Asennuksia ja johtojen vetoa.

Veneen varustelu etenee.

Seuraavaksi edessä mielestäni työlläin vaihe eli pääelektroniikan johtojen veto ja näytön asennus. Johdotukset olen suunnitellut etukäteen, joten käytännössä homma ei ole kuin asennusta. Huolella tehtynä tämä kuitenkin vie oman aikansa.

Veneeseen rakennetaan kaksi verkkoa:
- Lowrance network, jonka läpi kulkee 3D-kaiun data
- NMEA2000, kaikelle muulle datalle

Teen paremmalla ajalla kaavioit kuinka olen veneen johdotukset toteuttanut.

Ennen johtojen vetoa on syytä etsiä jokaiselle laitteelle oma paikkansa. Alutrollin laitoja kiertää kaiteet, mutta valmistajan mukaan tämä kaide ei olisi kantanut käyttämääni näyttöä. Joudun siis tekemään omanlaisen version RAM-kuulan asennukselle. Tulen käyttämään D- koon kuulaa, jonka kantavuus on noin 5kg.

RAM-D pallon koko yllätti asentajan. Kuula on lähes nyrkin kokoinen.

Alunperin suunnittelin asennusta etualalla näkyvään kaiteeseen.
Nyt jälkikäteen mietittynä asennuspaikan vaihdos oli ainoa oikea ratkaisu.

Päätin hyödyntää kaiteen pultinreikiä asnnuksesta.

Asennuslevy, joka tulee rungon ja RAM-kuulan väliin.

Alunperin meinasin, että levy tulee kiinni vain yhdellä pultilla veneeseseen. Tein muutaman rasituskokeen tällaisella asennuksella ja päätinkin lisätä pienet m6 pultit vielä tukemaan kuulaa. Lisäksi kanttauksen alapuolelle tulee 3mm latta jäykistämään pakettia entisestään.

Kuula asennettuna.

Poikittaistueksi lisäsin väliaikaisesti RAM-varren jalaksi lattiaan. Jos paketti osoittautuu muutaman koeajon jälkeen jämäkäksi korvaan viritelmän 25mm putkella. On selvää, että joku tuki täytyy olla. Laita ei ole sivuttaissuunnassa tarpeeksi jäykkä.

Lowrancen näyttö löytänyt paikkansa.

Mitoitus on tarkka.
Näyttö on tuotava mahdollisimman ulos, jotta siihen yltää koskea. Samalla täytyy huomioida, ettei ohjauskahva pääse missään tilanteessa kolhimaan ruutua.

3D-boksi asentuu takakoteloon. Reikien paikat on helppo piirtää modulia apua käyttäen.

Point-1 paikka on luotainantureiden päällä.
Näin saan kaikumaaleille tismalleen oikeat kordinaatit. Perämoottorin suojaetäisyys kannattaa ottaa huomioon tässä asennuspaikassa.

Point-1 data kulkee NMEA2000 väylää pitkin.

N2K johto vaatii yhden vähän isomman reiän veneen runkoon.
Näitä reikiä tehdessä kannattaa mitata enemmin kuin yhden kerran, että paikka on varmasti sopiva. :)

Pieni vene, paljon johtoa.

3D anturilta tulee boksille kaksi johtoa.

Näytölle menevät johdot vasemmalta oikealle:
Lowrance network, virta, kaikuluotain, NMEA2000.

Johtokaaos selkeytyy kummasti, kun kaikki johdot käärii siistille kiepille.
3D modulin johdot on helpoin kytkeä jo ennen laitteen kiinnittämistä runkoon.

Asennus valmis. Käytännössä Point-1 on ainoa joka jää selkeästi näkyville.

 Asennustöiden jälkeen luonnollisesti ajetaan laitteisiin uusimmat ohjelmistot. Kannattaa huomioida, ettei kaikuluotainanturit saa olla kytkettynä, kun laitteita käytetään kuivalla maalla. Lisäksi vesille laskun jälkeen ensimmäisiä projekteja on Point-1 suunta-antennin kalibrointi.

