Uistelukausi 2010 - Yhteenveto

Sehän olisi aika laittaa piste kaudelle 2010.

Pakkaset ovat nyt jatkuneet kolmatta viikkoa ja lämpömittari käynyt parhaillaan alle 20 pakkasasteen, joten vaikka vesille olisi vielä pari viikkoa sitten ollut mahdollista mennä ei siellä enää kivaa olisi ollut.

Kausi oli lyhyesti sanottuna helvetin hyvä ja todella huono.
Riippuu mitä ajankohtaa tarkoittaa. Kuitenkin tavotteisiin päästiin ja lisäksi sain uistelu-urani pisimmän (76cm järvilohen) Vuohijärvestä.

Alkukausi oli todella synkkä, kovasta yrityksestä huolimatta keväällä kylmän veden aikaan vedin puhtaasti munat pataan. Ensimmäiseen +60cm järviloheen vaadittiin 103 tuntia. Ja silloin pintaveden lämmöt huiteli 20 asteen tienoilla. Helppoa se ei ollut kesälläkään, saati alkusyksystä.
Lokakuun alkuun mennessä vetopäiviä oli kertynyt 19 kappaletta ja tunteja noin 200. Papitettuja kaloja tälle ajalle 3 kappaletta.
Tautisista helteistä johtuen Heinä - Elokuussa vetopäivät jäivät pariin päivään. En viittinyt lähteä itseä kiusaamaan 30 asteen helteeseen keskelle tyyntä selkää.

Lokakuussa, kun pintavesi viileni alle 10 asteen alkoikin onnistumisia tulemaan. 15 päivää, 130 tuntia ja 10 mittalohta joiden keskipaino 3,5 kiloa. Tuntui lähinnä käsittämättömältä, kun ajattelee minkälainen kriisi kesäkuukausina oli. Syksyllä myös onnistuttiin Villen ja Klasun kanssa saamaan itselleni kauden tavoitteeksi asettettu + 70cm järvilohi Saimaasta, tarkemmat mitat olivat 73cm ja 4500gr.
Samalla tämä oli ensimmäinen yli 4kg ja yli 70cm järvilohi jonka olen saimaasta saanut, tähän saavutukseen uistelutunteja vaadittiin kirjapitojen mukaan noin 1200.

Tämän kauden valossa voidaan todeta, että takiloilla kalastusta en hallitse ollenkaan. Ainoastaan yhen mittalohen onnistuin saamaan itse virittämälläni takilapyynnillä, vaikka koko kauden 4 vapaa kuulien perässä roikotin. Ehkä tässä hieman petraamista ensi kaudelle.

Houkutuslevyt tulivat toden teolla mukaan kauden edetessä. Isoa Okia pidin takilassa oikeastaan jatkuvasti ja pikkuplaanarien perässä pyörivät VK:n pienet houkutuslevyt. 5 kalan saannissa olivat houkutuslevyt osallisena siiman jatkeena. Positiivisena yllätyksenä olivat pienet Uv-clear pohjaiset levyt, jotka tietyllä kelillä antoivat lähes kaikki päivän tapahtumat.
Ensi kautena suunnitelmissa olisi haalia kattava levyvalikoima niin, että jokaisesssa pikkuplaanarivavassa olisi lämpimällä vedellä vk:n pieni yksiosainen pyörimässä. ISON siimapainon takana.

Pikkuplaanarit pelastivat siis monta reissua. Yllättävän pienelle skaalalle kuitenkin saatujen kalojen siimapainotukset jakautuivat kauden aikana. Karkea yhteenveto painotuksista ja saaduista kaloista kertoo, että yli 10 asteen vedessä 40-60gr suosisin painotusta. Kun pintavesi menee alle +10c kovinta tulosta teki ehdottomasti 20gr. Vapautuspituuksina käytin aina syötti - paino 50ft ja paino - plaanari 100ft, eli yhteensä siimaa ulkona ennen plaanaria 150ft.

Väreistä nousi esille selkeästi pari "kestosuosikkia".
Kesosen maalaama violetti-kulta-sini-vihreä kromihuppu antoi 3 mittakalaa.
AS:n purple/black kromi tarjosi myöskin 3 mittaa
Kaikki loput tulivatkin clear-pohjaisilla hupuilla, osa UV, osa normaaleilla.
Suurin huomion aihe oli, ettei glow-pohjaiset huput antaneet yhtään mittaa, sitkeästi niille myöskin aikaa pinnan alla annoin.

Syöttirintamalla luotto kuoreeseen katosi kokonaan, alkukautena ensimmäiset 100 tuntia oli vedossa pelkkää kuoretta. Ei edes mittakalan tuntuista lähtöä tullut koko aikana.
Sitten vaihtui syöteiksi isot 11-15cm muikut. 3 tuntia vaati vetoa muikulla, niin ensimmäinen mittalohi oli veneen lattialla. Sattumaako?
Myös salakkaa tuli vedettyä muutamilla reissuilla toisella puolella. Toisella reissulla muikku vei 10-1 ja toisella 8-2 (vaikka eihän alamittoja lasketa).

Edellisestä kaudesta muutin vetotaktiikkaa hieman ja lämpimällä vedellä jätin alle 20 metrin veden kokonaan rauhaan. Johtuiko siitä vai mistä, etten yhtään yli 60cm taimenta onnistunut veneeseen saamaan. 3 kappaletta 59 centtisiä viskoin kasvamaan, mutta se mitta jäi saamatta. No pääasia, että kohdekalaa eli järvilohta jossakin määrin löytyi.

Kovasti alkoi saarnoja kuulumaan kulmien kautta syksyllä, kun vihdoin kalakontakteja alettiin saamaan. Ilmeisesti joidenkin mielestä teurastettiin kaloja siinä määrin, että järvilohikanta on kohta mennyttä. Koko kauden aikana omaan ruokapöytään päätyi 5 järvilohta, mielestäni varsin kohtuullinen määrä.
Lohenkalastukseen liittyviin kalastuslupiin vuoden aikana meni 178 euroa.

Kauden bensasaldo 781 litraa, joka sisältää 342 käyntituntia. Eli keskimäärin 2,3 litraa tunnissa. Kesällä päiväressuilla saattoin plotterin trippiin kertyä 130 kilometriä joten melko pienellä bensamäärällä kaudesta selvisin ottaen huomioon ajomäärän.

Kaikenkaikkiaan onnistunut uistelukausi.
Tavoitteisiin pääsin ja nythän olisi taas aika laatia uusia. Se olkoon uistelukaudelle 2011 +5kg järvilohen saanti, vesistö vapaa.

Nyt on aika laittaa vene latoon odottamaan kevättä. Sillä aikaa harjoitellaan kelojen huoltoa ja jättiaffenten tasapainotusta "pikku" Saimaalta. Tulen satunnaisia rapsoja pilkkireissuista kirjoittelemaan, kunhan sitä kiireiltä jäälle ehtii.

Kiitos kaikille kaudella reissuissa mukana kelluneille kavereille!

