Takiloiden asentelua.

Yksinkertainen projektikin voi olla monimutkainen. Ja simppelit hommatkin voivat muuttua monimutkaisiksi, osittain oman hätäilyn takia ja osittain muiden vastoinkäymisten takia. Tämä sääntö päti tällä kertaa kaikinpuolin.

Kyseessä niinkin yksinkertainen homma kuin takiloiden asentaminen veneen takatilaan. 
Takatilan takakulmissa sijaitsi jo valmiiksi JiiCeen takilan kulma-aluset, jotka mainostetaan sopivan Scotyn ja Cannonin pulttijaoille. Scotyille ne sopikin mainiosti. Cannonin jako oli vähän "sinnepäin" ja pultit jäivät kanitukseen. Tiukatessa kääntöpöydälle tuli melkoisia rasituksia. Tiesin, että asia alkaa vaivaamaan itseäni ennemmin tai myöhemmin, joten muokkasin jalustat sopiviksi. Kun jalustan 6,5mm reiät laajensi 7,5mm kokoon alkoi kääntöpöytä asettumaan paikoilleen kunnolla ja pultit olivat nätisti kuten kuuluukin. 

Reikiä suurentaessa pienessä kiireessä unohtui senkkaukset/reiän siistimiset ja pieniä porausjätteitä jäi reiän ympärille. Virhe. Takilan jalustoja kiinnittäessä poraussilput menivät pulttien kierteisiin ja 2 mutteria leikkasi totaalisesti kiinni kierteeseen. Ei auttanut kuin irroittaa jalustat taka-kaiteista ja ajaa laikalla mutterit halki. Onneksi sain lainattua vanhoista takiloista kiinnitystarpeet ja asennuksen pystyi suorittamaan loppuun.

Loppu olikin pelkkää johdon vetoa.

Takatilasta löytyy rungon tuuletusritilät joita käytin hyväksi johtojen vedossa. 
Molemmilta takiloilta menee oma 6mm3 johto suoraan hupiakun päävirtakatkaisimelle. Johtoihin laitoin 30A sulakkeet.


Suojahuput
Jospa nyt olisi jännitteet kohdallaan. Antureiden asennus jäi vielä myöhemmäksi. Sikaflexin suosituslämpötilat on +5 - 25c joten, turhan lähellä limittejä mentiin.

Velcro-tarran poistoa

Nyt taisi löytyä venehommista sellainen projekti minkä ulkoistaisin mielelläni, nimittäin liimatarrojen poisto.

Kesän helteillä verhot alkoivat tippuilemaan itsestään ja tarrat olivat muutenkin kulahtaneet, joten ajattelin poistaa kaikki tarranauhat ja korvata uusilla. Ensiapuna yritin tippuilevia tarroja korvata Bilteman tarranauhalla, mutta liima ei pidellyt paikallaan edes pelkkää tarraa saati verhoja. Uusi nauha löytyi ompeluliikkeestä, toivottavasti se pitää. Myyjä ainankin vakuutti, että on 3M-laatua.

Kuitenkin ennen uusien asennusta on vanhat tarrat poistettava huolellisesti. Siinäpä olikin projektia enemmin kuin uskalsin kuvitella.
Vanhat tarrat on kulahtaneet ja repsottaa rumasti.
Osa tarroista irronnut jo itsestään.
Ensiksi revin tarrat irti käsin, jäljelle jäi paksu kerros sitkeää liimaa. Tämän kuorin suurpiirteisesti pois puukolla.
Bostik- liimanpoistaja.
Olen aikaisemmin käyttänyt liimojen poistoon asetonia ja tinneriä. Tällä kertaa en näin vahvoihin aineisiin uskaltanut koskea, kun en tiennyt kuinka verhoilu reagoi kemikaalien kanssa. Bostikin poistaja pohjautuu ksyleeniin.
Aineen vaikutuksesta liima sulaa ja näin se on helppo poistaa.
Tarra ja liima poistettuna. Puukolla kaapimisesta jäi pieniä jälkiä alumiinilistaan, mutta tämä ei haittaa.
Tilalle tulee uudet puhtaat tarrat.
Tällainen pikkuhomma, mutta otti työaikaa lähes 5 tuntia. Kemikaalien kanssa lutratessa kannattaa huolehtia kunnollisesta tuuletuksesta.