Vielä jäi asennettavaakin, musiikin ystävänä en osaa olla kalapäivää hiljaisessa veneessä. Kajakista tuttu Sonichub löytänee paikkansa veneestä. Samoin keulaan asennetaan MotorGuiden keulamoottori.

Ensimmäisen koeajot meneillään.
Etsinnässä paikka vertikaalijigaus anturille. Näillä näkymin luonnollisin paikka on vapaputken paikalla vasemmassa laidassa. Täytyy vain hankkia toisenkätinen kela tähän touhuun.

Alutroll kylpee ilta-auringossa. :)

Kokemuksia laitteesta: Lowrance-elektroniikka

Yamarinin tuntimittari lähentelee tämän kauden osalta 100 tuntia ja uusi laitteisto on jo tullut tutuksi. Uusi elektroniikka vaatii aina oman aikansa, että kaikki ominaisuudet ja hyödyt osaa ottaa irti. Käytännössä kalastuspäivien hiljaiset hetket olenkin harjoitellut laitteiden käyttöä ja hakenut mieleisiä asetuksia. Mielestäni olen siinä aika hyvin onnistunutkin. Järjestelmä alkaa olemaan siinä mallissa, että jatkuva virittely vähenee ja voi keskittyä kalastukseen.

Mielestäni elektroniikan tulee olla helppokäyttöistä, mutta silti mahdollisimman laajasti muokattavaa käyttäjän tarpeiden mukaan. Lowrance on tässä onnistunutkin uskomattoman hyvin ja HDS Touch-sarja on ylittänyt odotukseni. Valikkorakenteet ovat selkeät ja kaikki tarvittava löytyy ilman ohjekirjan selausta. Kosketusnäyttö mahdollistaa todella yksinkertaiset ja helposti hallittavat valikot.

Kosketusnäyttöön siirtymisessä mietitytti näytön puhtaanapito. Mitään ongelmia ei näytön näkyvyyden kanssa ole ollut. Valikoita ja asetuksia olen selaillut todella aktiivisesti, silti vielä ei ole ollut tarvetta puhdistaa näyttöä kertaakaan. Kaikki pelot likaisesta näytöstä olivat aiheettomia.

Laitteiden käyttöönotto ja verkon asentaminen ei voisi juuri olla helpompaa. Käyttäjän ei tarvitse kuin käynnistää kaikki verkkoon kytketyt laitteet, valita käytettävä kieli ja laitteet hoitaa kaiken muun. Ainoastaan haluamansa mittayksiköt käyttäjä joutuu asettamaan itse valikkojen kautta.

Järjestelmä koostuu kahdesta näyttölaitteesta, joista ohjaamossa oleva HDS12 on päätietolähde. Tässä koneessa on sisäänrakennettu GPS, StructureScan ja kaikuluotain, joiden dataa laite lähettää eteenpäin NMEA2000 ja Lowrance Networkin läpi. Takatilassa on HDS7m plotterikone, joka toimii ainoastaan näyttölaitteena. Käytännössä kaikki data karttakuvasta lähtien tulee ohjaamon näytöltä.

NMEA2000
Väylässä kulkee tekstimuotoinen data. Jokainen poikkihaara tarkoittaa yhtä t-haaraa verkossa.
Verkossa kulkee myös paljon muuta dataa, listassa on eritelty vaan ne, joita itse suurimmaksi osaksi hyödynnän.

Lowrance Network
Networkissa kulkee suurempaa bittivirtaa vaativa data. Esimerkiksi kaiku - ja karttakuva.

Käyttäjä voi oman makunsa mukaan muokata näyttönäkymiä, ruudulle saa valittua 1-4 eri tietolähdettä ja näytettävien ikkunoiden koot voi muokata mieleisekseen. Erilaisia ikkunoita voi muokata etukäteen varastoon käyttöä varten.

Kun näyttönäkymästä on tehty mieleinen, tietokierros-toiminnon avulla ruutuun voidaan lisätä numereelinen data mitä halutaan seurata. Itselläni nämä ovat yleensä: Nopeus, syvyys, veden lämpö ja kelloaika. Muitakin mahdollisuuksia on reilusti, riippuen mitä laitteita verkkoon on kytketty.