20.11. Saimaa

Ensilumi saapui Lappeenrantaan. Myös pakkasia ilmatieteen arvauslaitos on lupaillut siinä määrin, että kohta alkaa Saimaa jäätymään. Hieman kylmästä ennusteesta huolimatta piti lähteä rakseja Kyläniemen kulmille liottamaan.

Aamulla hämärän kaikotessa siirtymä Sarviniemen rantaan, jossa vene jo odotti laiturin kupeessa. Pikainen tapsien asentelu ja siirtymä hyytävässä tuulessa suojaisaan paikkaan lämmittelemään. Tuuli oli melko voimakasta ja tehtiin paikkavalinta lähinnä sen mukaan, ettei tarvitsisi hirveässä tuulessa keikkua. Yhdeksän jälkeen oli kalusto suunilleen kokonaan viritetty pyyntiin. Kylmyydestä johtuen toiminta oli melko hidasta, sormet palelivat melko pahasti.

Aamupäivän ainut kunnollinen tapahtuma oli 59cm pulska taimen joka viskattiin kasvamaan. Myös muutama vähän pienempi kävi veneen vierellä kääntymässä. Aamupäivän aikana kaiku ei paljoa yli 15m syvyyksiä piirrellyt.

Päätettiin pyöriä koko päivä samalla alueella, kalaa tuntui olevan kaiussa mukavasti ja tuulikaan ei paljoa häirinnyt. Iltapäivällä vapautimme toisen 59cm taimenen ja yksi hauki kävi syömässä yhden luottohupun.
Haukiepisodin jälkeen lähdettiin valumaan myötätuuleen hieman syvemmille vesille. Hieman ennen pimeän tuloa yksi pieni järvilohi vielä plaanaria nyki taaksepäin. Sen jälkeen kelailimmekin pyynnit ylös ja siirryttiin luiskalle kokoamaan tavaroita nippuun.

Kovasti näyttää sääennusteet siltä, että uistelukausi 2010 loppui tähän reissuun. Pidän kuitenkin vielä joulukuun venettä valmiudessa, jos vielä pari keikkaa pääsisi tekemään. Kunhan kauden lopetus varmistuu kirjoittelen taas pidemmän yhteenvedon kaudesta.

Reissun saldoa:
Vesillä 8h
Veden lämmöt 4,5

17.11. Saimaa

Seuraava isku tapahtuikin Keskiviikkona 17 päivä.

Tällä kertaa Saimaan yllä vello massiivinen korkeapaineen alue. 2 Päivän aikana paineet olivat nousseet lähes 60 yksikköä, joten odotukset pinnasta löytyvästä isomuksesta olivat vähintään kovat.

Luotto edellisillä reissuilla hangattuun penkkaan oli sen verran kova, että vielä kolmannen kerran päätin siihen kajota. Tälläkertaa ilman lämpötila oli jo pakkasen puolella ja se lisäsi oman haasteensa harrastukseen. Takiloiden jarrut olivat umpijäässä ja Syncrotkin hieman temppuilivat mittareiden osalta, muuten kuitenkin toimivat mukavasti.
Pienien alkukankeuksien jälkeen kuitenkin sain raksit vetoon ja siksakki parvien ympärillä alkoi. Painotukset olivat lähes olemattomia. 30gr siimapainot olivat suurimmat mitä veteen mätin.

Aamusta vapauttelin pari alamittaa ja neljättä kertaa kun suuntasin syvältä suoraan rantamatalaan oli helvetti irti. Ensin lähti uloin plaanari melko vauhdikkaasti taaksepäin. Normaalisti laukasin plaanarin ja aloin väsyttelemään ihan mukavan kokoista lohta joka jo muutamia hyppyjä suoritti.
Sitten tilanne muuttuikin, toisiksi uloin plaanari pakitti 10 metriä todella rivakasti ja palasi paikoilleen, ajattelin että kala irtosi ja jatkoin väsyttelyä. Kun kalan sain kelailtua veneen läheisyyteen totesin, että kyseessä mukava n.3kg lohi kyseessä. Lohen ihailu kuiteskin loppui kuin seinään, kun hetki sitten pakitellut plaanari lähti kuin tykin suusta takaviistoon. Ensimmäistä kertaa jarru soitti aivan oikeasti lohenuistelu-urallani.
Vedin oikeastaan väkisin ensimmäisen kalan veneen taakse ja löin vavan telineeseen roikkumaan. Vielä tässäkin vaiheessa siimaa vietiin voimalla. Kun sain vavan käteen oli kelasta siimaa pihalla 450ft eli 150 jalkaa oltiin menty takaviistoon - ja vauhdilla. Selkeästi tuntui, että kyseessä oli kala. Sitten alkoikin tuskainen väsyttelytuokio. Pikkuhiljaa pumpaten ja välillä kalan voimaa ihmetellen hilasin taakkaa kohti venettä.
Samalla koitin takilakalustoa tempoa ylös ja siinä myös onnistuin. Rytäkässä menin aikaisemmin iskeneen lohen vapauttamaan veneen takanta, kun en uskaltanut kalaa haaviin ottaa. Ties vaikka olisi sotkeutunut haaviin ja elämäni kala olisi irronnut.
Väsyttelyä jatkui 30 minuuttia, olin laskenut loput plaanarit todella kauas veneestä ja koko takalaita oli tyhjennetty. Kala tuli suoraan veneen alla, pohjia pitkin. Vähän jo väsyttelyn ohessa ajattelin että kyseessä on helvetinmoinen hauki, mutta ensimmäinen lähtö vakuutti siinä määrin, että olin melko varma kyseessä olevan lohi tai taimen. Kuitekin karu totuus paljastui, kun kalan vinssasin pintaan. Se oli aivan perkeleenmoinen luupää. Joskus oon 10kg hauen saanut ja se oli pieni tähän verrattuna. Painoa on paha arvioida, mutta pituutta löytyi noin +-120cm. Siimaa kala ei onnistunut syömään poikki kun koukku oli yläleuassa siima suun ulkona. Tunnelma latistui samantien siinämäärin, että meinasin liipasta vavan saimaaseen. Sormen olivat aivan tunnottomat kylmyyden ja sen takia, kun olin rystyset valkoisena vapaa puristanut. Kuitenkin kiltisti laskin haukimamman kasvamaan ja aloitin epätoivoisen sormien sulatuksen.

Päätin lähteä penkasta niin kauas kuin pääsisin ja niin teinkin, koko loppupäivän rullailin syvän päällä vähän siellätäällä ilman tapahtumia.


Saldoa:
Uistelua 8h
Paineet: 1035
Veden lämmöt: 4,8

13.11. Saimaa

Vuoden rajuin matalapaineen keskus lähestyi Suur-saimaan alueita, siitä huolimatta ilman mitään odotuksia oli lähdettävä siimoja liottamaan.

