Nyt olisi max n.750kg painavalle veneelle uusi traileri tarjolla.
Lisää tietoa löytyy:
Aku 1000 VP-T Myynti-ilmoitus
23-24.9. Saimaa, 25-26.9- Vuohijärvi - Eloveto
Pikkuhiljaa on alkanut vapaa-aikaakin heltiämään sen verran, että oli mahdollisuus 4 päivää olla rasvaevällisten perässä.
Torstaina trailerin kanssa kohti Saimaata. Vehkataipaleelta veneen lasku ja siirtymä Kyläniemen eteläpuoleisille vesialuelle. Selkävalinta tehtiin kaverin kanssa hieman tuuli-ennusteita silmällä pitäen. Melko reilua n. 10ms tuulta ilmatieteenlaitos lupaili lounaan suunnasta. Kahdeksan maissa raksit pyörikin jo vinhaa vauhtia veneen takana ja päästiin ensimmäisille luottopaikoille. Tai ainaskin niiden läheisyyteen, fiksuja linjoja ei ollut mitenkään mahdollista vetää, kiitos vuoden hektisimmän verkotusajan. Verkkoja väistellen sivuutettiin alue ja mentiin hieman pohjoisemmille vesille, josta löytyikin mukavia parvia. Myöskään verkkoja alueella ei näkynyt.
Vähän ennen puoltapäivää vapautettiin yksi vähän alle 60cm järvilohi ja saatiin vihiä että alueella on myös isompaa kalaa. Naapuriveneessä kaveri oli pari mittalohtakin pamputtanut. Joten jäätiin alueelle pyörimään. Kuitenkaan ei meidän uinnit ilmeisesti kaloille kelvanneet ja vain muutamia alamittoja kävin veneen vierellä kääntymässä.
Kolmen maissa tuuli yltyi siinä määrin, että uistelu muuttui hieman haastavaksi. Neljän maissa tuulimittari näytti jo 12-13ms lukemia ja oltiin jo melko suojattomalle alueelle päädytty. Viideltä sitten muikut ylös ja kohti venerantaa tekemään uusia suunnitelmia. Päivän saldo aika mitätön, olisikohan 5 alamittaa. Kaikki tuli eri syvyyksistä ja eri väreillä, nyt taitaa olla se hetki vuodesta että joka syvyydestä saa tai sitten ei saa.
Perjantaina asioiden hoitamisen takia lähtö vähän viivästyi ja luiskalla olin vasta 11 aikoihin. Pikainen veneen lasku ja lämä tiskissä lähimmälle syvänteen reunalle, joka on sama paikka jossa eilen naapurivenekunta muutamia kaloja sai. Myöhäisen lähdön takia käytössä olivat pellit, myös tuuli oli sitä luokkaa, että yksin raksikalastus olisi ollut melko haastavaa touhua. Penkkaa hinkkasin siksakkia pari tuntia ilman minkäänlaista kontaktia kaloihin, myöskin edellisen päivän parvet olivat kaikonneet.
Lopuksi päätin vähän perus "syyspaikkoja" lähteä koluamaan, peltivauhti on sen verran reilumpaa, että helposti saa vähän etsiskeltyä suuremmalta alueelta kalaa.
Kuitenkaan tulosta ei syntynyt ja päivän ainuaksi tapahtumaksi jäi takilasta lähtenyt ehkä juuri ja juuri 40cm järvilohi.
Lauantaina tarjoutui mahdollisuus lähteä kaverin kyytiin Vuohijärvelle Elovetoon 2-päiväisiin uistelumittelöihin.
Aamulla aikainen lähtö lappeenrannnasta kohti Valkelealaa ja Vuohijärven eteläpäätä, josta siirryttiin puoleksi kymmeneksi Orilammen lomakylään kipparikokousta kuulemaan.
10 alkoi kilpailut ja suunnaksi otettiin pari viikkoa sitten toimineet alueet. Kisamitta oli melko alhainen, 51cm joten odotin että punnitustilaisuudessa nähtävillä olisi ollut kauheat teurastusjuhlat. Viimereissuilla 50-55cm lohta on ollut liikenteessä riesaksi asti. Kuitenkin tälläkertaa Vuohari näytti synkemmän puolensa.
