Safety First

Lähes vuosittain saa lukea veneiden uppoamisista. Tänä vuonna tämä uutinen kosketti tavallista enemmin, kyseessä oli sama runko kuin miulla, Yamarin 5940. Ensireaktio oli, että mitä ihmettä tämänhän piti kellua, vaikka olisi täynnä vettä. Luulo ei ole tiedon väärti.

Vaikka 59c:n ohjekirjassa lukee, rungon kelluvan vedellä täytettynä NÄIN EI KUITENKAAN OLE. Täytyttyään vedellä vene menee pohjaan kuin kivi. Ohjekirjassa on ilmeisestikkin painovirhe paholainen. Arkistojen kätköistä löysin myös 5940:n ohjekirjan ja siinä ei kyseistä lausetta edes ole. Olen kuitenkin melko varma, ettei 5940/59c ole käytännössä mitään eroa, mikä vaikuttaisi kelluvuuteen. Sen verran omaa venettä varustellessa otin lunttia liikkeen pihassa olleesta pakasta vedetystä 59c:stä, että uskallan väittää ettei vanhempiin malleihin ole muuta eroa kuin verhoilun väri.

Olinkin aiemmin ihmetellyt, kuinka runko voisikaan kellua, eihän siinä ole edes kellukkeita missään. Sisä ja ulkokuoren välit on täysin onttoja. Uretaania en ole löytänyt mistään, vaikka lähes jokaisen  kotelon olen syynännyt.

Yleensä uppoamistapaukset ovat monen sattuman summa, niin myös tämän vuotisessa tilanteessa. Eniten itseäni huoletti voisiko rungossa olla jokin riskikohta, joka pettää kovassa merenkäynnissä. Tällaista ei kuitenkaan ilmennyt. Suuria vesistöjä ja niiden voimaa kannattaa kunniottaa ja ennemmin olla hieman ylivarovainen, näin minimoidaan onnettomuusriskit.

Tällaiset tilaneet avaavat aina silmät ja pistävät miettimään kuinka on oman turvallisuuden laita, jos iskee ns. tilanne päälle.

Laadin itselleni pienen listan asioista, jotka mielestäni pitää olla kunnossa / jotka tulen huolehtimaan talven aikana kuntoon.

Pelastusliivit.
Mieluiten 1-2 kpl ylimääräisiä aina matkassa. Paukkuliiveistä muistettava tarkistaa panoksen päiväys. Mieluiten sellaiset liivit, joissa on "haarushihna", tämä estää liivien luiskahtamisen pois päältä.

Vaatetus vuodenajan mukaan.
Cabinin lämpö on tehnyt sokeaksi vaaratilanteille. Viimevuonna, vaikka vesi oli 2-3 asteista niin jäisellä takatilalla keikuttiin huppari päällä ja collarit jalassa.
Hankintaan lähti uusi toivottavasti hieman mukavamman tuntuinen pelastuspuku, Ursuit Easy, joka tulee olemaan päällä aina, kun pakkaskeliin lähdetään kalaan. Pelastuspuvun alle pitää myös muistaa asiallinen kerrospukeutuminen, pelkkä pelastuspuvun vettä pitävä kalvo ei kroppaa kauaa pidä lämpimänä. Käytössä on hyväksi toteamani Ursuitin Heavy x-tex väliasu.

Hätäkutsun lähetys.
Kun paniikki iskee harvoin pystyy toimivaan rauhallisesti ja määrätietoisesti. Kuvittelisin, että jos havaitsen veneen vuotavan juoksen kalvopumpulle pumppaamaan runkoa tyhjäksi. Kuinka tällaisessa tilanteessa teen hätäkutsun? Olen kyydissä olijoille opettanut, kuinka VHF-radiolla tehdään hätäkutsu. Suur-Saimaan alueella kalastaessani tiedän veneen olevan kokoajan VTS-Saimaan kuuluvuus alueella. DSC-hätäkutsussa on se etu, että pelastajat saavat kutsun yhteydessä myös kordinaatit.

Olen miettinyt kuinka nykyisillä kosketusnäytöllisillä puhelimilla tehdään nopeasti hätäpuhelu, ei ilmeisesti mitenkään? En varmaankaan edes kaverini merkin X puhelimesta saisi edes näppäinlukkoa pois päältä saati sitten tehtyä hätäpuhelua. Ennen VHF-aikaa miulla oli aina ikivanha näppäimellinen puhelin ilman Sim-korttia matkassa, sillä hätäpuhelu onnistuu kunhan akussa riittää virtaa.