Valikoista pystyy säätämään vaimennuksia eri tiedoille. Tästä on hyötyä esimerkiksi tuulisella säällä, jolloin veneen nopeuslukema seilaa jatkuvasti aallokon ja tuulenpuuskien takia.

GoFree Wifi
GoFree on Lowrance networkkiin kytkettävä laite, joka jakaa HDS Gen2-laitteen näytössä näkyvää kuvaa networkkiin. Laitteen kaikki valikot ja asetukset on hallittavissa myös GoFreehen liitetyllä laitteella. Itselläni tässä käytössä on iPad2. Olen testannut järjestelmää myös Samsung Galaxy Tab2 ja ohjelmisto on melko vastaava.

Ohjelman alkunäyttö, ensin valitaan laite jonka näyttökuvaa tahdotaan nähdä.

Uistelukäytössä oleva näkymä.

GoFree on aina käytössä kun olen vesillä. Ohjaamossa on RAM-Mount jalustalle kiinnitetty iPad2, joka näyttää takatilan näytössä olevaa kuvaa ohjaamoon.

iPadin screenshot
Datalähteenä HDS7m touch

Resoluutio ei ole aivan niin tarkka kuin Lowrancen näytöstä katsottuna, mutta kuvasta saa hyvin selvää. Näin saan kaikki haluamani tiedot kerralla esille ja käytössä on käytännössä ohjaamossa 10"+12" näytöt.

Huonon näkyvyyden aikaan siirtymillä GoFree toimii pelkän tutkakuvan näyttönä, HDS12 näyttää tutkan ja kartan päälekkäiskuvaa. Pelkästä tutkanäytöstä on selkeämpi erottaa pienet kohteet.

Karttanäyttö
Karttanäyttö ei juuri poikkea muista plotterikoneista, tämä onkin osa-alue mitä ei laitevalistajat paljoa varmaankaan voi kehittää. Kursori liikkuu karttapohjan päällä, yksinkertaisesta asiasta ei kannata tehdä hankalaa.
Luonnollisesti laitteiden prosessorit kehittyy ja kartan zoomaukset ja vieritykset ovat nopeutuneet. Hyvänä verrokkiina voin pitää omaa LCX-37 jota käytän myös aktiivisesti, siinä zoomaukset ja vieritykset pitää tehdä ajan kanssa, uusissa laitteissa kartta vierii nätimmin ja zoomauksen jälkeen kuva on saman tien näytöllä.

Omaksi suosikkinäkymäkseni on tullut karttanäyttö etunäytöllä ja suuntaviiva päällä. Näin näen mahdollisimman paljon edessä olevaa karttaa. Suuntaviiva helpottaa penkkojen reunoissa ajolinjoja.
Takana olevassa näytössä käytän suunta ylös-asetusta, muuten karttakuva on turhan kapea, kun samalla näytöllä on vielä 50/200kHz kaikukuvat.
Ohjaamossa olevalle näytölle olen laittanut turvalliseksi syvyysalueeksi 20metriä ja takanäytölle 10 metriä, näin ohjaamosta on helppo havainnollistaa 2 karttaa vertaamalla patit jotka vaativat takiloiden nostoa.

Kartassa: suunta ylöspäin, suuntaviiva ja etunäyttö.
Suunta suhteessa pattiin helppo havainnollistaa.

Karttakuvaan saa kerrosnäkymänä joko StructureMap- tai tutkakuvan. Tähän mennessä olen käyttänyt tutkakuvaa, jolloin voin samalla opiskella tutkan lukua. Kuhan uistelussa aion hyödyntää StructrureMap kerroskuvaa, mutta siitä ei vielä ole kokemuksia.

Reittien suunnittelu ja teko on kosketusnäytöllä helppoa, sormella tökkii käännökset haluamiinsa kohtiin. Vaikka pilotti ja plotteri on eri merkkiä, reittiajo toimii jouhevasti ja pilotti seuraa reittiä viimeiselle pisteelle asti. Alussa olin siinä uskossa, että jokainen käännös pitäisi kuitata näytöltä, mutta näin ei ole.