Kaikki tutut patit päästiin kiertämään melko rauhassa, mutta minkäänlaisia merkkejä kalakontaktista ei saatu. Oikeastaan kaikki spotit joista on kalaa tullut kierrettiin läpi ilman mitään tapahtumia. Kuitenkin sitkeästi yritettiin, mutta tällä kertaa se ei palkinnut. Täysin puhdas mp päivän saldona. Eipä ollut punnituksessa kenelläkään syytä juhliin, päivän piikkipaikka meni alle 3kg lohella ja siialla. Tiukassa on.
Sunnuntaina päätettiin lähteä vähän vieraille vesille pohjoisemmaksi yrittämään. Aamu alkoikin hyvin, heti raksien laskun jälkeen paukahteli lähes peräjälkeen 3kpl alamittalohia. Tämä antoi toivoa sen verran, että päätettiin jäädä alueelle pyörimään päiväksi.
Kuitenkin aamun kiivas syönti loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin, loppupäivä saatiin vetää vailla kalakontakteja. Ilmeisesti nahkiaiset kävivät säännöllisin väliajoin takilasyötit imemässä piloille. Tuuli oli vaihtanut yön aikana täysin suuntaa ja oli ehkä vähän kovempi kuin lauantaina, ei kuitenkaan niin kova että olisi raksikalastusta häirinnyt.
Kahdelta loppui kilpailuaika ja siirryttiin vauhdilla nostamaan venettä ja siirtymään kotia tekemään uusia sotasuunnitelmia.
Eli viikon saldo 35h uistelua eikä yhtään mittakala tapahtumaa, osaa joskus olla tiukassa.
Tästä vielä noustaan.
Torstaina trailerin kanssa kohti Saimaata. Vehkataipaleelta veneen lasku ja siirtymä Kyläniemen eteläpuoleisille vesialuelle. Selkävalinta tehtiin kaverin kanssa hieman tuuli-ennusteita silmällä pitäen. Melko reilua n. 10ms tuulta ilmatieteenlaitos lupaili lounaan suunnasta. Kahdeksan maissa raksit pyörikin jo vinhaa vauhtia veneen takana ja päästiin ensimmäisille luottopaikoille. Tai ainaskin niiden läheisyyteen, fiksuja linjoja ei ollut mitenkään mahdollista vetää, kiitos vuoden hektisimmän verkotusajan. Verkkoja väistellen sivuutettiin alue ja mentiin hieman pohjoisemmille vesille, josta löytyikin mukavia parvia. Myöskään verkkoja alueella ei näkynyt.
Vähän ennen puoltapäivää vapautettiin yksi vähän alle 60cm järvilohi ja saatiin vihiä että alueella on myös isompaa kalaa. Naapuriveneessä kaveri oli pari mittalohtakin pamputtanut. Joten jäätiin alueelle pyörimään. Kuitenkaan ei meidän uinnit ilmeisesti kaloille kelvanneet ja vain muutamia alamittoja kävin veneen vierellä kääntymässä.
Kolmen maissa tuuli yltyi siinä määrin, että uistelu muuttui hieman haastavaksi. Neljän maissa tuulimittari näytti jo 12-13ms lukemia ja oltiin jo melko suojattomalle alueelle päädytty. Viideltä sitten muikut ylös ja kohti venerantaa tekemään uusia suunnitelmia. Päivän saldo aika mitätön, olisikohan 5 alamittaa. Kaikki tuli eri syvyyksistä ja eri väreillä, nyt taitaa olla se hetki vuodesta että joka syvyydestä saa tai sitten ei saa.
