteen. Tulen tarvitsemaan useita ikkunoita ja lähinnä mietityttää saisinko kahdella pienemmällä näytöllä paremmat näyttöjaot käyttööni. Uutuutena keväällä tulee LiveSight, joka vaatii oman tilansa ikkunoista.

Anturivalinnat on alustavasti TM150 2D-anturi ja viistopuolen hoidan uudella 2in1 anturilla. 2in1 on mielenkiintoinen uutuus, jonka koeajoja odotan innolla. 800khz taajuuden myötä on odotettavissa tarkempaa piirtoa ulottuvuuden kustannuksella.

Kohta on toimittava ja laitettava tilaukset vetämään, jotta saadaan kalusto iskuun heti kun kalapaikat aukeaa jäistä.

Tervetuloa kevät! :)

Syksyn tyrskyjä

Kesä on jo kääntynyt syksyksi. Jigikausi on ollut osaltani vaikeimpia mitä olen koskaan urani aikana kohdannut. Ruokakalat on aina saatu, mutta koon puolesta olisi ollut toivomisen varaa.

Perus jigiahventa, tulossa koiranherkkua. 

10.8. alkaneen metsästyskauden jälkeen on saanut Alutroll odotella tallissa vesien viilenemistä. Yhden soutuveneenkin kerkesin tuunaamaan sorsaveneeksi. Siinä ollaankin sitten koiran kanssa istuskeltu senkin edestä. :)

Vielä kuukausi aktiivista työssäkäymistä ja olisi aika hengähtää. 6 viikkoa lomaa odottamassa. Toivottavasti vedet olisi jo viilentyneet ja ahveneet löytäneet tutut karikot. :) Syksyn jigisesonki odottaa vasta edessäpäin!

Sähköä ilmassa

Eilen se tapahtui mitä huolelliselle veneilijälle ei koskaan käy. Akku oli tyhjentynyt säilytyksen aikana. Veneessä on päävirtakytkin, mutta se oli jäänyt syystä tai toisesta avaamatta. Aktiivisena ollut NMEA2000 verkko tyhjentää 55Ah akun vajaassa viikossa.

Veneen alkuperäisissä kytkennöissä keulakoneen akku on täysin itsenäinen yksikkö.

Luonnollisesti akun vieressä oli autotallissa täyteen ladattu keulamoottorin akku, niiden kytkemiseen tarvittavat johdot vaan sattui puuttumaan. Auton kontista ketjua maadoitukseen ja rengasavaimella plussanapojen yhdistäminen. Yamaha käynnistyi ja koirat pääsivät veneilemään. :)

Se on yksi ja varma, tätä tule tapahtumaan toista kertaa.

Käytännössä lisään keulakoneen akulta + johdon 1+2 kytkimelle ja yhdistän maajohdot näin saan keulakoneen akun startin backupiksi, jos sattuu käynnistysakku olemaan syystä tai toisesta tyhjänä.

Uusin investointi osoittautui loistavaksi.
Tällä saa varmat kytkennät akkuliittimiin. Tähän käyttöön löytyy hienoja pihtejä yms.
Minun käyttö on niin satunnaista ettei suuria investointeja ole järkevää tehdä.

Liitoksen päälle kutistesukka ja se on valmis.

Johdot valmiina.

Kytkennän jälkeen veneen sähköt toimii seuraavalla tavalla:
1: pääasiallinen käyttö. Ainoastaan starttiakku syöttää virtaa moottorille / elektroniikkaan
1+2: keulamoottorin akku on starttiakun rinnalla
2: ainoastaan keulamoottorin akku käytössä.
Tämän kytkimen sijainti sattuu mielestäni olemaan lähes ainoita Alutrollin huonoja puolia. Kytkimen pystyisi sijoittamaan myös niin, että siihen yltää veneen ollessa trailerilla, nyt se on viety niin kauaksi, ettei siihen yllä.
Syytän tätä virtojen päälle jäämisestä. :)

Johtoviidakko on aikamoinen. Hommaa pystyisi siistimään siirtämällä maadoituspisteen pois starttiakun navasta.
Tämä olisi ainoastaan kosmeettinen korjaus ja siten jäänyt tekemättä.

Taas on saatu varmuutta veneilyyn. Yksittäisen akun tyhjentyminen ei estä moottorin käynnistämistä. Samaten maissa saan molemmat akut ladattua, kun laitan päävirtakytkimen 1+2 asentoon latauksen aikana.

Logistiikkaa

Avoveneeseen siirtyminen tarkoitti kaluston osalta kuljetuspuolen uudelleen mietintää.
Näyttö, vavat ja muut pienet irtotavarat on sijoitettava pidempien trailauksien ajaksi auton tavaratilaan. Vaikka vene onkin pieni tilaihme on sillä hintansa: säilytystilaa on kovin rajallisesti.