Seuraavan päivän reittisuunnittelua iPadilla.
Aamulla, kun pääsee satamasta ulos laitetaan reittiajo päälle ja pilotti ajaa suunniteldulle aloituspaikalle.

Kaikuluotain
HDS12:ssa on sisäänrakennettu kaiku- ja StructureScan, joten erillisiä networkkiin kytkettäviä moduleita ei tarvita.
HDS12:n lisäksi tarvitsee vain hankkia StructureScan anturi niin saa sivuluotaimen käyttöön. Vaikka luotain on sisäänrakennettu, HDS12 jakaa kuvaa Lowrance Networkiin samalla tavalla kuin erillinen networkissa oleva StructureScan moduli.

Kaikuluotain on tuttua ja turvallista Lowrance laatua. Normaalissa kaiussa minulla on käytössä Airmar P66-anturi ja sivuluotaimella StructureScan HD-anturi.

Kaikuluotaimen asetuksissa kannattaa käydä ruksaamassa anturityypiksi se, joka veneeseen on asennettu, itselläni se on Airmar P66 5k.
Lisäksi kaikuasetuksista kannattaa etsiä mieleinen esiasetus Yleisasetuksen tilalle.

Itselle mieleiset asetukset on pikkuhiljaa löytynyt:
- Kaikuluotain asetus: Hidas uistelu
- Vieritysnopeus: 2x
- Häiriönpoisto: Matala (poistaa satunnaiset pystyjuovat ja voin ajaa herkkyyksiä hieman korkemmalla
- Pintahäiriönpoisto: Pois
- Herkkyys: 200kHz +1db, 50kHz normaali.

Värikartassa tykkään käyttää sinistä taustaa ja kaiut punaisella. Tämä ei kuitenkaan ole toimiva, jos käyttää iPadia Wifin kautta kaikunäyttönä, kontrasti ei riitä ja näytöstä ei saa selvää. Selkein on Lowrancen esiasetus värit: valkoinen tausta ja punaiset kaiut. Näin myös kirkkaassa auringonvalossa saa selvää iPadin näytöstä.
Kaikuluotain on selkeä ja erottelukykyinen, takilakuulat piirtymät selkeästi 50kHz asetuksilla. 200kHz ei piirrä kuulia, mielestäni tämä on hyvä asia. Saan enemmin kalastukseen liittyvää dataa näkyviin näytölle. Itseäni ei kiinnosta juurikaan, jos joku kala nousee ihmettelemään kuulaa tai välilaukasinta, kuitenkin syötit uivat sen verran kauempana (yleensä noin 10ft päässä). Ettei niitä ihmettelevät kalat näy kaiussa. Keväällä käytin kuulan perässä Okin houkutuslevyä, sen uinin 50kHz piirsi selkeästi. Innolla odotan sellaista ominaisuutta, että pystyisin kuulien kaikudatan pyyhkimään pois 50Khz näytöstä, näin saisin myös matalaan veteen selkeän kuvan. Nyt kuulat sotkevat näkymää.

HDS7m Screenshot.

Vaihtoehtoinen näkymä.
iPad karttana ja HDS12 kaikuluotainnäyttönä.

StructureScan antaa erinomaisen lisän pitkiin uistelupäiviin. On mukava seurata pohjan rakennetta ja mitä kaikkea roinaa penkkojen ja pattien vierestä löytyykään. Kymmenien vuosien puu-uitot on jättäneet jälkensä Suur-Saimaan pohjaan ja paikoitellen pohjassa lepää uskomattoman suuret määrät puuta.

Parvi structuren ja downscannin silmin.
Parvi on enemmin veneen oikealla puolella, vasemmalla on vain rippeet.

On myös mielenkiintoista seurata venettä väistäviä pintaparvia. Syksyllä parvien pintautuessa uskon tästä olevan hyötyä vetouistelussa. Jiggaillessa luotojen ja pattien rakenteen havainnollistaa structurella helposti.

Puuta pohjassa.

Structuren asetuksia en juurikaan ole muokkaillut, uistellessa käytän sinistä värimaailmaa, silloin vedessä olevat kaiut ovat mielestäni selkeän vaaleat. Kun tutkin pohjan muotoja, käytössä on yleisesti käytetty, ruskea väripaletti.