Perjantaina asioiden hoitamisen takia lähtö vähän viivästyi ja luiskalla olin vasta 11 aikoihin. Pikainen veneen lasku ja lämä tiskissä lähimmälle syvänteen reunalle, joka on sama paikka jossa eilen naapurivenekunta muutamia kaloja sai. Myöhäisen lähdön takia käytössä olivat pellit, myös tuuli oli sitä luokkaa, että yksin raksikalastus olisi ollut melko haastavaa touhua. Penkkaa hinkkasin siksakkia pari tuntia ilman minkäänlaista kontaktia kaloihin, myöskin edellisen päivän parvet olivat kaikonneet.
Lopuksi päätin vähän perus "syyspaikkoja" lähteä koluamaan, peltivauhti on sen verran reilumpaa, että helposti saa vähän etsiskeltyä suuremmalta alueelta kalaa.
Kuitenkaan tulosta ei syntynyt ja päivän ainuaksi tapahtumaksi jäi takilasta lähtenyt ehkä juuri ja juuri 40cm järvilohi.
Lauantaina tarjoutui mahdollisuus lähteä kaverin kyytiin Vuohijärvelle Elovetoon 2-päiväisiin uistelumittelöihin.
Aamulla aikainen lähtö lappeenrannnasta kohti Valkelealaa ja Vuohijärven eteläpäätä, josta siirryttiin puoleksi kymmeneksi Orilammen lomakylään kipparikokousta kuulemaan.
10 alkoi kilpailut ja suunnaksi otettiin pari viikkoa sitten toimineet alueet. Kisamitta oli melko alhainen, 51cm joten odotin että punnitustilaisuudessa nähtävillä olisi ollut kauheat teurastusjuhlat. Viimereissuilla 50-55cm lohta on ollut liikenteessä riesaksi asti. Kuitenkin tälläkertaa Vuohari näytti synkemmän puolensa.
Kaikki tutut patit päästiin kiertämään melko rauhassa, mutta minkäänlaisia merkkejä kalakontaktista ei saatu. Oikeastaan kaikki spotit joista on kalaa tullut kierrettiin läpi ilman mitään tapahtumia. Kuitenkin sitkeästi yritettiin, mutta tällä kertaa se ei palkinnut. Täysin puhdas mp päivän saldona. Eipä ollut punnituksessa kenelläkään syytä juhliin, päivän piikkipaikka meni alle 3kg lohella ja siialla. Tiukassa on.
Sunnuntaina päätettiin lähteä vähän vieraille vesille pohjoisemmaksi yrittämään. Aamu alkoikin hyvin, heti raksien laskun jälkeen paukahteli lähes peräjälkeen 3kpl alamittalohia. Tämä antoi toivoa sen verran, että päätettiin jäädä alueelle pyörimään päiväksi.
Kuitenkin aamun kiivas syönti loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin, loppupäivä saatiin vetää vailla kalakontakteja. Ilmeisesti nahkiaiset kävivät säännöllisin väliajoin takilasyötit imemässä piloille. Tuuli oli vaihtanut yön aikana täysin suuntaa ja oli ehkä vähän kovempi kuin lauantaina, ei kuitenkaan niin kova että olisi raksikalastusta häirinnyt.
Kahdelta loppui kilpailuaika ja siirryttiin vauhdilla nostamaan venettä ja siirtymään kotia tekemään uusia sotasuunnitelmia.
Eli viikon saldo 35h uistelua eikä yhtään mittakala tapahtumaa, osaa joskus olla tiukassa.
Tästä vielä noustaan.
Kalustotestausta
Pienten autohuolien takia viikonlopun kalastus annos jäi odotettua pienemmäksi.
Uudet kelat ja vavat kuitenkin polttelivat olohuoneen nurkassa siinä määrin, että olihan niitä lähdettävä testaamaan mökkiselälle iltahämärässä.
Pientä haastetta oli tarjolla heti rannassa, pikku Saimaan pinta oli laskenut siinä määrin, että kun veneen laski ranturilta alas niin peltipurkki makasi komeasti vielä koko painollaan hiekalla. Temutessa meni oma aikansa ja tuskan hiki otsalla loppujenlopuksi pääsin irtautumaan rannasta.