Aamulla seitsemän aikoihin otsalampun valossa Sarviniemessä vene vesille ja kahdeksan aikoihin oli jo kaikki raksit pyörimässä. Paikkavalinta oli sama kuin edellisenä reissuna, luotin siihen, että alueelta löytyisi myös se isomus. Keli oli sellainen, kun kunnon matalapaineeseen kuuluu. Tuulta ja vettä, sumua unohtamatta. Eli kaikkea kivaa muutenkin viileään syyspäivään.
Parvet olivat kaikonneet lähes kokonaan matalasta ja aamupäivän jouduinkin lähes tyhjää kaiun näyttöä katselemaan. Silti muutamia +-55cm leipälapion muotoisia järvilohia kävi kääntymässä veneen vieressä. Kalat olivat selkeästi painunut syvempään. Pinnemmat pyynnit saivat olla ihan rauhassa ja tapahtumat keskittyivät 60gr painotuksien tienoille. Puolenpäivän aikaan vihdoin löysin kadoksissa olleet syöttikalalautat penkan reunalta ja jäin paikkaa hakkaamaan.
Kuitenkaan mittakalaa en onnistunut löytämään, vaikka alamitoista päätellen alueella oli reilusti kalaa. 10-15 kalaa päivän mittaan kävi veneen vierellä kääntymässä. Suurimmat ehkä 58cm, en viitsinyt mitata muutakuin silmämääräisesti vedessä.

Tämähän oli oikeastaan odotettavissa jo lähtiessä, että päivä tulee olemaan hiljainen. Odotin jopa hiljaisempaa, kuitenkin alamitat jaksoivat tökkiä syöttejä. Merkillepantavaa oli myös se, ettei pienet syötit kelvanneet ollenkaan.

Neljän aikoihin raksien ripeä ylöskelaus ja rantaan pakkailemaan datsunia.

Saldoa:
Vesillä: 9h
Bensaa: 15l
Paineet: To-si alhaalla (970)
Veden lämmöt: 5,8

10.11. Saimaa

Vuorossa jännittävä reissu omalla kalustolla.
Nimittäin aiemmin ilmennyttä öljyvuotovikaa ei ole vielä lopullisesti korjattu, pienellä purkkapatentilla vuotokohdan paikkaus ja varovasti testailemaan toimiiko laite odotetulla tavalla.

Kuuden maissa lähtö kotoa kohti Sarviniemen luiskaa. Keli oli tiellä melko haastava, noin 5cm loskaa oli työntänyt yön aikana. Mutkaisella ja kapealla asfalttitiellä ei paljoa yli 50kmh uskaltanut vauhtia pitää, vaikka vetoauto ei ihan pienimmästä päästä olekkaan. Kuitenkin hengissä luiskalle selvisin ennen valoisan tuloa.

Keli oli melko haastava, puuskainen tuuli nostatti melko isoakin aaltoa paikoitellen, vaikka ilmatieteen arvauslaitos lupaili 2ms tuulia. Lisäksi pientä haastetta toi tosi paksu sumu. Kuitenkin myötäisessä sain raksit sujuvasti vetoon.

Paikkavalinta kuitenkin kusi jo tässä vaiheessa.
Tarkoitus oli tehdä isku viimevuoden kirjanpidon mukaan analysoituun paikkaan, eli veden lämmöt olivat sitä luokkaa, että ainaskin viimevuonna syöttikala oli pakkautunut eräälle hiekkasärkälle massiivisiin lauttoihin. Ja sinne oli tarkoitus päästä. Kuitenkin uinteja viritellessä ajauduin sen verran kauas paikasta, että aattelin "paluumatkalla" kierrellä parit joskus toimineet paikat läpi. Tämä oli virhe, puoleen päivään mennessä en saanut kaikuun piirrettyä yhtään kunnollista syöttikalaparvea.

13 aikoihin olin päässyt tavoitealueelle ja odotukset osuivat oikeaan. Syöttikalat löytyi. Heti ensimmäisellä koukkaisulla matalikkoon tärähti tuplatärppi joista tuloksena 58cm cr järvilohi ja helvetin iso hauki. Saatu lohi kuitenkin loi uskoa sen verran, ettei maastopukuinen limatuubi häirinnyt juurikaan.
Muutamia alamittoja paukkui aina, kun syvältä suuntasi suoraan matalan penkkaan. Kolmannella kerralla lähti sitten odotetulla tavalla ja uloin plaanari pakitteli melko voimakkaasti. Kalaa joutui oikein vähän väsyttelemään, ennenkuin suistui haavimiseetäisyydelle. Hetken päästä kuitenkin voittaja oli selvillä ja haavitin 65cm 3800gr järvilohen.
Syötiksi kelpasi n. 15cm muikku 20gr painon takaa. Vauhtia tällä plaanarilla oli varmasti aika reilusti, veneellä oli vauhita 3,2 ja oli vielä ulkomutkassa toooosi kovassa käännöksessä. Eli ripeä uinti oli päivän sana. ;)

Muutamia kertoja vielä jaksoin kaarrella penkassa. Kuitenkaan mitään mainittavaa ei enää löytynyt. 16 maissa ripeä raksien ylöskelaus ja rantaan temuamaan venettä ylös.

Reissun positiiviset puolet olivat, että Yamaha toimi odotetusti ja kalakin tuli. Hyvä päivä!'

Saldoa:
Vesillä: 8,5h
Bensaa: 15l
Veden lämmöt: 6c
Paineet: alhaalla
65cm / 3800gr Järvilohi

8.11. Saimaa

Villen kanssa suunta Saimaalle.

8 Aikaan lähtö rannasta ja siirtymä samoille aluelle, joilta edellisenä reissuna saatiin hyviä tapahtumia.

Tuuli ja olosuhteet olivat puolellamme, aivan sama keli kuin edellisenä viikonloppuna. Laskimme raksit miedossa myötäisessä ja suunnattiin oletetuille ottipisteille.

Kuitenkin karu totuus paljastui oikeastaan samantien, kun alueelle saavuttiin. Parvet olivat kaikonneet. Etsimme matalasta ja syvästä, kuitenkaan mitään löytämättä. Päätettiin, ettei jäädä alueelle pyörimään vaan lähdetään etsimään syöttikalaa muualta.

Saimme kanssauistelijalta pientä vinkkiä, mistä oli aamusta tapahtumia tullut ja hiljakseltaan valuttiin kyseiselle alueelle. Kuitenkaan sieltäkään ei merkittäviä kaikuja löydetty. Oikeastaan oli aivan kuollutta, ei edes räjähtäneitä syöttejä puoleen päivään mennessä.

Iltapäivä kahden aikoihin päivän ainut lohitapahtuma, kun syöttienvaihdon yhteydessä alamittainen lohi kävi kääntymässä veneen vieressä. Muuten päivä olikin täysin mykkä.

Vedettiin kuitenkin sisukkaasti aivan pimeään asti ja neljän jälkeen alettiin vasta tavaroita keräilemään ylös. Sitten olikin siirtymä pilkkopimeässä kotilaituriin.

Nopeasti Saimaa palautti kalastajat takaisin maan pinnalle. No ei lohenuistelu saa liian helppoa ollakkaan!