Kapea väylä ja viitat molemmin puolin.
Kaikukuvasta erottaa reimareiden painot ja varjona nouseva ketju. Ilmesesti pohjassa on molemmin puolin 2 painot. Liekö joskus reimarit karanneet jäiden mukana?

Tutka

Tutka on ollut kovassa käytössä.
Varsinaisia tutkaa vaativia kelejä ei ole vielä tullut, silti olen harjoitellut kuvan lukemista. Näin dataa helpompi tulkita, kun sitä todella tarvitsee. Uistellessa olen käyttänyt tutkakerros kuvaa, joka lisää tutkakuvan kartan päälle. Tämä on varsin helppo tapa käyttää tutkaa ja kohteiden sijainti on selkeä tiedostaa kartalta. MARPA-seurannan avulla saan samalla selällä olevan veneen lukittua tutkaan ja kohteen reitti piirtyy kartalle pisteinä.

Kaverin liikkeet seurannassa

Tutkaan voi ohjelmoida varoitusalueet, jolloin laite hälyttää, kun joku tutka tulee turhan lähelle venettä. Olen laittanut hälytysalueeksi ympyrän muotoisen alueen 300m veneestä, jos joku tulee lähemmäs alkaa laite hälyttämään.

Tarvittaessa tutkan erottelukyky on vakuuttava.
Kuvassa pikkuplaanarit, uloimmat n. 40m päässä.

Networkin välityksellä tutkakuva tulee myös takanäytölle. Takanäytössä käytän kartan asetuksena suunta ylöspäin ja etunäyttö päällä, jolloin vene on kartan alareunassa. Näin voin sumulla vahtia mitä veneen edessä tapahtuu samalla, kun virittelen uinteja.

Siirtymillä laitan iPadiin pelkän tutkakuvan, jolloin tutkan piirto on hieman tarkempaa ja selkeämpää kuin kerroskuvassa näytön kanssa. Matkavauhdissa 25kn reimarit piirtyvät tarvittavan kaukaa näytölle.

VHF/AIS

Tutkan lisäksi hankin VHF:n turvallisuusvälineeksi. Lähinnä suunnitteilla oleville meri- ja ulkomaanreissuille tämä lisää turvaa.

Link-8 VHF, on kytketty NMEA2000-väylään, josta radio saa tarkan paikkatiedon hätäkutsua varten. Toivottavasti tätä ominaisuutta ei tarvitse koskaan käyttää. Radio on selkeä käyttää ja kuuluvuus on erinomainen. 1.5m antennilla kantavuutta Saimaalla olen parhaillaan saanut 10km saarista huolimatta.

Laitteen mukana tullut AIS-vastaanotin on yllättänyt positiivisesti hyödyllisyydellään. Saimaalla liikkuvilla hinaajilla ja suurilla rahtilaivoilla on asetettu AIS-lähetin, jonka dataa vastaanotin tulkitsee ja piirtää laivan jäljen karttanäytölle. Jo hyvän aikaa ennen kuin tutka havaitsee rahtilaivan AIS on piirrellyt laivan lähestymistä kartalle. Näin pystyn ennakoimaan kapeissa salmissa rahtilaivojen kohtaamiset entistä helpommin.

Rahtilaiva lähestymässä kalapaikkojani.

Laivan nimeä klikkaamalla saan tarkemmat tiedot.

Summasummarum

Olen ollut uuteen elektroniikkaan tyytyväinen, laiteet toimivat loistavasti yksiin ja sisältävät kaikki haluamani ominaisuudet. Kun kerran on tottunut hytissä suureen näyttökokoon, on vaikea kuvitella hankkimansa alle 10 tuumaista näyttöä ohjaamoon. Dataa mahtuu ruudulle huomattavia määriä ja vaikka ikkuna olisi jaettu 4 osaan ikkunoiden koot ei mene liian pieniksi.

Sitten vain odotetaan vuosikymmenen tärppiä.

Hieman mietitytti kuinka Hondan lataus riittää. Tämä ei ole ollut ongelma, jännitteet pysyvät tasaisesti 14 voltin tietämillä.