Tavoitteena oli saada edes yksi kalakontakti, niin jonkinlaista kuvaa vapojen ja kelojen yhteistoiminnasta saisi. Siispä tutut ja turvalliset bomberit vetoon vauhtia reilusti. Takiloita en jaksanut virittää ollenkaan, vaikka siinähän syncrot oikeastaan vasta tarpeelliset on. Tälläkertaa tehollista kalastusaikaa ei ollut tarjolla kuin maksimissaan 2 tuntia, niin eipä jaksanut alkaa hifistelemään.
Mittareihin ihastuin hetkessä, oikeastaan parhaillaan taisin 3 vaappua laskea samaan aikaan veneen perään, tavallisesti yhdenkin kanssa mitat menevät sekaisin samantien. Parissa kelassa mittarin asteikko ei ole aivan "näytön" kohdalla, mutta pitää joskus perehtyä asiaan, jos kyseessä on vain säätötekninen juttu. :)
Monet kaverit ovat moittineet vapavalintaa liian järeänä Saimaalla kalastukseen. Hypättiinhän tässä ääripäästä toiseen, ensiksi 180cm tumpit ja nyt 255cm järkäleet. Katsotaan nyt kummat ansaitsee paikkansa plaanarikeppeinä. Vaappuja viritellessä en ainaskaan kokenut pitkien vapojen kanssa mitään ongelmaa, busterissa kuitenkin sen verran takana tilaa, että vavan mahtuu työntämään latttialle sen verran kauas, että ongelmitta yltää ottaa siiman kärjestä käteen. No mutta aikahan tämän näyttää millaista säätöä on luvassa
Vartin vedon jälkeen narauttikin yksi plaanariyhdistelmä lupaavasti ja pikkuplaanari jäkitti paikallaan. Ei muutakun jarru tappiin ja siimaa sisään. Yllättävän vastahakoisesti vastapeluri lähestyi venettä, joutui ihan pari kertaa siimaa antamaan ulospäin, kun niin vihaisesti temmottiin pinnan alla. Lopulta kuitenkin 5-6 luupää antautui ja kävi irroittautumassa veneen vieressä. Tämän jälkeen sitten rullailinkin roippeet ylös ja suuntasin puolipimeässä rantaan temuamaan ranturia 3m lähemmäs veden rajaa...
Ei vielä kunnollista tulikoetta päässyt suorittamaan, mutta ensifiilikset seteistä ovat todella myöteisiä. Aika näyttää sitten kestävyyden. Ensimmäiset pakkaskokeetkin alkavat varmaan ihan lähikuukausina, saa nähdä miten mittarit toimivat vai onko se okumat niputettava käyttöön, kun "hienommat" reistailee... :)
Uudet kelat ja vavat kuitenkin polttelivat olohuoneen nurkassa siinä määrin, että olihan niitä lähdettävä testaamaan mökkiselälle iltahämärässä.
Pientä haastetta oli tarjolla heti rannassa, pikku Saimaan pinta oli laskenut siinä määrin, että kun veneen laski ranturilta alas niin peltipurkki makasi komeasti vielä koko painollaan hiekalla. Temutessa meni oma aikansa ja tuskan hiki otsalla loppujenlopuksi pääsin irtautumaan rannasta.
Tavoitteena oli saada edes yksi kalakontakti, niin jonkinlaista kuvaa vapojen ja kelojen yhteistoiminnasta saisi. Siispä tutut ja turvalliset bomberit vetoon vauhtia reilusti. Takiloita en jaksanut virittää ollenkaan, vaikka siinähän syncrot oikeastaan vasta tarpeelliset on. Tälläkertaa tehollista kalastusaikaa ei ollut tarjolla kuin maksimissaan 2 tuntia, niin eipä jaksanut alkaa hifistelemään.
