RAM-Mount sovellusta

Ram-Mount on monipuolinen kiinnike, jonka mahdollisuudet on lähes rajattomat. Taasen pientä pintaremonttia veneeseen tehdessäni löytyi varsille ja kuulille uusi käyttötarkoitus.

Pari vuotta sitten veneeseeni asentamani LED-työvalot on palvelleet erinomaisesti. Yksi pieni ongelma on ollut takatilaan näyttävä valo, joka on asennettuna stauffilla kattokaiteeseen. Ajoittain valolle kaipaisi säädettävyyttä, esimerkiksi kylkiparkissa valon voisi kääntää näyttämään laiturin suuntaan.

Takatilan valo stauffissa.

Olen hamstrannut kamerakäyttöön melkoisen määrän Ram-B-kuulia. Perhehdyttyäni kamerakiinnitystapilla olevaan kuulaan huomasin, että kamerakierteen saa pyöritettyä pois kuusikoloavaimella. Näin tilalle saa ruuvattua normaalin pultin avulla mitä mieleen juolahtaakaan.

Hetkessä syntyi takatilan valolle säädettävä jalka jonka kiinnitän RAM-B-kaidekiinnikkeellä myöhemmässä vaiheessa kartoittamaani kohtaan.

Scotyn kaidekiinnikkeestä ylijäänyt pultti löysi uuden käyttötarkoituksen. 

10w LED-työvalo varustettuna RAM-B-Kuulalla

Valmis paketti odottamassa asennusta.

Jonkin aikaa sitten kirjoittelin, ettei veneelle tarvitse tehdä juuri mitään ennen avovesiä.
Noh, kolme täyttä päivää on jo sen parissa vierähtänyt. Kyllä sitä aina keksii muuteltavaa ja "paranneltavaa"...

Sähköä kajakkiin.

Vaikka itse kajakkia ei ole vielä käsissä pakottaa kevätaurinko valmistelemaan avovesikauden varusteita tulevan kesän varalle. Nyt on vuorossa akku.

Akuksi valitsin myyjän suosituksesta mbatin 26Ah akun. Akulla on painoa lähemmäs 10 kiloa, joten kajakkimittakaavassa aletaan olla maksimeissa. Kavereilta saadun tiedon mukaan akku on koonsa puolesta juuri sopiva Hobien rungon sisään. Kiitoksia asiantuntevasta avusta Aditan suuntaan.

Tavoitteena helppous. 

Akku on otettava aina irti kajakista ja kannettava kotiin lataukseen. Toimenpiteen pitää käydä vauhdikkaasti ilman ruuvien pyörittelyä ja hampaiden kiristystä. 

Rengasliittimet tulevat akkuun n. 5mm pulteilla.

Tarkoitus rakentaa akkuun valmis kytkentäjohto joka kytketään kajakissa sulakerasialle menevään johtoon ja kotona laturiin. Kajakissa tulen käyttämään 1.5mm2 kaapelointia. Aluksi oli tarkoitus käyttää 2.5mm2 johdotusta, mutta kajakissa tuskin tulee suuria värinöitä ja tärinöitä joiden takia yleensä ylimitoitan kaapelit.

Sulake vedenpitävässä kotelossa.

Luonnollisesti ensimmäiseksi alulta lähetevään johtoon laitetaan sulake. 1.5mm2 kaapelin yleinen johdonsuoja on 10A, sen valitsin myös  tähän projektiin. Kaiken järjen mukaan 10A pitäisi kestää helposti kajakin kuormitus. Jos näin ei ole, tulee akkukin olemaan ylivoimaisesti alimitoitettu.

Johtojen mallailua.

Sulakerasia löytänee paikkansa akun päädystä.
Teippipatentit korvaan todennäköisesti hieman kestävämmällä 2-puolisella teipillä.

Johtoihin suojia.
Luonnollisesti johto oli kiertynyt kutistesukan sisällä, muutenhan tästä olisikin tullut liian siisti asennus.

SuperSeal AMP liittimen pinnit odottamassa liittimen kasaamista.

Valmista.
Akku työnnetään kajakin rungon sisään ja töpseli kytketään sulakerasiaan menevään johtoon.

Tämä on ensimmäinen prototyyppi kajakki-akusta. Kaikki olettamukset perustuvat mututuntumaan, joten voihan se olla, että ensimmäisen viikon jälkeen tulen tekemään systeemin uudestaan jollakin toisella tyylillä.

Aika näyttää.