Viehepakit kulkevat siististi kannettomassa SmatStore laatikkossa. etää noin 10 Planollista joka riittää tarpeisiini erinomaisesti.

Miksen lukitse näyttöä telineeseen, jotta olisi aina paikoillaan? Vaikka käytössä on järeä RAM-D-kuula noin 7kg painoluokalle ei se joka tilanteessa jaksa ruutua kannatella. Suuremman laivan peräaaltoihin ajaessa näyttö valuu kiusallisesti alaspäin. Tämä ei kuitenkaan ole muodostunut ongelmaksi. En kuitenkaan halua ottaa riskiä, että trailatessa näyttö valuisi vasten lattiaa ja hakkautuisi hajalle.

16" näyttö istuu hienosti Clas Ohlssonin boksiin.

16" Carbonille löytyi lähes täydellinen kuljetuslaukku Clas Ohlssonin valikoimasta. 

Linkki tuotteen kotisivulle.  

Pölyn, veden ja iskujen kestävä laukku on omiaan arvokkaan elektroniikan kuljetukseen.

Laukku on hyvin vapaasti muotoiltavissa ja mittojen puoleen suurimpaan laukkuun pitäisi myös mahtua 2x 9" screenejä. Käytän vastaavaa boksia myös akkusalamoiden kuljetukseen.

Laukun sisukset on helposti muotoiltavissa.

Vaikka avoveneen varusteet joutuu osittain purkamaan auton kyytiin on hyvällä suunnittelulla veneluiskalla kuluvan ajan saanut supistettua alle 10 minuuttiin per suunta. 

Vapojen kuljetus vaatinee vielä pientä optimointia. olen haeskellut telinettä, jolla saisin 3-4 vapaa nätisti kiinni veneen sisälaitaan. Eiköhän sekin jostakin löyty. Tai jos ei löydy niin teen itse. :)

Viistokuvia

Olen pitkään miettinyt miltä kalat oikeasti näyttävät viistoluotain kuvassa. Monia mahdollisia maaleja olen tulkinnut vailla varmuutta kohteesta. Tämän asian selvittäminen päätyi to-do listalle viikonloppuna.

Testin valmistelut on hyvä aloittaa huudattamalla Jonseredia tankillisen verran.

Päätähdeksi kokeisiin päätin valmistaa puusta 86cm pituisen kuhan profiilia muistuttavan kohteen. Tämän upotin pohjaan kahdella takilakuulalla. Kahden kuulan avulla saan kohteen juuri mieleiseen asentoon. Välttämätön paha testissä on kaksi narua, jotka nousevat pintaan. Naruihin solmin lenkit säännöllisin välein, jotta pystyn vaihtelemaan kohteen syvyyttä.

Testikapula valmiina.  

Kaikunäyttönä suoraan päältä ajaessa käytin 2D- / downscan- ja viistokuvaa. Kun aloitin kohteen luotaamisen sivulta jätin 2D- kuvan pois ja näkymänä toimi kartta+downscan+viistoluotain.
Valitsin koesyvyydeksi 7.5 metriä syvän lahden pohjukan. Tämä syvyys lienee melko yleinen kuhan kalastuksessa.

Olen aina sanonut, että viistoluotainta luetaan varjojen perusteella. Nämä kuvasarjat varmasti avaavat tätä sanontaa monelle, jotka eivät ole aiemmin vastaavia kohteita tulkinnut luotaimen näytöltä.

Tähän vielä alkuun muistutus kuinka viisto toimii. Kuva by me:

Viiston toimintaperiaate.
Mitä ylempänä kohde on pohjasta sitä kauempana varjo on maalista.

Ja sitten asiaan - eli aletaan katselemaan miltä kuvat näyttävät. Olen lisännyt kaikukuvaan syvyyden paljonko kohde on irti pohjasta. Lisäksi nopeus on näkyvillä, koska sillä on suuri vaikutus kaikukuvaan. Tähtenä näkyvä reittipiste kertoo kohteen sijainnin karttapohjalla.

Klikkaa kuvaa niin saat screenshot-sarjan avautumaan suurempana!

Kohde lähes pohjassa.
Kellutusnarut ja niissä olevat solmut näkyvät selvästi niin downscan kuin 2D- kuvassa.

Kohde löytyy jopa yli 20m päästä sivulta.

Kuten kuvista käy ilmi, kohde ja kohteen varjo on suhteellisen lähekkäin toisiaan. Tämä tarkoittaa, että kala on irti pohjasta mutta silti lähellä pohjaa.