Mittareihin ihastuin hetkessä, oikeastaan parhaillaan taisin 3 vaappua laskea samaan aikaan veneen perään, tavallisesti yhdenkin kanssa mitat menevät sekaisin samantien. Parissa kelassa mittarin asteikko ei ole aivan "näytön" kohdalla, mutta pitää joskus perehtyä asiaan, jos kyseessä on vain säätötekninen juttu. :)
Monet kaverit ovat moittineet vapavalintaa liian järeänä Saimaalla kalastukseen. Hypättiinhän tässä ääripäästä toiseen, ensiksi 180cm tumpit ja nyt 255cm järkäleet. Katsotaan nyt kummat ansaitsee paikkansa plaanarikeppeinä. Vaappuja viritellessä en ainaskaan kokenut pitkien vapojen kanssa mitään ongelmaa, busterissa kuitenkin sen verran takana tilaa, että vavan mahtuu työntämään latttialle sen verran kauas, että ongelmitta yltää ottaa siiman kärjestä käteen. No mutta aikahan tämän näyttää millaista säätöä on luvassa
Vartin vedon jälkeen narauttikin yksi plaanariyhdistelmä lupaavasti ja pikkuplaanari jäkitti paikallaan. Ei muutakun jarru tappiin ja siimaa sisään. Yllättävän vastahakoisesti vastapeluri lähestyi venettä, joutui ihan pari kertaa siimaa antamaan ulospäin, kun niin vihaisesti temmottiin pinnan alla. Lopulta kuitenkin 5-6 luupää antautui ja kävi irroittautumassa veneen vieressä. Tämän jälkeen sitten rullailinkin roippeet ylös ja suuntasin puolipimeässä rantaan temuamaan ranturia 3m lähemmäs veden rajaa...
Ei vielä kunnollista tulikoetta päässyt suorittamaan, mutta ensifiilikset seteistä ovat todella myöteisiä. Aika näyttää sitten kestävyyden. Ensimmäiset pakkaskokeetkin alkavat varmaan ihan lähikuukausina, saa nähdä miten mittarit toimivat vai onko se okumat niputettava käyttöön, kun "hienommat" reistailee... :)
12.9. Saimaa
Edellisen viikonlopun onnistumisista sisuuntuneena täsmäisku kotivesille Saimaalle, Kyläniemen alueelle
Seitsemän aikoihin lähtö Lappeenrannasta traileripaketilla kohti Sarviniemen veneluiskaa. Kahdeksalta olikin jo ensimmäiset salakat ja muikut pyörimässä. Kohteena Kyläniemen pohjoispuolella olevat selkävedet lähellä Puumalan rajaa. Pintavesi oli noin 14 asteista ja pyynnöt sijoiteltiin melko laajalle syvyys-skaalalle, plaanaripainotuksien ollessa 10-125gr.
Pienehköjä syöttikalaparvia löytyi sieltä täältä, mutta mitään mullistavaa ei onnistuttu löytämään, vaikka kaikki luottopenkat koluttiin läpi mitä alueella sattui olemaan. Aamupäivästä saldona vain muutamia räjähtäneitä syöttejä.
Iltapäivällä yhden maissa pieni syöntipiikki ja pari alamittaista taimenta kävi kääntymässä veneen vieressä, kaikki tulivat vähän eri syvyyksistä joten painotuksia ei pystynyt näiden perusteella mihinkään suuntaan rukaamaan. Syöntipiikki oli todella lyhyt aikainen ja sen jälkeen hiljenikin totaalisesti.
Vähän ennen viittä tuuli alkoi voimistumaan ja suuntasimme veneen keulaa jo pikkuhiljaa kohti kotiväylää. Vielä ennen lopetusta 10gr ja 80gr punttien takaa lähti melko vihaisesti pari pirteää lohta, harmittavasti kuitenkin hieman alamittaisia, ehkä noin 55cm. No keväällä sitten otetaan uudet treffit niiden kanssa. :)
Ennen kuutta tavarat pikakelauksella veneeseen ja rantaan laatimaan uusia sotasuunnitelmia.
Saldoa:
Vesillä: 10h
Bensaa: n.20l
Seuraavalle reissulle kalusto päivittyykin hieman vapa- ja kelapuolella.
Plaanerivavoiksi tulee Ugly Stick "Ikäheimot" eli 8,6 jalkaiset ja koko kalustoon keloiksi Abun 7000i Syncro LC:t
Hyvin palvelleet 180cm GT:t ja 30L Okumat pääsevät eläkkeelle hoitelemaan kuhakaluston tehtäviä.