Superseal AMP liitin on tuttu mm. monen auton konehuoneesta
1x naaras, 2x uros

Ensifiilikset Superseal-liittimistä on varsin positiiviset. Parin harjoituskappaleen jälkeen liittimen kasaaminen ja "grimppaus" (johdon puristaminen pinniin) kävi sujuvasti.
Helppo avata ja varsin jämäkän tuntuinen liitin. Isona plussana vedenpitävyys. Näille keksin monta mahdollista käyttötarkoitusta veneessäkin. Todennäköisesti ainankin työvalojen liitokset seuraavan kerran toteutan kyseisillä liittimillä.
Abicoissa en ole uskaltanut avattavia liitoksia tehdä vaan olen aina tehnyt jatkohylsyillä ns kiinteät asennukset. Vikatilanteissa ja muutoksia tehdessä tämä tuottaa aina päänvaivaa.

Valmis paketti latauksessa.
Kajakissa sulaketauluun menevään johtoon tulee vastaava liitin  kuin laturissa.

Valmistautumista

Pikkuhiljaa yöpakkasetkin alkavat väistämään Etelä-Karjalan korkeudella. Rohkeimmat käyvät vielä laikukkailta jäiltä paistiahvenia onkimassa, itse olen jo laittanut pilkit varastoon.

Pilkkikausi oli hyvin normaali, aina kalareissun jälkeen pääsi perkaushommiin ja kalaa sai syödä. Ainahan sitä toivoisi, että kalat olisi suurempia, niin myös pilkkihommissa. Keskipaino saaduilla ahvenilla lienee 40-50gr luokkaa.

Toinen varma kevään merkki on, että postinjakajat soittelevat ovikelloa pitkin viikkoa. Valmistautuminen tulevaan avovesikauteen on alkanut.

Yamarinin osalta selvitään melko pienin muutoksin, kaikupuoli uudistuu hieman. HDS:n normaalin kaikuluotaimen rinnalle tulee Lowrancen Chirp luotain - SonarHub.
Chirp - tekniikka mahdollistaa kaikuluotaimen erottelukyvyn paranemisen moninkertaiseksi. Odotan innolla, ensimmäisiä koeajoja.

Johdonvetoa.
Tämä on jo tuttua hommaa.

Chirpin asennus on tähänastisista projekteista helpoimpia. Moduli on samankokoinen kuin Nep-2 Ethernethubi ja toimii itsessään myös network-kytkimenä. Yksinkertaisuudessaan ei tarvitse kuin irroittaa Nep-2 ja korvata se SonarHubilla. Luonnollisesti peräpeilianturin johto täytyy vetää kaikumodulille.

Hondalle suoritan vielä polttoaineen korkeapainepuolen suodattimen ja tulppien vaihdon. Lisäksi eräs vanha ylläri odottaa korjaajaansa. Syksyllä huomasin, että trimmin öljysäiliön korkki on mehinyt hieman.

Talven 4kk seurannan aikana korkin alle oli tullut pieni märkä vana.
Vuoto on minimaalinen, en kuitenkaan kaipaa öljynväreitä veneeni ympärille satamaan

Pikaisella analyysillä selvisi, että jossakin vaiheessa korkki on mennyt väärille jengoille ja kierteet on vaurioitunut. Uusi säiliö korkkeineen ja tiivisteineen odottaa motivoitunutta vaihtajaa. Voisi sanoa, että melkoisen ahdas projekti tehtäväksi ilman suurempia purkutöitä. Tehtävän se silti on. Positiivisena asiana ongelmassa on, että korkki on vesilinjan yläpuolella, näin trimmisäiliöön ei ole päässyt vettä.

Eiköhän näiden projektien jälkeen ajella kesä hymyssä suin.

Kajakkipuolella alkaa asennustarpeet pikkuhiljaa rantautumaan.
Itse harrastevälineen käyn noutamassa todennäköisesti ensi viikolla.

Kerta kajakkiin tulee kaiku, tulee siihen tehdä myös sähköt. Niitähän ei vakiona löydy. Sähköjärjestelmän sydämmeksi tulee mbatin, 26Ah suljettu akku. Tällä olisi tavoite saavuttaa 1-2 täyden kalastuspäivän akkukapasiteetti. Lataus hoidetaan Bentonin automaattilaturilla. Lisäksi luonnollisesti tarvitaan sulakerasia, liittimiä ja johtoa. 

Karkeasti laskettuna elektroniikan tuntikulutus pyörii 3-5 A välillä. Aika ja käyttökokemukset kertovat riittääkö virta. 26Ah akun kanssa puhutaan jo lähemmäs 10kg painoisesta möhkäleestä, tällä kertaa kun kyseessä on lihasvoimilla kulkeva laite on myös painopuoli koitettava pitää minimissä. (koskee myös kalamiestä)

Kunhan tavaraa tulee ja pääsee teoriatasolta käytännön toteutuksen pariin tulee lisää raporttia. 