Lääke takilavaivoihin?

Reilu vuosi sitten avauduin takiloiden toimimattomuudesta.

Eipä tuonut seuraavakaan kausi muutosta tilanteeseen. Yhtään mitallista kalaa ei tullut takiloista.
Aika siirtyä järeämpiin keinoihin.

Olisiko tässä lääke ongelmaan?
Jo pidemmän aikaa olen suunnitellut uusia takiloita. Manuaalimalleja on tullut testailtua jo useammat mallit, joten jotakin uutta haluavalle siirtyminen sähkötakiloihin on luonteva vaihtoehto.

Kevään venepesu, ennakointia helppoon kesän puhtaanapitoon

Keväällä ennen veneen vesillelaskua on hyvää aikaa hinkata vene priimakuntoon. Hyvissä ajoin ennen jäidenlähtöä päivä aurinko lämmittää sen verran lämpimästi, että veneen pesu ja vahaukset onnistuu ongelmitta.

Alustavan pesun suoritin jo syksyllä. Pesuhetkellä ulkona oli jo muutamia asteita pakkasta, joten huolellisen pesun päätin lykätä keväälle.

Edellisenä keväänä yritin poistaa hiki hatussa veneen kannesta teollisuuslaskeuman mukana tuomia mustia nokitäpliä ja muita tummentumia ilman kunnollista tulosta. Osittainen kiire ja halu päästä vesille johtivat siihen, etten suuremmin jaksanut asiaan perehtyä vaan päätin hoitaa pesun myöhemmässä vaiheessa.
Myöhempi vaihe tässä tapauksessa tarkoittaa syksyä tai seuraavaa kevättä, koska käytettävät pesuaineet ovat sellaisia myrkkyjä, ettei niitä sovi käyttää veneen ollessa vesillä.

Minulle suositeltiin StarBriten karhean kannen pesuainetta.
Ensiksi kansi märäksi painepesurilla, sitten pesuaineen levitys ja kevyt harjaus. Kaikki laikut lähtivät pois ilman suurempia jynssäyksiä. Uskomatonta miten paljon pesuaineilla voi olla eroja.
Hyvät kokemukset osoittivat, että kunnollisilla tuotteilla pesu on lähes ilo suorittaa.

Tänä keväänä pesuaineita hankkiessa oli itsestään selvä asia, etten ala taas etsimään uusia pesuaineita, vaan käytän hyväksi toteamiani tuotteita. Siispä tarvitsemani tuotteet löytyivät StarBriten mallistosta.
Syksyinen esipesu helpottaa projektia oleellisesti. Jos tämän projektin jättää suorittamatta on keväällä edessä tuskainen hankaaminen. Nimimerkillä kokemusta on.
Viimesyksynä kyljille ja pohjalle suorittamani pesu rungon ja vesirajan puhdistusaineella oli sen verran hyvin suoritettu, että keväälle jäi vain miedolla pesuaineella pölyjen pesu ja vahaus.

Kansi olikin kahta kauheammassa kunnossa, kalan verta, kuraa ja vaikka mitä muuta likaa.



Huolellinen huuhtelu ja rungon karheiden pintojen pesuaineen levitys. Valmista tuli kerta pesulla. 
Käytin samaa pesuainetta myös hytin lattiaan, karhennus puhdistui kevyellä harjauksella. Ohjaamon lattiassa ei ole vedenpoistoa, joten pesuvedet sai kätevästi poistettua selluloosarätillä. 

Painepesurilla ja harjalla pesun jälkeen ahtaisiin paikkoihin jää vielä jonkin verran likaa. Niiden poistaminen käy kätevästi suihkepullossa olevalla pesuaineella ja rätillä hankaamalla.