Seitsemän aikoihin lähtö Lappeenrannasta traileripaketilla kohti Sarviniemen veneluiskaa. Kahdeksalta olikin jo ensimmäiset salakat ja muikut pyörimässä. Kohteena Kyläniemen pohjoispuolella olevat selkävedet lähellä Puumalan rajaa. Pintavesi oli noin 14 asteista ja pyynnöt sijoiteltiin melko laajalle syvyys-skaalalle, plaanaripainotuksien ollessa 10-125gr.
Pienehköjä syöttikalaparvia löytyi sieltä täältä, mutta mitään mullistavaa ei onnistuttu löytämään, vaikka kaikki luottopenkat koluttiin läpi mitä alueella sattui olemaan. Aamupäivästä saldona vain muutamia räjähtäneitä syöttejä.
Iltapäivällä yhden maissa pieni syöntipiikki ja pari alamittaista taimenta kävi kääntymässä veneen vieressä, kaikki tulivat vähän eri syvyyksistä joten painotuksia ei pystynyt näiden perusteella mihinkään suuntaan rukaamaan. Syöntipiikki oli todella lyhyt aikainen ja sen jälkeen hiljenikin totaalisesti.
Vähän ennen viittä tuuli alkoi voimistumaan ja suuntasimme veneen keulaa jo pikkuhiljaa kohti kotiväylää. Vielä ennen lopetusta 10gr ja 80gr punttien takaa lähti melko vihaisesti pari pirteää lohta, harmittavasti kuitenkin hieman alamittaisia, ehkä noin 55cm. No keväällä sitten otetaan uudet treffit niiden kanssa. :)
Ennen kuutta tavarat pikakelauksella veneeseen ja rantaan laatimaan uusia sotasuunnitelmia.
Saldoa:
Vesillä: 10h
Bensaa: n.20l
Seuraavalle reissulle kalusto päivittyykin hieman vapa- ja kelapuolella.
Plaanerivavoiksi tulee Ugly Stick "Ikäheimot" eli 8,6 jalkaiset ja koko kalustoon keloiksi Abun 7000i Syncro LC:t
Hyvin palvelleet 180cm GT:t ja 30L Okumat pääsevät eläkkeelle hoitelemaan kuhakaluston tehtäviä.
Videota Vuohijärveltä
Kaveri sattui kuvaamaan, kun "haukea" pumppailtiin veneen viereen, kerrankin sattui positiivinen yllätys. Kamera vaihtuikin melko nopeasti haaviin... :)
4 - 5.9. Vuohijärvi
Aikataulut sattuivat kerrankin niin mahtavasti, että tarjoutui mahdollisuus pitää 2 päivän kalastusleiri. Tällä kertaa kohteena Vuohijärvi.
Veneenhakua pilkkopimeässä mökiltä
Lauantaina seitsemän aikaan aamulla kaverin kanssa treffit Kalson luiskalla, jossa nopeatempoinen veneen lastaus ja vesille lasku. Keli oli melkoisen haastava, pohjoisen suuntaista tuulta 6-8ms ja puuskissa reilusti enemmin. Rauhallista vauhtia siirtymä pohjoiseen tuulelta suojaan, josta myötäiseen raksien virittelyt. Uintien säätäminen oli oikeastaan mahdotonta, veneen vauhti vaihteli 0 ja 4km/h välimaastossa, aallosta riippuen. Sitkeästi kuitenkin kalusto veteen ja aallokossa ratsastaen kohti oletettuja kalapaikkoja.
Mukavan kokoisia syöttikala parvia löytyi heti alussa ja jäätiin alueelle pyörimään. Pikkuhiljaa kelikin parani ja muuttui lähes siedettäväksi. Kalahavaintoja ei kuitenkaan aamupäivästä kuulunut. Iltapäivällä pieni paikanvaihto ja löytyi alue jossa muutamia alamitta taimenia maisteli rakseja, suurimmat ollessa noin 50-55cm. Mitään järkeviä johtopäätöksiä ei pystytty tekemään, kun jokainen kala otti vähän omasta syvyydestä ja eri väreihin. Painoskaala pyöri 10 ja 155gr välillä plaanreissa ja takilat lipuivat välillä jopa 25 metrissä...