Saldoa:
Vesillä: 8,5h
Bensaa: 30l
Veden lämmöt: 5,8c

10 000 Täynnä

Puolitoista vuotta sitten aloin pieniä rapsoja järvilohen kalastuksen vaikeudesta kirjoittelemaan. Nyt rapsahti sitten vuoden sivuilla ollut laskuri komeaan tasalukuun 10 000 klikkausta.



Kiitos ja kumarrus mielenkiinnosta ja KIREITÄ!

- Juho

28.10. - 31.10. Saimaa

Yöveden lohitreffi-visiitti kariutui Yamahan teknisten ongelmien takia. Ei viitsitty puolikuntoisella moottorilla lähteä Ristiinaan asti testaamaan kestääkö öljyt sisällä.

Siispä suunnattiin kaverin veneellä kotivesille viettämään pitkää viikkonloppua.
Keskiviikko-iltana siirtymä mökille ja veneen valmistelu aamun iskua varten.

Torstai aamulla heti ensimmäisenä taas päästiin toteamaan, että ilmatieteen laitos heittää tuuli-ennusteet ilmeisesti arvalla tai nopalla. Luvattu 8ms olikin muuttunut 11-12ms jatkuvaksi tuuleksi puuskien ollessa 15ms. Sitkeästi hampaat irvessä viriteltiin raksit uimaan ja oletetuille kalapaikoille pompittiin aaltojen mukana.

Aamupäivä oli täysin kuollutta. Kahdentoista maissa pieni syöntipiikki työllisti muutamien 50-55cm todella lihavien lohien vapautusoperaatioiden muodossa. Kuitenkaan emme onnistuneet +60cm lohta syönnin aikana löytämään ja parin tunnin tapahtumaputken jälkeen syönti hiljeni kokonaan.

Ennen pimeän tuloa vielä potkurivirrasta pieni lohi kävi kääntymässä ja sen jälkeen olikin päivä lopetettava näkyvyyden loppuessa.

Pikainen siirtymä pimeässä mökkirantaan lämmittämään saunaa ja tekemään sota-suunnitelmaa seuraavalle päivälle.

Perjantaina aamulla valoisan koitettua suunta samoille aluelle, kun edellisenäkin päivänä. Keli oli huomattavasti parempi, pientä tihkusadetta ja pinta hädintuskin rikki. Uintien virittely oli suorastaan lapsellisen helppoa edellisen päivän hirmumyrskyyn verrattuna.

Aamupäivästä pari pirteää alamittaa kävivät kääntymässä veneen laidalla ja saivat vapauden. Kuitenkaan mittakalakontaktia ei löytynyt, vaikka aivan tolkuttomia syöttikalaparvia löydettiin. Veneitä alueella oli vähintäänkin tarpeeksi. Liekö viidakkorumpu kertonut, että alueella on kalaa. Päätettiin pyöriä paria penkkaa siksakkia päivän ajan, tuli kalaa tai ei.

Yhden maissa mittakalan saantiin tarjoutui tilaisuus, kun noin 4kg kala ampui uloimmasta plaanarista melko vauhdikkaasti. Tämän onnistuin henkilökohtaisesti sössimään liian löysän jarrun kanssa ja kala pääsi hyppimään itsensä irti.

Tästä sisuuntuneena pyörittiin alueella loppuilta melko tiuhaa siksakkia. Kuitenkaan emme onnistuneet uutta mittakalaa löytämään. 50-55centtisiä lohia kävi veneen luona irrottautumassa varmaan 20 kpl.

Pimeän tultua roippeet ylös ja vajaan 10km siirtymä pilkkopimeässä saunaa lämmittämään.

Tämä ilta kismittikin kovasti mieltä, muut veneet mättivät lohta kyytiin ja meillä ei yhtää mittakalaa. Soittelimme pitäjän kovimmat raksigurut läpi ja utelimme neuvoja. Tilanne oli siis lähes toivoton.

Lauantaina uudella suunnitelmalla uuteen paikkaan. Keli oli todella hyvä, pinta rikki ja pientä usvaa. Panostettiin UV-väreihin ja muihin tuttuihin ja turvallisiin. Tälläkertaa jätettiin "jokerihuput" pakkiin ja vedossa pelkästään luottokoneita.

Yhdeksän maissa muikut pyörivät kaunista kairaa veneen perässä ja hamuilimme päivän kohdeselän mahdollisia syöttikalaparvia. Parvea löytyikin suht mukavasti ja muutamia alamittoja kävi veneen vieressä morjestamassa. Joukossa oli myös yksi vähän reilu 60cm lohi, mutta viskattiin kasvamaan, kun oli niin kovin laiha.

Iltapäivän alkutunneilla löydettiin yhdestä penkasta aivan tautisia syöttikalalauttoja. Tehtiin radikaali päätös ja jäädä hankaamaan penkkaa loppupäiväksi lähti tai ei.
Ja sehän lähti. Toisella kierroksella samaan penkkaan sisin plaanari lähti iloisesti ja hetkeä myöhemmin varmistettiin, että illan lounaana on lohta. 3,2kg ja 63cm makasi veneen pohjalla. Ei muutakuin uutta syöttiä vetoon ja kaarros samaan paikkaan.

Juuri kun vene saapui samalle spotille lähti toiseksi uloin plaanari vauhdilla ja kohta hyppikin komea lohi kaukana takana. Viimekerrasta oppineena jarru kiinni ja rivakalla kelauksella kala veneen taakse, josta suoritettiin hallittu haavitseminen. 4,5kg ja 73cm lohi siirtyi veneen sisäpuolelle. Samassa rytäkässä myös uloin plaanari teki mukavat pakitukset, mutta sählätessä luultiin, että meillä on vain siimat yhdessä. Kuitenkin loppupeleissä kyseessä oli tuplatärppi.
Ja tässähän sitten täyttyikin kauden tavoitteet. +70cm järvilohi Saimaasta. Samalla tämä oli ensimmäinen +4kg lohi saimaasta jonka olen saanut. Tähän meni aikaa noin 900 tuntia. Että ei se helppoa ole vaikka internet kertoo, että eteläisellä saimaalla lohtaa tulee senkuin suokuokalla nostaisi. :) Sitähän joutuu ensikaudelle uuden tavoitteen laatimaan. No sehän on jo tiedossa. +5kg järvilohi.

Muutama kierros vielä samalta spotilta ei tarjonnut kuin alamittoja. Tähän oli päivä hyvä lopettaa ja siirtyä saunan lämmitykseen.

Sunnuntaina lähdettiinkin vailla paineita vesille, reissun pelastaneet kalat saatiin jo edellisenä päivänä. Joten päätettiin lähteä kokeilemaan vähän "uusia" paikkoja, josta voisi se ISO lähteä.

Tuuli oli melko reilua 8ms ja puuskat 11ms luokkaa. Myötäseen laskettiin raksit ja sitten paukuttamaan oletettua ottispottia. Eikä suotta. Toisella lenkillä keskimmäinen plaanari lähti vauhdilla ja pienten kiemuroiden jälkeen haavittiin 4kg, 67cm lohi. Osallisena tämän lohen saannissa oli AS-hupun lisäksi VK:n pieni houkutuslevy.