Paikallaan pysyminen kovassa kelissä
Vaikka nykyiset perämoottorit ovat varmatoimisia ja melko luotettavia voi niihinkin tulla joku vika ja matkanteko päättyä. Tällaisessa tilanteessa on saatava vene pysymään paikallaan vähän kovemmassakin tuulessa. n. 6 metrinen koppivene on jo sellainen purje, ettei sitä käsivoimin pidä erossa selkäkarikoista / rannoista, jos kova tuuli sinne painaa. Käytössä on 7kg Brouce-ankkuri, jossa 2m ketjua ja 30m vahvaa narua. Tämä löytyy keulalaatikosta, kovassa kelissä vene kannattaa ehdottomasti ankkuroida keulan kautta. Paniikissa ei varmasti tule mieleen lähteä kantamaan takakulman ankkuriboksista ankkuria hytin läpi keulaan. Vaan se heitetään veteen siitä, mistä ensiksi se on mahdollista.

Merkinantolaitteet
Onnettomuudet on yhteensattumien summa. Yleensä yksi osasyy on kova keli, toinen voi olla pimeys. Kuinka annan itsestäni merkin pelastajille pimeänä tuulisena syysyönä, jos vene on pohjassa ja kellun keskellä tyhjyyttä? Voisiko hätäraketti tai valosoihtu pelastaa henkeni? Näitä minulla ei vielä ole, mutta niiden hankintamahdollisuudet tulen selvittämään.

Tässähän näitä mielestäni oleellisimpia olikin, joita jokaisen syksyllä kalastavan kannattaa miettiä. Ehdottomasti kyytiläisille kannattaa myös pitää pikakurssi veneen käsittelyyn ja kertoa missä oleellisimmat narut jne on. Mistä sitä tietää mitä vesillä käy. Eihän tällaisia ole kiva miettiä, mutta ennakoimalla riskit pahimpaan voidaan minimoida.

Lisäksi listaa mitä on suunnitelmissa toteuttaa ensi kesäksi. Osa näistä onkin jo hoidettu.

1) Yamarinissa on ainoastaan käsikäyttöinen kalvopumppu, jolla välipohjaan kertyneen veden saa poistettua. Tämän lisäksi tulee koholla toimiva pilssipumppu ja ohjaamoon summeri / valo mistä näkee, jos pumppu käy.
(jos ei ole skarppina, rungoista näkee todella myöhään, että se on täyttymässä vedestä. Jos yhtään olen rakennetta oikein tulkinnut ensiksi vedestä täyttyy akusto = black out, sitten vasta vesi alkaa tulvimaan hytin lattialle. Tässä vaiheessa rungon sisällä on jo satoja litroja vettä.

2) Välipohjaan vielä erillinen koho, josta hälytyssummeri ohjaamoon.

3) VHF-Radiolle oma akku mahdollisimman korkealle. Kuten aikaisemmin totesin, todennäköisesti jos epähuomiossa runkoon pääsee suuri määrä vettä ensiksi kastuu akut. Kuljettajan pulpetin sisällä on hyvää tilaa pienelle esim. moottoripyörän akulle. Pitää selvittää kuinka saisin toteutettua VHF-radion varavirran tämän kautta.

4) Trossi. Meripelastusseuran "kannatusmaksu" jolla tuetaan järvillä partioivia vapaaehtoisia meripelastajia, nämä on todennäköisesti ensimmäisiä, jotka ovat apua antamassa.

5) Jos se pahin tapahtuu niin vakuutuksien tulee olla kunnossa. Olenkin eritellyt vakuutussopimukseen kaiken veneessä olevan pikkunippeleistä lähtien. Kaikki on valokuvattu ja dokumentoitu. Jos runko on järven pohjassa näistä on varmasti hyötyä asian setvimisessä.

Voi olla, että ammun haulikolla kärpästä. Kuitenkin itselläni on paljon levollisempi olo olla kaveiden kanssa vesillä, kun tiedän turvallisuusasioiden olevan kunnossa. Koen asian niin, että jos joku on kyydissäni vastaan myös kyytiläisen turvallisuudesta veneessäni.