Takatilan lattialuukun reunukset keräävät pinttynyttä likaa.
Saumat käsiteltynä. 
Pesun jälkeen tasaisten pintojen vahaus. Tämä on oleellinen projekti, joka takaa että kesällä vene pysyy puhtaana kevyellä harjauksella. Käytin vahan levitykseen muutamia erilaisia levitysvälineitä, näillä hankaaminen kävi melko kivuttomasti.
Hiontavaha poistaa viimeisetkin pesussa jääneet tahrat, pinnasta tulee uuden veroinen.
Päivän vaivannäöllä venettä on ilo pitää puhtaana koko kesän, sillointällöin harjaa kyljet ja kannet veneilyn ohessa, paljoa muuta ei vaadita. Satunnaisiin likaantumisiin, esim kalan vereen mukanani kulkee vahvaa puhdistusainetta, jota voidaan käyttää ilman vettä.

Valmista työtä on ilo ihailla. Vesillelasku on taas päivää lähempänä.


Pinnat pohjassa

Veneen pohjan maalarikeikka kesti aika tasan viikon.

Työ oli yksinkertaisuudessaan tällainen:

Pohjatyöt:
- Huolellinen pesu
- Vesirajan teippaaminen, tähän mitat löytyi Yamarinin kotisivuilta.
- Pohjan hionta karheaksi, ns Gelcoatin kiillon poistaminen ja tartuntapinnan teko.
- Pölyjen poisto

Maalaus, maaleina käytettiin Nor-Maalin tuotteita:
- Kerros Epoksi Primeriä, noin 50 myy
- Kerros Normastick 405, noin 250 myy, sävytettynä RAL9010

Maalaukset tehtiin korkeapaineruiskulla.
Normastick 405 on paksukalvoepoksimaali, jota pystyy korkeapaineruiskulla maalaamaan todella paksuja kalvopaksuuksia.
Sekoitussuhde maalilla ja kovetteella on 1:1, joten tavara on aikamoista mössöä käsiteltäessä. Tästä syystä pinta jäi jonkinverran appelsiiniksi, mutta miuta tämä ei haittaa. Tämä oli tiedossa jo ennen maalausta.
Paksua maalikalvoa vetäessä ruiskun räkimistä on hankala eliminoida, tästä seuraksena  "patteja". 
RAL9010 värikoodi on poimittu Yamarinin manuaalista, väri ei täysin täsmää rungon väriin. Olen silti tyytyväinen lopputulokseen, pohja on varmasti vedenpitävä. Pieniä kauneusvirheitä maalauksessa tuli, koska maalauspukkeja joutui siirtämään kesken maalauksen, jotta joka paikkaan saa maalit. Pukkien kohdalta maalin on painunut tassujen jäljet. Jos tämä jossain vaiheessa alkaa itseäni haittaamaan hion tassujen reunat tasaiseksi.
Teipin alla peräpeilianturin ruuvireät suojassa pesulta.
Kokonaiskalvopaksuudeksi maalauksessa tuli noin 300myytä joka on kaikkien suositusten yläpuolella. Noin 12 neliön pohjaan tämä tarkoittaa 8 litraa maalia.
Kyljen maalikaistaleen vahaan muutamaan kertaan UV-suojan sisältämällä vahalla, tämä toivottavasti ehkäisee mahdollista liituuntumista.

Virheistä oppii

Foorumeilta bongattua:

Tällaiseksi menee Airmar P66-anturi, kun kaiun unohtaa päälle veneen noston jälkeen. Todennäköisesti tällainen vaurio vaatii jo pidemmän ajan ilman "vesijäähdystystä".
Tarinaa aiheesta:
The Hull Truth - Transducer In Air

Kahlausta johtoviidakossa

Taas on projekti edennyt hitusen eteenpäin, johdot on pääasiassa vedetty.