Seuraavaksi sitten lähti sisin plaanari ja reilu 60cm lohi viskattiin kasvamaan korkoa.
Tästä sitten taas hetken päästä tapahtui suuri ihme. 3 Päivään ensimmäistä kertaa takilassa alkoi vapa niiailemaan. Ja mittakalahan sieltä lähti. 3,6kg järvilohi haavitettiin pienen kiihdyttelyn jälkeen. Ja taas osallisena oli vk:n pikkuhoukkari.

Tämän jälkeen lähdettiin eväitä syömään keskemmälle selkää ja johan taas takilasta tälläsi. Tälläkertaa oli mukana VK:n 2-osainen levy. Kuitenkin lohta meillä oli jo sen verran verestymässä että tämä n. 3kg lohi laskettiin kasvamaan suurempiin mittoihin.

Sitten vielä pari kierrosta ottipaikoilla ja lähtö laittelemaan mökki luovutuskuntoon.

Huomattavaa päivässä oli, että kalat olivat painuneet syvempään ja houkutuslevyt kiinnostivat todella paljon.

Reissu alkoi synkällä 2 päivän mp vedolla, sitten hanat aukesikin. Yhteensä 7kpl +60cm tapahtumia ja 50-55cm helvetin lihavia lohia kävi veneen vieressä kääntymässä useampi kymmentä. Huikeaa, että tällaista voi kokea Saimaalla. Alkukaudesta 240h aikana 4 lohta lähtenyt ja nyt tällaista, pistää hymyilyttämään.

Saldoa:
Tunteja: n. 37
+60cm kaloja 7kpl:
4500gr 73cm
4000gr 67cm
3600gr 63cm
3200gr 63cm
+ 3 kpl n. 3kg c&r.
Bensaa: 120 litraa

Kiitos Villelle ja Klasulle

Muutamia tapahtumia saatiin tallennettua videolle, tässä niistä pieni kooste:

Klikkaamalla videota näet sen suurempana youtubessa.

22 - 24.10. Vuohijärvi

Sitten olikin vuorossa vuoden viimeinen reissu Vuohijärvelle.

Perjantaina aamulla viiden aikoihin Datsunit keula kohti "valkealan merta". Majoittautuminen suoritettiin samoilla Hietasen lomamökeillä kuin edellisenäkin vuotena, eli laituripaikka sijaitsi aivan järven pohjoisimmassa päässä.

Kahdeksan aikoihin tavarat olivatki jo suunnilleen siinä järjestyksessä, että voitiin suunnata ensimmäistä kertaa vesille. Keli oli melko loistava, hieman pinta rikki ja aurinko paistoi pilvien välistä. Jo ensimmäisiä vapoja laskiessa plaanarin uloin pakitteli napakasti ja kohta n. 3kg lohi loikkasi veneen takana. Tämä jännitysnäytelmä kuiteskin päättyi yhtä nopeasti, kun alkoikin. Kalan voittoon. Kuitenkin tapahtuma lupasi hyvää ja jäimme pyörimään alueelle loppupäiväksi. Kuitenkaan mitään suurempia tapahtumia emme enää saaneet. Alamittoja pyöri alueella riesaksi asti, päivän aikana varmaan 20-30 kpl vapauteltiin veneen vieressä. Merkillepantavaa oli, ettei painatuksilla ollut väliä. Kaloja nyki niin takiloista, kun plaanareistakin.

Lauantaina kahdenksan aikaan irtautuminen laiturista ja suuntaus helvetinmoiseen myrskyyn. Tarjolla oli ehkä vuoden haastavin aallokko raksiuistelun parissa. Kelistä huolimatta suunnattiin samaan penkkaan kuin edellisenä päivänä. Tapahtumia riitti reilusti, mutta kunnollinen kala loisti poissaolollaan. Keli oli sen verta kova, että kaverit jäivät suosiolla mökkirannan edustalla olevalle selälle harjoittamaan täsmäuistelua.

Muutamia siimasotkuja mahtui päivään, mutta se on ihan normaalia moisessa kelissä. Tuulimittaria en omista, mutta 16ms Saimaalla mitattuna oli mietoa tähän verrattuna. Sitkeinä harjoitettiin uistelua aivan pimeän tuloon asti, kuun valossa siirtymä mökille saunomaan seitsemän aikoihin.


Sunnuntaina ennen kahdeksaa irtaantuminen rannasta ja taas suuntana samat tapahtumia tarjoilleet alueet kuin edellisinä päivinä.
Päivä oli kuin edellisen vastakohta, melkein peilityyntä ja melko kova sumu. Neljättä vapaa laskiessa toisiksi uloin plaanari katosi napakasti linjastosta ja pikaisella väsytyksellä haavittiin reissun pelastus: 64cm / 3000gr järvilohi.
Loppupäivä menikin alamittoja vapautellessa ja Yamahan öljyvanaa ihmetellessä, siitä lisää vielä myöhemmin.
Melko tukkeessa on ollut vuohijärvikin, mutta sentäs mittakalan antoi. Alueella pyöri veneitä melko reilusti, joten varmasti viidakkorummut on laulaneet, että alueella on kalaa. Kuitenkin tälläkertaa se iso jäi saamatta. Reissu oli kuitenkin kaikinpuolin onnistunut. Syöttejä meni 3 päivän aikana n. 100kpl joten tapahtumia reilusti.

Loppukauden sitten keskitytäänkin Saimaalla sen ison kalan etsimiseen. Torstaina suunnattu reissu jättilohen perään päättyi katastroofiksi. Kuitenkin pieli valopilkku oli, että ilmeisesti melko oikealla alueella olin pyörinyt, koska samasta penkasta nousi viikonlopun aikana n. 80cm järvilohi.

Torstaista alkaen olisi tarkoitus valloittaa Yövesi. Saa nähdä miten käy, pääseekö edes reissuun lähtemään. Yamahassa pientä pientä vikaa ja öljypohjassa olevasta halkeamasta työntää moottoriöljyä pihalle tasasen tappavaan tahtiin.
Jos huoltomies antaa purkkavirityksen voimin lähteä lohen perään niin onhan se lähdettävä. Muuten jää Busteri telakalle määrittelemättömäksi ajaksi.

Saldoa:
Uistelua: 25h
Bensaa: 45l
64cm/3000gr järvilohi

21.10. Saimaa

Enkkalohen metsästys jatkuu. Suuntana Saimaa.

Jo edellisenä iltana vaivasi vetopaikan valinta mieltä ja pahasti. Viimevuonna syksyllä hyvin antanutta penkkaa en ollut kerennyt kopaista kertaakaan. Toisaalta toisaalla on pojat joka reissu melkein mittakalan kotiin tuonut. Tällä kertaa otin tietoisen riskin ja suuntasin viimevuoden paikoille siinä toivoissa, ettei sieltä kukaan olisi sitä "isoa" käynyt hakemassa.

Seitsemän aikoihin pimeässä tavaroiden lastailu veneeseen ja lyhyt siirtymä aloittelupaikoille. Keli oli täysin tyyni, mutta aika sateinen. Raksit sai viritellä todella hienossa syys-säässä. Ensimmäisien uinnit piti hakuvalolla tarkastella, kun vielä niin pimeää oli.