Polte on kova!

GoExpo - Kalastusmessut

Kevättalvi on messuilun aikaa. Ensin kalamiehiä hemmoteltiin venemessuilla ja heti perään 7-9.3 GoExpo - messujen muodossa.

GoExpo messut on laaja konsepti johon on koottu harrasteiden kirjo yhden katon alle, nähtävää on hevosista radio-ohjattaviin helikoptereihin. Messukeskuksessa eri harrasteet oli osioitu selkästi, kaikki tietyn aktiviteetin pisteet olivat yhdellä alueella.

Luonnollisesti itselleni kalamiehenä ykköskohde oli Kalastusmessut 2014.

Ilahduttavasti kalastusmessuilla oli varsin laaja osasto kalastukseen ystäville. Perho-virveli-vetouistelu, kaikkea löytyi.

Ari Paataja kertoo vinkkejä vertikaalijigaukseen.

Osastolla oli kaksi suurta allasta, joilla vedettiin säännöllisin väliajoin esityksiä eri kalastuslajeista ja turvallisuudesta vesillä liikkuessa. Esiintyjinä oli kalastusmediassakin tunnettuja kalamiehiä, kuten Ari Paataja ja Peter Lahti. Mukava kuulla eri näkökulmia ja mielipiteitä kalastuslajeista. Näitä tipsejä voi sitten soveltaa omaan toimintaan. Kalastus on siitä mielenkiintoinen ja salaperäinen laji, ettei yhtä oikeaa tapaa ei ole toimia, ainoastaan tavoite kaikilla menetelmillä on sama. Saada saaliskala iskemään tarjottuun vieheeseen. Yllättävän paljon omat opit sivusi ammatikseen kalastavien standardeja. Syynä tähän on varmasti se, että kyseisten henkilöiden artikkelit ja videomateriaali on ollut osallisena minun omassakin oppimisprosessissa.

Nykytrendin mukaan esityksiin oli sisällytetty myös pieni annos valistusta kestävään kalastukseen. Hienoa, että tämäkin osa-alue on muistettu ottaa huomioon.

Olli Ojamo vetämässä tietoiskua perhokalastuksen alkeista.

Minulla on ollut talven ikuisuusprojektina hankkia matalaprofiili heittohyrrä jigaukseen. Ongelmaksi on muodostunut etten missään ole päässyt livenä hypistelemään ja kuivaharjoittelemaan kelojen kanssa. Haaveissa olikin, että kyseisillä messuilla pääsisin ottamaan koeheitot niin vasen - kuin oikeakätiselläkin kelalla.

Hyrrät rivissä.

Harmikseni ainoa kontakti keloihin jäi niiden ihailuun vitriinin takaa. Harmi.

On ymmärrettävää, että heittohyrrien markkinat on suomen mittakaavalla kapeat ja niitä ei kannata suurta määrää hankkia varastoon pölyttymään. Nyt on hankinnassa luotettava nettifoorumeiden kokemuksiin ja omaan oletukseen kumpi kätisyys on parempi.

Onneksi nykypäivänä etsivä löytää netistä aina jonkinlaisia kokemuksia tuotteista. Kalamies.com sivustolla on "Bassihyrrät - treadi", josta olen ammentanut tietoa eri malleista ja ominaisuuksista.

Heittokalastajan tärkein varuste vavan ja kelan jälkeen, - Polarisoidut aurinkolasit.
Leech Eyewear Finlandin osastolla oli upea valikoima kalamiehelle soveltuvia aurinkolaseja.

Vaikka venemessut on jo takanapäin oli kalastusmessuillekkin eksynyt pari venettä. 

Alutrollin nurkkauksesta löytyi todella mielenkiintoinen runko alle 5m kokoluokassa: Alutroll 485cc. Vene on kuin tehty kalamiehelle. Keulassa iso korotettu heittotaso, keskellä kapea pulpetti ja takatilassa pääsy veneen takakulmiin. Mietittyjä yksityiskohtia ja tilaa kokoisekseen veneeksi juhlavasti. Runko helppo varustella niin heittokalastukseen kuin vetouisteluunkin. Varteenotettava vaihtoehto jarruttomalla trailerilla vedettäväksi kalaveneeksi.

Vastaavaa takatilan ratkaisua olen odottanut jo pitkään.
Enää haavimiehen ei tarvitse stressata yltääkö haavilla metrin perän yli koukkaamaan kalan veneeseen.