Karkeasti laskettuna johtojen kokonaismäärä pyörii 50 metrin molemmin puolin.
Viimeisenä projektina johdotuksissa oli kipparin penkin alle tehtävä Lowrance Networkin keskus.
Tarvittavat johdot vedettynä laatikkoon.
Edellisen projektin yhteydessä tein laitteille asennusvanerit jotka liimasin runkoon sikaflexillä.
Jälkeenpäin voisi sanoa, että tämänkin voi tehdä ennakoiden tulevaa tai  pala kerrallaan.

Leikkasin vanereista juuri laitteiden kokoiset palaset ja liimasin keskelle seinää. Virhe. Nyt uusia asennuksia tehdessä vanerit jäävät liian pieniksi ja joudun tekemään lisäpalasia, jotta saan kaikki sijoitettua haluamallani tavalla.
GoFree Wifi - moduli mittakapulana
Seuraavassa rungossa tulen laittamaan asennusseinälle heti niin ison levyn, kun vaan on mahdollista, vaikka laitteet ei sitä vaatisi. Näin löytyy kasvuvaraa tulevaisuuden varalle.

Vaneri siksi, että laitteet saa poistettua jälkiä jättämättä myyntihetkellä. Tiiviste-sika irtoaa käsivoimin, joten vanerinkin saa poistettua. Ainoastaan johtojen läpiviennit jäävät jäljelle, näitä on mahdoton välttää.

Mallausta.
Tutkan ja wifin modulit tulevat vastakkain, keskelle ruuvatut napit ovat nippusiteille kiinnitysaluset.
Liimausta.
Vanhalle vanerille Ethernet-hubi sopi erinomaisesti.
Tutkan moduli.
Simnet-plugiin kytketään Simnet - Nmea2000 adapterikaapeli, tämä mahdollistaa  MARPA-toiminnon.
Valmista.
Johdot kytkettynä ja laitteet odottamassa koekäyttöä.
Myös takanäytön johdot ovat löytäneet paikkansa. Johtonippujen päälle tulee vielä spiraali.
Näin alkaa olla elektroniikkapuoli valmiina.
Antureiden asennukset ovat vielä edessäpäin. Muuten laitteisto on pääpiirteittäin koekäyttöä vaille valmis. VHF- radio on vielä matkalla, mutta eiköhän sekin vielä ennen jäidenlähtöä ehdi.
Samsung GalaxyTab ja Lowrance GoFree App
Jottei kevät kävisi liian tylsäksi kävin paikallisesta mattoliikkeestä hakemassa rullallisen kumipohjaista mattoa, lattiamatot saavat päivityksen.

Jää väistyy

Kanava on auki.

Uutisoinnin mukaan jäätilanne Saimaalla on haastava murtajille.
(no aivan varmasti on, kun ei meinaa kairassa kierteet riittää)

Ohessa videota jäänmurrosta kanavassa, kuvaajana Toni Kolhonen.
http://robikol.1g.fi/kuvat/Laivakuvat/10.4.2013+Protector+ja+Artemis+avasivat+Saimaan+kanavan/10042013kanava.mov

Väline urheilua

Hyvät työkalut helpottavat töiden tekoa. 

Venesähköjä tehdessä puristettavat apico-liittimet tulevat tutuiksi. Liitos on aina johdon heikoin lenkki, käytännössä niiltä ei kuitenkaan voi välttyä. Vuosia olen tuskastellut surkeiden apico-pihtien kanssa. Liitoksista tulee epätasalaatuisia ja joskus liialla voimankäytöllä saattaa liitin hajota puristaessa. Tinauskin joskus on käynyt mielessä, mutta ajatus on tyrmätty veneen värinöiden aiheuttaman rasituksen takia. Tinauksen jälkeen tulee kohta mistä johto katkeaa helposti.
Siispä on vaan pyrittävä tekemään mahdollisimman hyviä Apico-liitoksia.