Paineet olivat melko alhaalla, joten vähän suurempaakin painoa peliin laitoin, plaanaripainatuksista suurimmat olivat 60gr luokkaa.

Mutta päivä itsessään oli täysi fiasko, 12 aikaa kaveri soitteli "vaihtoehto 2-paikoilta" että ensimmäinen mitta veneessä. Miulla tällä hetkellä ei ollut edes räjähtänyttä syöttiä. Päätin kuitenkin, että pysyn valitsemallani selällä koko loppupäivän. Se oli virhe.

Päivän ainoa mainittava tapahtuma oli juuri ennen lopetusta sisimmästä plaanarista virkeästi lähtenyt 58cm järvilohi jonka laskin kasvamaan vähän parempiin mittoihin. Kaverit olivat "vaihtoehto 2:lla" mättäneet 5 mittalohta veneisiinsä, joista pienin taisi 3,4kg luokkaa olla.

No aina ei voi voittaa. Ei pitäisi lähteä aloittelijana soveltamaan omaa vaan keskityttävä siihen alueeseen, mistä proot ovat kalat löytäneet. :)

Saldoa:
Uistelua: 10h
Bensaa: 20l
Veden lämmöt: 8c
Paineet: 995

JSI tuning

Niinhän se menee, että kaikkea pitää edes vähän tuunata, että saa omanlaiseksi. Tälläkertaa aiheena traileri.

Kuorma-lavojen päälle venettä laskiessa kippi on kiva kaveri.

....mutta kipistä ei yksin trailatessa mielestäni ole kuin haittaa, niinpä siitä tehtiin tapilla lukittava.

Kipin alapuolelle holkit joihin lukitustappi tökätään, toinen vaihtoehto olisi ollut porata kippiin ja runkoon reiät, mutta päätettiin jättää palkit reiättömiksi.

Samalla askarreltiin liinoille, kumivasaralle ja muulle pakkaskelissä välttämättömälle tavaralle pieni laatikko joka samana toimii askelmana.

18.10. Saimaa

Vihdoin alkoi yhdistetty kevät, kesä ja talviloma. Kerrankin siis pääsee uistelemaan puolentoista kuukauden aikana niin paljon kuin vaan jaksaa.

Eli luonnollisesti heti ensimmäisenä päivänä Datsunin keula kohti Suur-Saimaata.

Tuuliennusteet eivät olleet puolellamme, ilmatieteenlaitos lupaili 8ms lounaistuulta, joten odotettavissa oli vähintään 10ms jatkuvaa röykkyytystä.

Vetopaikkakin vähän valittiin sen mukaan, ettei koko päivää tarvitse metrisessä aallokossa kellua. Kahdeksan jälkeen oli koko paletti vedessä. Tässä vaiheessa tuuli oli jo melko voimakasta, silti hampaat irvessä sivuvastaseen syötit laskettiin.

Aamupäivä oli melko rauhallinen, perus pattien ja penkkojen kiertelyä. Ei kuitenkaan mitään mainittavaa löytynyt juuri mistään. Uinteja tuli säädettyä vaikka minkälaista ilman tulosta.

Puolenpäivän aikaan takilavapa niiaili lupaavasti ja kaveri aloitti varmoin ottein alamitan pumppaamisen veneeseen. Jossakin vaiheessa kala kävi sukeltamassa lähimmän plaanarin alapuolella ja luultiin, että kaappasi sen siimat mukaansa, kun plaanari pakitteli aika vauhdilla samalla kun väsytettävä kala syöksyi. Lopulta, kun saatiin kala veneen viereen todettiin, ettei sillä siimaa ollutkaan matkassa, samalla myös todettiin että kyseessä oli noin 3kg järvilohi. Samantien pikkusyöksyt ja kala oli irti.
Äkkiä toinen vapa käteen ja katsomaan onko sielä vielä ketään kotona, no olihan siellä. Karkeasti saman kaliiberin lohi. Tässäkin taistelussa lohi vei voiton. Ehkä taisi olla hieman liikaa löysää siimaa tarjolla.

No aina ei voi voittaa, sentäs pari mittakalakontaktia saatiin tuplatällin muodossa. Tästä sisuuntuneena päätettiin jäädä alueelle pyörimään loppupäiväksi. Kuitenkaan toivottua tulosta ei saatu ja illasta vain muutamia taimenia kävi vapauttamassa itsensä veneen vieressä.

Loppupäivästä mittailtiin kovimmiksi puuskiksi 16,3ms, eli keli oli jo melkoisen haastava ja tuuli pyöritteli välillä Busteria ihan miten halusi.

Puolen kuuden maissa nopea roippeiden ylöskelaus ja helvetinmoisesessa vasta-aallokossa hölkkävauhtia siirtymä veneluiskalle.

Saldoa:
Bensaa: 20l
Tuulta: Lounaistuuli, 10ms jatkuvaa, puuskat 13-16ms
Veden lämmöt: 8,9 - 9 c

Kalustopäivitystä

Pikkuhiljaa venekuume vain polttelee enemmin ja enemmin.
Kuitenkin jatkuvat traileriongelmat heppoisten 1-runkoisten jousipyssyjen kanssa ajoivat miut taas trailerikaupoille. Tälläkertaa sitten otettiin kasvuvaraa sen verran, että se seuraavakin vene päällä kulkee.

Positiivisena yllätyksenä trailerissa jo valmiina kävelysillat ja kunnollinen vinssi.

Pienen tarjouskilpailun päätteeksi Busterin alla notkuu tästä edespäin JSI VT1700. Onhan tämä neljäs kärry 2 vuoden aikana, toivottavasti se pysyvä.

Järjestään kaikissa trailereissa vinssipukki on aivan liian korkea Busterin keulan muotoilulle, todella alhaalla oleva vetolenkki lisää omat haasteensa.

5.10. Saimaa

Lokakuun ensimmäinen keikka vuorossa, tällä kertaa hyppäsin Klasun kyytiin.

Suuntana Kyläniemen pohjoiset vesistöt.
Aamulla 8 maissa irtautumine rannasta ja lyhyehkö siirtymä aloituspaikoille. Miedossa tuulessa raksien laskut ja suunta kohti oletettuja ottipaikkoja. Painatukset olivat taas melko syksyiset, suurimmat plaaneripainot 60gr tietämillä.

Aamusta tuuli oli vielä melkoisen mietoa, mutta jo 11 maissa pinta oli rikki siinä määrin, että veneen nopeus vaihteli aika laajalla skaalalla. Joten uinneista löytyi ainaskin eloa.

Vähän ennen puolta päivää ensimmäiset räikän pärinät ja nopean kelauksen päätteeksi n. 50cm lohi laskettiin kasvamaan. Tämän jälkeen saatiin tunti-pari vedellä rauhassa jonka jälkeen potkurivirrasta lähti melkoisen iloisesti. Pikaisen "väsyttelyn" jälkeen vapauden sai 59cm pulleahko ja todella pirteä järvilohi. Lohi tarjosi sen verran pirteitä syöksyjä, että olisi ehkä ansainnut vapauden vaikka olisi 60cm mennyt rikki. :)

Tämän jälkeen sitten olikin melko hiljainen jakso. Tuuli oli melko miehekästä; jatkuvaa 9-11ms ja puuskat 13ms luokkaa.