Epätoivoista virittelyä
Kuitenkaan ahkera syöttien tarkistelu ja värien vaihtelu ei antanut tulosta, päivän saldo 6 alamittaa. Kahdeksan aikoihin nopeatempoinen syöttien ylös kelaus pimeän alta ja siirtyminen Orilammen lomamökeille yöpymään.
Sunnuntaina herätys puolen kuuden aikoihin. Kuuden jälkeen ensimmäiset raksit vedossa. Samoilla alueilla aloitettiin, missä edellisenä päivänä lopetettiin. Kevyttä tuulta pohjoisen suunnasta oli vieläkin tarjolla, ei kuitenkaan häiritsevissä määrin. Uinnitkin sai melko mieleisiksi viritellä. Eli kaikkea löytyi, suorana tulevaa syöttiä ja perus hillitöntä kairaa by anchony special. Jatkuvaa painojen ja huppujen vaihtelua taas epätoivoisesti, oikean tarjonnan löytymiseksi. Vain yksi noin 50cm taimen kävi aamupäivästä veneen vieressä kääntymässä. Loppujen lopuksi melko perus 30-125gr painoitus ja luottovärit olivat vedossa ja kruisailtiin vaan pitkin penkkoja.
Klo 15.00 oli määritetty lopetusajaksi, että ehtii vielä tarvittavat kotipuuhat suorittaa ennen illan kohokohtaa, 6h automatkaa Kokkolaan.
Yhden maissa ylitettiin viimevuonna enkkalohen antanut "yllätyspatti" ja vartti siitä kaveri keskeytti kahvituokion ja tuumasi että yksi vapa aivan luokillaan katolla. Sitä sitten tutkimaan ja nopeasti syylliseksi aiheutui ylitiukalle vedetty jarru sekä siiman päässä nykivä kala. Mitään suurempia syöksyjä ei ollut tarjolla, liekö sitten ollut jo jonkin aikaa kiinni ja suurimmat menohalut jo menneet, kun ei ole kelalla ollut siimaa tarjolla. Uppotukin lailla kala tuli syvässä ihan veneen vierelle asti, jossa vasta päästiin tekemään lajimääritys ja nopea silmäpuntari punnitus. Ensireaktio oli, että yli vitosen lohi siiman päässä, kun lopulta näkökontakti saatiin. Parit pienet syöksyt veneen vieressä ja hallittu haavitseminen, kauden enkkalohi veneessä.
Pituutta löytyi 76cm ja painoa +-4100gr tarkkaa painoa ei pysty sanomaan, kun puntari ei oikein suostunut yhteistyöhön. Jokatapauksessa harmittavan laiha kala kokoisekseen. Mutta sentithän ne merkitsee... :) Viimeiseksi ateriaksi kelpasi sama erikoismaalattu as, jolla molemmat aikaisemmatkin tämän vuoden mittalohet saanut.
Reissu pelastettu, tunnin verran vielä vedeltiin ilman tapahtumia, sitten rantaan kokoamaan tavarat ja kohti kotia.
Kiitos Tanelille reissuseurasta.
Saldoa:
Uistelua 20h
Saalis: 76cm järvilohi
Bensaa 32 litraa
Veneenhakua pilkkopimeässä mökiltäLauantaina seitsemän aikaan aamulla kaverin kanssa treffit Kalson luiskalla, jossa nopeatempoinen veneen lastaus ja vesille lasku. Keli oli melkoisen haastava, pohjoisen suuntaista tuulta 6-8ms ja puuskissa reilusti enemmin. Rauhallista vauhtia siirtymä pohjoiseen tuulelta suojaan, josta myötäiseen raksien virittelyt. Uintien säätäminen oli oikeastaan mahdotonta, veneen vauhti vaihteli 0 ja 4km/h välimaastossa, aallosta riippuen. Sitkeästi kuitenkin kalusto veteen ja aallokossa ratsastaen kohti oletettuja kalapaikkoja.