Hankin kokeeksi Biltemasta liittimille suunniteltut pihdit. Ensikokemukset ovat myönteiset.
Bilteman pihdit, hinta 24,90.
Taustalla näkyvät aikaisemmin käytössä olleet rimpulapihdit.
Pihtien väliin asetetaan puristettava liitin värikoodin mukaan, sitten vain puristetaan. Pihdit eivät anna avata otetta, ennenkuin liitintä puristettu tarpeeksi. Liitoksista tulee tasalaatuisia ja suorittamissani epävirallisissa rasituskokeissa liitokset kestivät erinomaisesti.
Liitin asetettu kohdalleen.
Käytän jatkoliitoksissa ainoastaan kutistettavia jatkoliittimiä.
Liitos valmiina kutistettavaksi.
Liitos valmiina.
Johdoista tuli Lowrancen virtajohto, punainen on käyttöjännite ja keltainen heräte.
En tehnyt asennuksiin erillistä heretävirta kiskoa, joten kaikki laitteet on käynnistettävissä, kun päävirrat on kytketty. Miinuspuolena tässä on, että oheislaitteet käynnistyvät aina virrat kytkettäessä ja aiheutuu pientä virrankulutusta.

Jälkeenpäin ajatellen herätekisko olisi ollut viisas ratkaisu, nyt jos tahdon maissa pitää kylmälaukkua päällä on myös osassa vene-elektroniikkaa virrat. 

Tuleva kesä näyttää joutuuko kytkentöjä muuttamaan.

Kevään merkkejä

Yksi varma kevään merkki on Saimaan kanavan avaaminen kaupalliselle liikenteelle. Tänään aamupäivällä lähti Helsingin satamasta hinaaja kaksikko Protector ja Artemis kohti Viipurinlahtea. Näillä näkyvin kanavassa alkavat jäät murskaantua 10.4.
Hinaajien liikkeitä voi seurata Marinetrafficista.
Protector:
http://www.marinetraffic.com/ais/fi/shipdetails.aspx?mmsi=230281000&header=true
Artemis:
http://www.marinetraffic.com/ais/fi/shipdetails.aspx?mmsi=230182000&header=true

Johtojen pujottelua

Tämä päivä meni johtoja vetäessä. Karkeasti 50 metriä johtoa katosi rungon uumeniin. Hyvistä vetonaruista huolimatta projekti on melkoisen haastava. Johtoja tuli sen verran reilusti, että vetojärjestystäkin joutui vähän miettimään.
Katon rajasta tulee VHF-antennin ja tutkan johdot. Toisella sivulla menee FM-antennin johto
Johtonippu valmiina matkalle välipohjaan
Johdot perillä.
Kipparin penkin alle tulee Ethernet-hubi (NEP2), GoFree Wlan ja  Tutkan  keskusyksikkö.
Teen toisen asennusvanerin oikean puoleiseen seinään, nykyiseen tulee NEP2-hubi.
Vielä on vähän auki asennanko laatikossa oleville laitteille oman sulakepesän,  jolloin säästyn 2 virtajohdon vedolta. Tällä hetkellä nipussa ei ole kuin yksi 2,5mm2 parijohto. Läpivienti näyttää vielä niin väljältä, että 2 johtoa lisää ei todennäköisesti tuota ongelmia.
Johdot näytölle.
StructureScan, Airam P66, Nmea 2000, Virta ja Lowrance Network.
Pulpetin laitteetkin löysivät oman paikkansa, päivän päätteeksi pääsi jo käyttämään virtoja päällä. Kaikki toimi niinkuin pitääkin ja verkossa olevat laitteet löysivät toisensa.
Lopullisessa asennuksessa Ipad tulee näyttämään samaa kuvaa, kuin takatilan HDS7m.
Kuva siirtyy Wifin kautta (GoFree Wlan)
10" + 12" terveisiä Yamarinin venemessu-osastolle, hyvin mahtuu.
(Kuulemma kukaan ei tällaiseen veneeseen laita yli 8" laitetta)
Vielä jäi tekemistä seuraavillekkin päiville. Seuraavaksi työn alle otetaan tämä johtomytty.
Vielä on tehtävää, mutta niin on aikaakin. Aamulla veneelle lähtiessäni maassa oli melkein 10 cm uutta lunta, hyvää kevättä vaan.