Veneessä sai välillä puuhastellessa tasapainoilla aivan kunnolla. Parit alamittojen vapautukset ja räjähtäneet syötit vielä mahtui iltapäivään.

Viiden maissa lähdettiin paukuttamaan vastatuuleen kohti "lopetuspaikkoja". Puolen kuuden aikoihin räikkä pärähti komeasti ja hetkeä myöhemmin pullea lohi jo hyppikin veneen takana. Nopealla ilmapunnituksella pääteltiin vähintään "nelosenlohen" olevan siiman päässä. Pikaisen väsyttelyn jälkeen haavi heilahti ja todella pullea 64cm / 3500gr lohi makasi veneen lattialla.

Tähän sitten päiväpisto olikin hyvä lopettaa, pikainen tavaroiden ylöskelaus ja suunta luiskalle.

Saldoa:
Uistelua 9,5h
64cm / 3500gr Järvilohi

28.9. Saimaa

Päivän kohteena Sarviniemen pohjoisenpuoleiset selkäalueet.

Hyvissä ajoin aamulla olin liikenteessä, veneen laskun ja varusteiden valmistelun sai suorittaa auton työvalojen loisteessa. Lyhyt siirtymä ja sivutuuleen rakseja virittelemään. Ensimmäisiä syöttejä laitellessa uintiin oli vielä sen verran hämärää, ettei uinneista saanut juurikaan selvää, lisäksi melko kova pohjoisen suuntainen tuuli vaikeutti projektia entisestään.

Ajatuksena oli harjoitella houkutuslevyillä parviefektien tekoa, joten plaanerivavoistakin vk:n eri mallista ja väristä levyä löytyi 5 kappaletta. Painotukset alkoivat olla melko kevyet mitä edellisiin reissuihin vertaa, suurimmat painot olivat 80gr luokkaa. Luotin siihen, että kala alkaa löytymään pinnasta.

Penkkoja ja patteja kierrelen sai ensimmäiset tunnit viettää ilman tapahtumia, pieniä siimasotkuja levyt ajoittain aiheuttivat, ehkä olisi pitänyt vähän vapautuspituuksia järkeistää. Nyt pidin joka kepissä samoja mittoja. Suuremmilta kuitenkin vältyttiin (vielä tässä vaiheessa).

Perinteinen syöttien ja uintien tarkistus kymmenen maissa kertoi karua kieltään, taas lähes jokainen syötti on tullut suorana perässä. No ei muutakuin mujetta mutkalle ja uudestaan pinnan alle. Yhdentoista maissa ototettu räikän narautus herätti uupuneen kalastajan ja samalla jo pirteähkö lohi hyppi kaukana veneen sivulla. Jo tässä vaiheessa arvasin että pienehköä siimasotkua olisi tarjolla. Varovasti väsytellen mittalohen tuntuista kalillaaa kelailin veneen lähietäisyyteen, painoa tuntui olevan siimassa aivan helvetisti. Osaksi tämän selittää se, että kaikki muutkin saman sivun plaanarit lähestyivät venettä kalan mukana. Ilmeisesti ensiksi taistelukaveri oli pinkonut pinnimmaisen pyynnin yli ja lopuksi syvempien ali. No pienet sotkut piristää päivää. Pieni pettymys oli veneen vieressä, kun kala paljastui. Ensiksi silmämääräisesti arvoin alamittaiseksi, mutta varmuuden vuoksi varovasti käsin nostin kalan mitta-astekoin päälle. Mittaa löytyi kun löytyikin komeat 63cm ja kala ei vapautta enää ansainnut.

Pienet siimojen selvittelyt ja taas koko paletti vedessä. Päätin jäädä samoille kulmille pyörimään loppupäiväksi, parvea löytyi ottipaikan läheisyydestä suht mukavasti.
Kuitenkaan muita tapahtumia ei enää iltapäivän aikana Saimaa tarjonnut, illasta päätin lähteä pikkuhiljaa valumaan kohti veneluiskaa "pommituskohteesta" ehkä liike oli väärä, sillä kaverit tuplatärpistä pari n. 3kg lohta saivat samoilta paikoilta hetki lähtöni jälkeen.

Päivän saldona oli siis 63cm lohi ja varmaan kilometri menetettyä siimaa erinäisissä siimahärdelleissä mitä koin houkutuslevyhelvetin ansiosta. Kuitenkin mittakalan sain, tiedä häntä auttoivatko levyt. Kuiteskin kala tuli ilman levyä olevasta pyynnistä.

Saldoa:
Vesillä: 10,5h
Bensaa: 15l
63cm lohi
n. 6ms pohjoistuulta

Venetraileri kaupan

Nyt olisi max n.750kg painavalle veneelle uusi traileri tarjolla.

Lisää tietoa löytyy:
Aku 1000 VP-T Myynti-ilmoitus

23-24.9. Saimaa, 25-26.9- Vuohijärvi - Eloveto

Pikkuhiljaa on alkanut vapaa-aikaakin heltiämään sen verran, että oli mahdollisuus 4 päivää olla rasvaevällisten perässä.

Torstaina trailerin kanssa kohti Saimaata. Vehkataipaleelta veneen lasku ja siirtymä Kyläniemen eteläpuoleisille vesialuelle. Selkävalinta tehtiin kaverin kanssa hieman tuuli-ennusteita silmällä pitäen. Melko reilua n. 10ms tuulta ilmatieteenlaitos lupaili lounaan suunnasta. Kahdeksan maissa raksit pyörikin jo vinhaa vauhtia veneen takana ja päästiin ensimmäisille luottopaikoille. Tai ainaskin niiden läheisyyteen, fiksuja linjoja ei ollut mitenkään mahdollista vetää, kiitos vuoden hektisimmän verkotusajan. Verkkoja väistellen sivuutettiin alue ja mentiin hieman pohjoisemmille vesille, josta löytyikin mukavia parvia. Myöskään verkkoja alueella ei näkynyt.

Vähän ennen puoltapäivää vapautettiin yksi vähän alle 60cm järvilohi ja saatiin vihiä että alueella on myös isompaa kalaa. Naapuriveneessä kaveri oli pari mittalohtakin pamputtanut. Joten jäätiin alueelle pyörimään. Kuitenkaan ei meidän uinnit ilmeisesti kaloille kelvanneet ja vain muutamia alamittoja kävin veneen vierellä kääntymässä.

Kolmen maissa tuuli yltyi siinä määrin, että uistelu muuttui hieman haastavaksi. Neljän maissa tuulimittari näytti jo 12-13ms lukemia ja oltiin jo melko suojattomalle alueelle päädytty. Viideltä sitten muikut ylös ja kohti venerantaa tekemään uusia suunnitelmia. Päivän saldo aika mitätön, olisikohan 5 alamittaa. Kaikki tuli eri syvyyksistä ja eri väreillä, nyt taitaa olla se hetki vuodesta että joka syvyydestä saa tai sitten ei saa.