Mukavan kokoisia syöttikala parvia löytyi heti alussa ja jäätiin alueelle pyörimään. Pikkuhiljaa kelikin parani ja muuttui lähes siedettäväksi. Kalahavaintoja ei kuitenkaan aamupäivästä kuulunut. Iltapäivällä pieni paikanvaihto ja löytyi alue jossa muutamia alamitta taimenia maisteli rakseja, suurimmat ollessa noin 50-55cm. Mitään järkeviä johtopäätöksiä ei pystytty tekemään, kun jokainen kala otti vähän omasta syvyydestä ja eri väreihin. Painoskaala pyöri 10 ja 155gr välillä plaanreissa ja takilat lipuivat välillä jopa 25 metrissä...
Epätoivoista virittelyäKuitenkaan ahkera syöttien tarkistelu ja värien vaihtelu ei antanut tulosta, päivän saldo 6 alamittaa. Kahdeksan aikoihin nopeatempoinen syöttien ylös kelaus pimeän alta ja siirtyminen Orilammen lomamökeille yöpymään.
Sunnuntaina herätys puolen kuuden aikoihin. Kuuden jälkeen ensimmäiset raksit vedossa. Samoilla alueilla aloitettiin, missä edellisenä päivänä lopetettiin. Kevyttä tuulta pohjoisen suunnasta oli vieläkin tarjolla, ei kuitenkaan häiritsevissä määrin. Uinnitkin sai melko mieleisiksi viritellä. Eli kaikkea löytyi, suorana tulevaa syöttiä ja perus hillitöntä kairaa by anchony special. Jatkuvaa painojen ja huppujen vaihtelua taas epätoivoisesti, oikean tarjonnan löytymiseksi. Vain yksi noin 50cm taimen kävi aamupäivästä veneen vieressä kääntymässä. Loppujen lopuksi melko perus 30-125gr painoitus ja luottovärit olivat vedossa ja kruisailtiin vaan pitkin penkkoja.
Klo 15.00 oli määritetty lopetusajaksi, että ehtii vielä tarvittavat kotipuuhat suorittaa ennen illan kohokohtaa, 6h automatkaa Kokkolaan.
Yhden maissa ylitettiin viimevuonna enkkalohen antanut "yllätyspatti" ja vartti siitä kaveri keskeytti kahvituokion ja tuumasi että yksi vapa aivan luokillaan katolla. Sitä sitten tutkimaan ja nopeasti syylliseksi aiheutui ylitiukalle vedetty jarru sekä siiman päässä nykivä kala. Mitään suurempia syöksyjä ei ollut tarjolla, liekö sitten ollut jo jonkin aikaa kiinni ja suurimmat menohalut jo menneet, kun ei ole kelalla ollut siimaa tarjolla. Uppotukin lailla kala tuli syvässä ihan veneen vierelle asti, jossa vasta päästiin tekemään lajimääritys ja nopea silmäpuntari punnitus. Ensireaktio oli, että yli vitosen lohi siiman päässä, kun lopulta näkökontakti saatiin. Parit pienet syöksyt veneen vieressä ja hallittu haavitseminen, kauden enkkalohi veneessä.
Pituutta löytyi 76cm ja painoa +-4100gr tarkkaa painoa ei pysty sanomaan, kun puntari ei oikein suostunut yhteistyöhön. Jokatapauksessa harmittavan laiha kala kokoisekseen. Mutta sentithän ne merkitsee... :) Viimeiseksi ateriaksi kelpasi sama erikoismaalattu as, jolla molemmat aikaisemmatkin tämän vuoden mittalohet saanut.
Reissu pelastettu, tunnin verran vielä vedeltiin ilman tapahtumia, sitten rantaan kokoamaan tavarat ja kohti kotia.
Kiitos Tanelille reissuseurasta.
Saldoa:
Uistelua 20h
Saalis: 76cm järvilohi
Bensaa 32 litraa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)