Jigikalastus on in, sen huomasi lähes joka heittokalastustuotteita tarjoavan yrityksen osastolla. Erillaisten jigien tarjonnasta ei harrastus jää kiinni. Varmasti jokaisen vaativankin kalastajan tarkoitukseen sopivaa toukkaa tai shadia löytyy laaja väriskaala jonkin tuoteperheen valikoimasta.

Kalan herkkua.

Katseltavaa messuilla riitti ja päivä meni vauhilla.

Silmiin pisti kävijöiden määrä. Paikoitellen messuilla oli jopa ahdasta liikkua.

Kuusamon osastolla oli näyttävät rivistöt peltejä.

Jerkkaukseen en ole vielä hurahtanut, mutta ensiaskeleet on jo otettu.
Hypistelin pakettia käsissäni. :)

Joskus jigit ei toimi.
Väliveden jigauksessa onnistunut. Ja kalakaveri rökittää mato-ongella 100-0.
Olisiko tässä ase välivedessä lymyilevälle saaliskalalle?

Kalastusmessut tulevat varmasti jokavuotiseksi perinteeksi. Kevättä odotellessa on aikaa kierrellä tapahtumia ja tutkia mahdollisia uutuuksia. Mukavaa nähdä kalakavereita ja turista samanhenkisten harrastajien kanssa.

Messut oli hyvin pitkälle sitä mitä odotinkin, polte keväiseen kalastukseen kasvoi taas parilla pykälällä. Harmi, että kevät otti pakkasjakson myötä pientä takapakkia. Pikku pakkasista huolimatta uskon, että tänävuonna kalastetaan ennätysaikaisin. 

Vielä ennen avovesikautta kalamiestä hemmoitellaan vähintään yhden kerran, Kalastusristeily 2014 järjestetään 29-30.3. 

Lisätietoa: Kalamies.com

Winter Fishing

Kamerat on kulkeneet matkassa myös pilkkirepun taskussa. 

Pilkkiminen ei ole mikään maailman räväkin laji kuvailla. Siitä huolimatta jotakin matskua on päätynyt leikepöydällekkin asti.

Ohessa lyhyt klippi talvisesta kalastelusta pilvisenä kevätpäivänä:

Kamerat kulkevat matkassa lähes aina, kun aktiviteetit sen mahdollistaa. Tavoite olisi saada lisättyä blogin videosisältöä 2014 kauden mittaan.

Maaliskuu on pilkkikuu

Lumikerros on kadonnut järvien jäiltä. Liukas ja lumeton jääkansi suorastaan kutsuu pilkkimään. Vuosien tauon jälkeen kaivoin varastosta vanhan uskollisen sotaratsuni, pilkkipotkurin.

Tuunattu potkuri.
Jalakset lyhennetty autoon sopiviksi ja välttämättömille varusteille lisätty telineet.
Onko tämä sitä potkukelkan rigaamista?

Vähälumisella ja liukkaalla jäällä on ilo potkutella menemään. Kalapaikan vaihto onnistuu nopeasti ja siirtymävauhti on riittävä. Selkäpattien etsimiseen olen hyödyntänyt Androidin Karttaselain-sovellusta jonka avulla pilkkipaikat on helppo etsiä. 

Ajankohtaan nähden jäät ovat surkeassa kunnossa. Jääkannen paksuus vaihtelee 25-30cm välillä ja railot halkoo selkiä. Varovainen pitää olla. 

Jos säät jatkuu nykyisen mukaisina ei enää huhtikuussa ole jäille asiaa.

Kalallisesti kalapaikkani eivät ole pilkkimiesten mittapuulla kummoiset. Isot kalat ovat harvassa ja "silppua" tulee ajoittain riesaksi asti. Mie en ole ronkeli, vaan kaikki kalat kelpaa. Itseasiassa käyttötarkoitukseeni pienet kalat on mitä parhaimpia.

Pikkukalaa pukkaa.
Maaliskuussakin jää on sellaisissa paksuuksissa, ettei ole ollut tarvetta siirtyä 4" kairaan.

Ja miksi pikkukaloja?

-  No kalapottiin!

Monien mieltämästä roskakalasta saa mitä parasta talviruokaa. Karkean putsauksen jälkeen kalat uunivuokaan possusiivujen ja sipulin kaveriksi. Ei muutakuin hautumaan. 6-7 tunnin odotuksen jälkeen herkku on valmis.

Kalaa-possua-sipulia.

Kauden uutuus on ruokablogista:
http://ripaustryffelia.wordpress.com/2013/08/10/ahvenpotti-se-helpompi-kalakukko/
löytämäni ruiskansi. Aivan loistavan makuinen lisä!

Aurinkoinen kevättalven päivä ja yön kovettama jää. Ehdottomasti pilkkimiehen joulu.