Perjantaina asioiden hoitamisen takia lähtö vähän viivästyi ja luiskalla olin vasta 11 aikoihin. Pikainen veneen lasku ja lämä tiskissä lähimmälle syvänteen reunalle, joka on sama paikka jossa eilen naapurivenekunta muutamia kaloja sai. Myöhäisen lähdön takia käytössä olivat pellit, myös tuuli oli sitä luokkaa, että yksin raksikalastus olisi ollut melko haastavaa touhua. Penkkaa hinkkasin siksakkia pari tuntia ilman minkäänlaista kontaktia kaloihin, myöskin edellisen päivän parvet olivat kaikonneet.

Lopuksi päätin vähän perus "syyspaikkoja" lähteä koluamaan, peltivauhti on sen verran reilumpaa, että helposti saa vähän etsiskeltyä suuremmalta alueelta kalaa.
Kuitenkaan tulosta ei syntynyt ja päivän ainuaksi tapahtumaksi jäi takilasta lähtenyt ehkä juuri ja juuri 40cm järvilohi.

Lauantaina tarjoutui mahdollisuus lähteä kaverin kyytiin Vuohijärvelle Elovetoon 2-päiväisiin uistelumittelöihin.
Aamulla aikainen lähtö lappeenrannnasta kohti Valkelealaa ja Vuohijärven eteläpäätä, josta siirryttiin puoleksi kymmeneksi Orilammen lomakylään kipparikokousta kuulemaan.


10 alkoi kilpailut ja suunnaksi otettiin pari viikkoa sitten toimineet alueet. Kisamitta oli melko alhainen, 51cm joten odotin että punnitustilaisuudessa nähtävillä olisi ollut kauheat teurastusjuhlat. Viimereissuilla 50-55cm lohta on ollut liikenteessä riesaksi asti. Kuitenkin tälläkertaa Vuohari näytti synkemmän puolensa.
Kaikki tutut patit päästiin kiertämään melko rauhassa, mutta minkäänlaisia merkkejä kalakontaktista ei saatu. Oikeastaan kaikki spotit joista on kalaa tullut kierrettiin läpi ilman mitään tapahtumia. Kuitenkin sitkeästi yritettiin, mutta tällä kertaa se ei palkinnut. Täysin puhdas mp päivän saldona. Eipä ollut punnituksessa kenelläkään syytä juhliin, päivän piikkipaikka meni alle 3kg lohella ja siialla. Tiukassa on.

Sunnuntaina päätettiin lähteä vähän vieraille vesille pohjoisemmaksi yrittämään. Aamu alkoikin hyvin, heti raksien laskun jälkeen paukahteli lähes peräjälkeen 3kpl alamittalohia. Tämä antoi toivoa sen verran, että päätettiin jäädä alueelle pyörimään päiväksi.

Kuitenkin aamun kiivas syönti loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin, loppupäivä saatiin vetää vailla kalakontakteja. Ilmeisesti nahkiaiset kävivät säännöllisin väliajoin takilasyötit imemässä piloille. Tuuli oli vaihtanut yön aikana täysin suuntaa ja oli ehkä vähän kovempi kuin lauantaina, ei kuitenkaan niin kova että olisi raksikalastusta häirinnyt.
Kahdelta loppui kilpailuaika ja siirryttiin vauhdilla nostamaan venettä ja siirtymään kotia tekemään uusia sotasuunnitelmia.

Eli viikon saldo 35h uistelua eikä yhtään mittakala tapahtumaa, osaa joskus olla tiukassa.

Tästä vielä noustaan.

Kalustotestausta

Pienten autohuolien takia viikonlopun kalastus annos jäi odotettua pienemmäksi.
Uudet kelat ja vavat kuitenkin polttelivat olohuoneen nurkassa siinä määrin, että olihan niitä lähdettävä testaamaan mökkiselälle iltahämärässä.

Pientä haastetta oli tarjolla heti rannassa, pikku Saimaan pinta oli laskenut siinä määrin, että kun veneen laski ranturilta alas niin peltipurkki makasi komeasti vielä koko painollaan hiekalla. Temutessa meni oma aikansa ja tuskan hiki otsalla loppujenlopuksi pääsin irtautumaan rannasta.

Tavoitteena oli saada edes yksi kalakontakti, niin jonkinlaista kuvaa vapojen ja kelojen yhteistoiminnasta saisi. Siispä tutut ja turvalliset bomberit vetoon vauhtia reilusti. Takiloita en jaksanut virittää ollenkaan, vaikka siinähän syncrot oikeastaan vasta tarpeelliset on. Tälläkertaa tehollista kalastusaikaa ei ollut tarjolla kuin maksimissaan 2 tuntia, niin eipä jaksanut alkaa hifistelemään.

Mittareihin ihastuin hetkessä, oikeastaan parhaillaan taisin 3 vaappua laskea samaan aikaan veneen perään, tavallisesti yhdenkin kanssa mitat menevät sekaisin samantien. Parissa kelassa mittarin asteikko ei ole aivan "näytön" kohdalla, mutta pitää joskus perehtyä asiaan, jos kyseessä on vain säätötekninen juttu. :)

Monet kaverit ovat moittineet vapavalintaa liian järeänä Saimaalla kalastukseen. Hypättiinhän tässä ääripäästä toiseen, ensiksi 180cm tumpit ja nyt 255cm järkäleet. Katsotaan nyt kummat ansaitsee paikkansa plaanarikeppeinä. Vaappuja viritellessä en ainaskaan kokenut pitkien vapojen kanssa mitään ongelmaa, busterissa kuitenkin sen verran takana tilaa, että vavan mahtuu työntämään latttialle sen verran kauas, että ongelmitta yltää ottaa siiman kärjestä käteen. No mutta aikahan tämän näyttää millaista säätöä on luvassa

Vartin vedon jälkeen narauttikin yksi plaanariyhdistelmä lupaavasti ja pikkuplaanari jäkitti paikallaan. Ei muutakun jarru tappiin ja siimaa sisään. Yllättävän vastahakoisesti vastapeluri lähestyi venettä, joutui ihan pari kertaa siimaa antamaan ulospäin, kun niin vihaisesti temmottiin pinnan alla. Lopulta kuitenkin 5-6 luupää antautui ja kävi irroittautumassa veneen vieressä. Tämän jälkeen sitten rullailinkin roippeet ylös ja suuntasin puolipimeässä rantaan temuamaan ranturia 3m lähemmäs veden rajaa...

Ei vielä kunnollista tulikoetta päässyt suorittamaan, mutta ensifiilikset seteistä ovat todella myöteisiä. Aika näyttää sitten kestävyyden. Ensimmäiset pakkaskokeetkin alkavat varmaan ihan lähikuukausina, saa nähdä miten mittarit toimivat vai onko se okumat niputettava käyttöön, kun "hienommat" reistailee... :)