Lokakuussa olen kuluttanut veneiden penkkejä enemmin kuin koskaan, 14 päivää ja 132 tuntia, oikeastaan vastaa aika samoja lukuja mitä olisin työelämässä viettänyt sorvin ääressä. Onneksi loma sattui hyvään aikaan.
Viimeisen viikon aikana Saimaan aalloilla ollaan kelluttu kuutena päivänä. Sekaan mahtuu hienoja elämyksiä ja pari raavasta pettymystä. Aikaiset herätykset ja myöhälle venyneet illat ovat vieneet voimat siinä määrin, ettei jokapäiväistä raportointia ole jaksanut tehdä. On vaan ollut niin väsynyt.
Nyt on menossa parin päivän akkujen lataus, lomasta alkamassa viimeinen viikko ja 7 päivälle on taas sovittuna 5 reissua.
Lisämainintaina täytyy vielä sanoa, että 2,5 vuotta pitämäni blogi on taas ylittänyt jonkinlaisen rajapyykin. 30 000 kävijää on täynnä, suosio on ylittänyt odotukseni totaalisesti. Kiitos mielenkiinnosta!
Ja sitten asiaan, eli viimeviikon kalareissuihin.
Perjantaina kyytiin hyppäsi Ristiinan VK-mies, Mika. Omalle puolelle virittelin AS:n omat luottokoneet ja toisella laidalla vedossa luonnollisesti VK:n koneet. Kierreltiin tuttuja ja hyväksi todettuja paikkoja. Alku oli melko hiljainen, kuitenkin aamupäivän mittaan mittakala kelpuutti VK:n Rainbow-hupun takana olleen salakan ja pikaisen väsyttelyn päätteeksi vapautimme 60cm lohen jatkamaan kasvuaan.
Se sitten olikin päivän ainut mittakala joka veneen viereen saatiin vinssattua. Iltapäivällä vähän ennen pimeää meillä oli hetken kiinni kunnon juna, siimaa poistui kelalta tasaisen tappavaan tahtiin ja vapamiehellä ei ollut mitään vastaansanomista. Tämäkin kala namitti VK:n huppuun.
Päivä oli hiljainen, lähinnä tumpit kävivät kääntyilemässä veneen vieressä. Jotenkin vaan tuntui, että juhlaviikot on takanapäin.
Leikkimielisen kilpailun päätös oli murskaava, VK pesi miun AS koneet lähinnä 100-0.
Lauantaina Vuoharin koluaja, Taneli hyppäsi kyytiin. Keli oli edellisen päivän vastakohta, tuulta oli aivan riittävästi. Päivä meni lähinnä suojapaikkoja etsiessä ja aaltoja väistellessä. Harmittavan haastava uistelukeli kaikinpuolin. Kalat olivat vaativalla syönnillä, silti onnistuttiin 62cm ja 63cm lohet pyydystämään päivän mittaan. Toista yritettiin elvyttää takaisin, mutta koukku oli niin syvällä kiduksissa, ettei ilman verestystä irroitus onnistunut.
Voisi sanoa, että kelistä huolimatta onnistunut päivä.
Maanantaina läksin yksin liikkeelle. Käytin jokerikortin ja lähdin kolumaan itselleni aivan uusia paikkoja sen ison lohen toivossa. Niinhän siinä kävi miten oli odotettavissa, munat meni pataan enkä saanut edes kontaktia isoon kalaan.
Tiistaina hypättiin Klasun kanssa Mikan chartteriveneeseen. Busteri olisi ollut ehkä hieman ahdas 3 raavaan miehen kalastaa.
Nyt ei tilasta ollutkaan puutetta, takakannella olisi pystynyt vaikka pitämään tanssit. Hienoa kalastaa veneellä joka ei kallistele, vaikka olisi koko miehistö toisella laidalla.
Perus paikkoja kierrelessä meni päivä. Puolta päivää ennen saatiin kontaktia mittakalaan, yksilö sattuikin olemaan varsin pirteä kaveri. Monien kunnon syöksyjen jälkeen haavi heilahti ja veneeseen nousi ehkä pieni pettymys, 65cm ja 3500gr kala. Lähdön ja syöksyjen perusteella ajateltiin, että kyseessä olisi vähintään 4-5kg kala.
Loppupäivä menikin melko rauhallisissa merkeissä, pari alamittaa sai merkin selkään ja jatkaa kasvuaan.
Merkkaushomma on pikkuhiljaa alkanut tuottamaan tulosta ja lohia joita ollaan merkkailtu on noussut jo toistamiseen irroitukseen. Tästä esimerkkinä miun ja Klasun Pajusaaren selällä merkattu pikkulohi joka Petralla kävi irroittuttamassa itsensä.
Keskiviikkona lähdettiin Klasun kanssa taas aivan uusille paikoille, periaatteessa valinta vähän pelotti, sillä hetki sitten vielä 2 trooliparia tyhjensi selkää yötä päivää.
Tämä ei kuitenkaan kaiussa näkynyt. Mukavia syöttiparvia löytyi pitkin päivää. Muuten päivä olikin todella hiljainen. Pari hassua alamittaa saatiin, josta toisessa oli merkki selässä, kala oli merkattu kuukausi sitten 15km pohjoisempana, että kyllä ne uivat pitkiäkin matkoja, vaikka alueella olisi kalaa jäädä syönnöstämään.
Vaikka vedettiin täysin pimeästä pimeään, ei kontaktia isoon kalaan saatu. Vaikeaa tuntuu olevan tällä hetkellä.
Päivän kohokohtana saatiin katsella norppaa lähemmäs puolen tunnin ajan, se taas vuorostaan katseli meitä ja välillä teki lyhyitä sukelluksia. Olikin pitkästä aikaa kiva nähdä veitikka. Hieman pelotti kaverin puolesta, sillä herran uimapaikasta 500 metriä eteenpäin sijaitsi 2 pitkää jataa lohisiimoja.
Toivottavasti ei norppa käy koukkuun.
Torstaina lähdettiin Mikan kanssa koluamaan normaaleja syyspaikkoja. Kalat olivat kuitenkin todella passiivisella päällä. Aurinko tulvi valosaastetta taivaan täydeltä ja tuulikin asettui melkein kokonaan. Odotukset eivät olleet hirveän suuret kalantulon kannalta ja eipä kalaakaan noussut. Päivän saldoksi jäi pari alamitan merkkausta.
Vaikeaa tuntuu olevan lohirintamalla tällä hetkellä. Kalat joita on saanut on lähinnä 2,6kg - 3,5kg maastossa ja nekin ovat olleet todella tiukassa.
Nyt on keskityttävä siihen isoon ja miun puolesta alle 65cm kalat saavat vapauden. Klasun kanssa pieni tavoite lisättiin vielä syksylle. Yli 3,5kg kala pitäisi saada merkattua. :)
Hienoa raportointia, itse samoilla vesillä liikun ja veneesi siellä nähnyt. Tänään 4 kg lohi ja pari ahventa + se veturi, joka vei ainakin minua 6-0. Tuuli aika haastava.
VastaaPoista