Seuraavaksi kohde nousee 50cm ylemmäs ja siitä säännöllisesti metrin stepeissä ylöspäin. Kuvat kertovat enemmin kuin 1000 sanaa.

Kuten kuvasta selviää kohteen ollessa pitkittäin suhteessa kaikukeilaan niin itse kohdetta ei näe juuri ollenkaan. 

Kohteen ollessa optimaalisessa asennossa se erottuu hienosti näytöltä.
Oikealla puolella venettä tiukka syöttikalaparvi.

Läheltä ohittaessa viisto piirtää kohteen edelleen vesipatjaan.
Varjo paljastaa, että kohde on sivulla.

Varjo taas huomattavasti selkein osa kohdetta. Kohde löytyy 5 metriä lähempää anturia.

 

Kohteen lähestyessä pintaa itse kohteen kaiku vahvistuu.

Nopeasti voisi vilkaista, että veneen alla pohjassa on komea kala. Käytännössä kala on lähes 7m sivulla välivedessä.

Jo lähes vierestä ajaessa varjo on 10 metrin päässä kohteesta.

Kohteen ollessa lähes pinnassa varjo karkaa kantamattomiin.

Kalojen haku viistoluotaimella on hieno ja samalla todella vaativa laji. Ei voi kuin hattua nostaa täsmävertikaali guruille, jotka päivästä toiseen poimivat viistolla komeita maaleja ja nostavat näytille sen kokoluokan kaloja, että miun kaikukapula on niille syöttikala. :)

4 tuntia intensiivistä pyörittelyä puukalan ympärillä. Liikkeet kiinnosti myös rannalla aurinkoa palvovia mökkiläisiä. Useampi kävikin kysymässä mitä olen touhuamassa.

Väripaleteilla on suuri merkitys kaiun näkyvyyteen mielestäni parhaimmin kaikukohde irtoaa pohjasta punaisella värimaailmalla. Itse olen kuitenkin tykästynyt musta-valkonäkymään ja pyrin opiskelemaan sen lukua mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti.

Punaisella väripaletilla vaalea kohde irtoaa selkeästi pohjagrafiikasta.

Päivä päivältä kaiusta osaa uusia kaivaa puolia ja niksejä. Tämä päivä opetti enemmin kuin kymmenet reissut, jolloin olen arvainnut viiston kohteiden sijaintia ja kokoa. Kannattaa huomioida kuinka maltillisella nopeudella luotaukset tein. Kun nopeus kasvaa kuvan tulkinta vaatii vielä huomattavasti enemmin tarkkuutta. 

Lowrance Carbon, Alutroll ja MotorGuide yhdistelmä hoiti pisteet kotiin jälleen kerran. Tällaiset "hullutkin" projektit sujuu todella erinomaisesti toimivan kokonaisuuden avulla. 

Seuraavat testituokiot on jo mietintämyssyssä hautumassa...

Heinäkuun helteet

Pari päivää aktiivista kalastusta takana. Vaikeaa - niin vaikeaa. Kohdekalana luonnollisesti ahven.

Ensimmäinen päivä meni Suur-Saimaan patteja kierrellessä. Elin siinä toivossa, että ahven olisi noussut jo seliltä pakoille. Turha toivo. 6 tuntia ja 1 ahven. Sitä voisi herkempi tässä vaiheessa laittaa jo varusteet myyntiin.

Hauet alkavat löytämään paikkansa karikoiden reunamilta.
Eiköhän ne ahvenet tule kohta perässä...? ;)

Evästauolla kerkesi napsasemaan muutaman valokuvankin.

Seuraavalle päivälle taktiikan vaihdos ja siirryin Lappeenrannan edustan lähiselille. Tällä kertaa jo ensimmäinen plaanissapudotus herätteli toivoa. Kaiku lähes täynnä kalaa.

Kalaa pohjassa.

Jo ensimmäiset heitot lupailivat, että alla on aktiivista kalaa. Varovaisia tärppejä tuntui lähes joka kelauksella ja 2-3 kalaa seurasi jigiä veneen alle. Paria vähän parempaa kalaa pääsin hetken jo väsyttelemäänkin, kunnes sain ensimmäisen näytille. - Kuha. 

Ahventa ollaan hakemassa ja kuhaa pukkaa. Jo selkeni mitä kaloja penkassa luuraa. 40 - 45cm kuhia kävi muutamia veneessä mitattavana. Ahventa vaan ei löytynyt. Tämä alkaa olemaan jo surkuhupaisaa.

Minun alamitta kuhalle on 50cm.
Nämä kaverit saavat jatkaa kasvuaan.

Muutoin päivä jatkoikin normaalia kaavaa. Ahventa ei löydy niin sitä ei löyty. Kohta pitää varmaan alkaa liftaamaan jonkin kokeneemman sepän kyytiin. Omat kuviot ei vaan tällä hetkellä toimi.

Viistoluotaimella tuli tehtyä taas kerran mielenkiintoisia löytöjä. Eräässä penkassa makaa 13 puunippua nätissä muodostelmassa. Mikäköhän näidenkin tarina on?

Tukkiniput Structure-overlayna kartan päällä.

Niput nätissä muodostelmassa karikon kupeessa.

Tällä hetkellä Alutrollin trippimittarissa huitelee lukema 370km. Uskomaton määrä kuljettuja kilometrejä. Olen ollut veneeseen todella tyytyväinen ja voisi sanoa, että paria pientä ongelmapaikkaa lukuunottamatta täydellinen paketti käyttööni. Keräilen vielä vähän lisää kokemuksia, ennenkuin teen pidempää raporttia itse veneestä. 

Viistoluotausta

Kaikutekniikka hyppii huimia harppauksia eteenpäin vuosi vuodelta.
Tämän alkukauden olen tutustunut Lowrancen 3D-viistoluotaimen käytöön.

(klikkaamalla kuvaa se aukeaa suurempana)

3D- anturi kuvassa vasemmalla.

3D vaatii anturin lisäksi erillisen moduulin, joka kytketään näyttöön Lowrance Ethernet - kaapelilla. Viisto on yhteensopiva Lowrancen Gen3- ja Carbon- sarjan laitteiden kanssa.

3D moduli.

Anturin johto jakautuu kahteen liittimeen

Itse perusnäkymä ei eroa normaalin viistoluotaimen kuvasta 3D nimityksestä huolimatta. Hienous piilee laitteen tehossa ja erottelukyvyssä. Lisänä on toki tullut 3D- näkymä viistodatasta, sitä en ole oppinut juurikaan tulkitsemaan. Vanha "old school" kuva tuntuu tutulta ja turvalliselta.

3D:n uutuusnäkymä. Veneen alla hylky.

Normaalissa käytössä luotaan 5 - 10m syvässä vesipatjassa 30m leveää siivua per puoli, käytännössä viiston kattavuus on siis 60 metriä tämän keila kattaa hienosti. Viimeisimmät testit osoittivat, että jopa alle 3m vedessä pääsen 60m luotausleveyksiin. 

Selkäkarikko.

Karikon reuna 10m veneen vasemmalla puolella, varjo kertoo jyrkästi tippuvasta seinämästä.

Harjanne jatkuu 30 metriä oikealle, keilan keskikohdassa näkyy jyrkkä penkan reuna.

Pohjoispenkan päällä reilusti hyvän kokoista kalaa.

Viistokuvassa oikealla poijun paino ja hieman sen jälkeen uponnut ja hajonnut uittonippu.
Varma kalapaikka pohja-ongelle!

Kalojen etsimisen lisäksi olen innostunut pohjan analysoinnista ja "löytöjen" tekemisestä. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa jo hyvin tarkat kuvat esimerkiksi hylyistä ja pohjan rakenteesta. Alla kuvasarja Suur-Saimaalla makaavasta noin 30 metrisestä hylystä. 

Hylky makaa rantavedessä noin 5 metrin syvyydessä.

Aivan rannasta ajettu ajolinja.

StructureMapin avulla hylyn asento on helppo asemoida.

Viimeisimmät kokeilut tein todella matalassa vedessä. Syvyys ei ollut ongelma, helppolukuista pohjadataa tuli siinä missä syvemmässäkin vedessä:

Rantaan noin 30 metriä. Kuvassa näkyvä pintakivi on piirtänyt näyttöön loputtoman varjon. Viistolla ei näe kivien taakse.

Kaikukuvan analysointia.
030 on reittipisteen järjestysnumero. Olen tehnyt pinnan alla olevan kiven kohdalle reittipisteen.

Kuvassa viistoluotaimen kuva hahmottamassa miltä sama näkymä näyttää näytöltä.

Ensifiilisten perusteella luotaimen erottelukyky ja kantavuus paranee huimasti verrattain aiempaan LLS-HD anturiin. En sano, ettäkö LLS-HD olisi mitenkään huono tai vanhentunutta tekniikkaa. 3D vie vaan viistoluotauksen vielä pykälää pidemmälle.

Vaikka vapa ei taivukkaan, niin ketterällä veneellä karikoita ja penkkoja luodatessa aika menee kuin siivillä. Välillä voi olla tuntikin, ettei jigi pääse veteen asti. Pinnan alainen maailma osaa viedä mennessään.