Siimat vaihtoon

4 vuotta palvelleilla Big Gamen siimoilla on tullut käyttötunnit täyteen, rispaantumia ja hankaumia löytyy lähes joka kelalta niin paljon, että siimojen vaihto on ajankohtaista. 2 vuotta sitten käänsin siimat ympäri keloilta, joten sekin vaihtoehto on jo käytetty.
Siimojen poistoa.
Siimojenvaihto on varsin aikaavievä projekti, homma on kuitenkin niin harvinaista että päätin kerätä voimani ja suorittaa vaihdon koti-oloissa. Yleensä olen käyttänyt akkukonetta kelojen tyhjentämiseen, mutta tälläkertaa sitä ei ollut käytettävissä. Yllättävän nopeasti siimat purkautuivat myös levittämällä kelat lattialle ja kääntämällä kammet taakse, sitten vain lappotyylillä kiskoi puolat tyhjiksi, kaikki kerrallaan. Mittareilta oli mukava seurata paljon kullakin kelalla on ollut 4 vuoden aikana siimahävikkiä. Yllättävän vähillä siimatappioilla olenkin selvinnyt, suurimman ja pienimmän siimamäärän keloilla oli eroa noin 50 jalkaa, joka on mielestäni aika vähän.
Tällä kertaa kokeiluun lähtee aivan uusi tuttavuus siimamarkkinoilla, Plantil Souverän, paksuutena 0,46. Ensivaikutelmat siimalta ovat hyvät, Big Gameen verrattuna siima on pinnalta kovempaa ja solmujen teko on helpompaa. Ainankaan suurelta puolalta kelalle kelatessani en havainnut suurempaa muistia siimassa vaan oikeni tosi nätisti puolalta kelaessa. Väri siimalla on tummahkon vihreä. Mielenkiinnolla odottelen pääsemistä tositoimiin. Kovan siiman luulisi kestävän paremmin myös tappipainojen rasitusta.
Uudet siimat odottamassa kokeilua.
Onhan tässä kalallakin kerennyt käymään, uusi kalastusmuoto on ollut kokeilussa, siitä myöhemmin lisää. Uistelurintamalla on jatkunut sama "pään seinään lyönti". Kovasta yrityksestä huolimatta ei ole vielä mitallista lohikalaa siiman päässä käynyt. Alamittoja on ollut liikenteessä jonkin verran, mutta ne ei lohduta. Sinällään tulevaisuuden kannalta tilanne näyttää hyvältä, sillä harvoin keväisin näin paljon alamittoja kohtaa.
Kovempi vetovauhti on alkanut kiinnostamaan ja sitä varten hankin uusia huppuja. Tarkoitus olisi alkaa kokeilemaan vetoa 3,5-4km/h vauhdeilla. Näin saisi haravoitua suuremman alueen päivässä ja toivottavasti sitä myöten myös tavoittaisi paremmin syövän kalan.
Ei lohta, mutta sentään varsin syötävän kokosia ahvinia.
Tuntimittari raksuttaa.. Tällä hetkellä lohikalan perässä olen ollut noin 50 tuntia. Aikaisempiin vuosiin verrattuna tämä on melko vaatimaton määrä. Hyvin huomaa kuitenkin sen, että vähemmillä reissuilla jaksaa panostaa kalastukseen paljon enemmin, kuin vetämällä 3x 12h päiviä peräjälkeen. Nyt on aina intoa viritellä uinteja ja vaihdella painotuksia. Pitkinä päivinä lähinnä maataan hytissä ja valitetaan. Nyt puuhaillaan takatilassa niin, aktiivisesti että meinaa jäädä kahvitkin juomatta.
Kyllä se vielä narahtaa. En ole luovuttanut! Tarkoitus olisi myös merilohen perässä käydä lähiviikkoina, toivottavasti saisi aikataulut passaamaan, niin että suunnitelmat muuttuisi todeksi. Yksin en uskalla isoille vesille ensikertalaisena lähteä.

Onkimista ja leikittelyä

Kevät alkaa pikkuhiljaa kääntymään kesäksi. Eilen klo 12 aikoihin vaihtui Suur-Saimaan pintavesi 20 asteiseksi. Tätä pidän enemmin tai vähemmin kesän merkkinä. Helle-aalto vaikeuttaa hieman kalastusta, veneessä on aivan tuskastuttavan kuuma.
Siitepölyä riittää riesaksi asti.
Myöskään kalantulollisesti viimereissut eivät ole olleet mitään hohdokkaita. Muutamia alamittoja on käynyt ottamassa merkin selkäeväänsä, mutta yhtään kunnollista väsytystaistelua ei ole vielä sattunut kohdalle. Muutamia melko jykevän kokoisia haukia on käynyt veneen vieressä kääntymässä. Kyllähän nekin oman vastuksensa antaa siiman päässä.
Tutkaseuranta MARPA käytössä, mukava seurata kavereiden ajolinjoja.
Kun ei ole kalatapahtuma täyttäneet päivää on ollut aikaa väsäillä kaikkea muuta veneessä. Testiin on päässyt uusin hankinta GoPro3.
Luonnollisesti ensimmäinä tällainen hankita pultataan takilakuulaan ja pudotetaan 33ft syvyyteen. Harmi kyllä, kiinnitys kuulaan oli epäonnistunut ja kuva heilui niin paljon, ettei siitä saanut juurikaan selvää.
Muitakin kuvakulmia tuli etsittyä ja ihan mukaviakin sattui löytymään.
Ohessa pieni hätäisesti kasattu video, millaista matskua GoProlla voi veneessä saada. Ääniraita on randomilla valittu Youtubesta peittämään veneen särinää ja kolinaa. Toivottavasti saisin jotakin julkaiskelpostakin aikaiseksi kesän mittaan, tavoitteena olisi talven aikana saada noin 10-15min kooste kalastuskaudesta. Saa nähdä onnistuuko projekti vai jääkö haaveeksi.

Laillista kiristystä?

Tämä juttu ei suoranaisesti liity veneilyyn, saati sitten kalastukseen. Kuitenkin aihe sivuaa molempia liittyen vetoautooni, Nissan X-Trailiin.

Auto on vuosimallia 2003 ja on palvellut minulla lähes moitteetta 50tkm verran. Tällä hetkellä mittarissa on noin 140 000km.

Viikko sitten auton ilmastointi lopetti toimimisen kuin seinään. En sen tarkemmin asiaan perehtynyt vaan kävin paikallisessa liikkeessä kyselemässä mitä asialle voisi tehdä. Ilman suurempia tutkimuksia todettiin, että kylmäaineet loppu, laitetaan uudet. Ja niin tehtiin, hakiessani autoa myyjä hieman vaikeana totesi, ettei ilmastointi alkanutkaan toimimaan. Ehdotti uutta aikaa. Kieltäydyin kunniasta ja päätin itse perehtyä laitteiston sielunelämään. Tämä homma oli ihan ok, ilman muuta olisin muutenkin täytättänyt järjestelmän ensimmäisenä, onhan auto jo 10 vuotta vanha ja ainankaan minun aikanani ei ilmastointia oltu huolettu kertaakaan.

Laitteistosta otettiin pois 300gr kylmäainetta ja täyttö oli 550gr joten projekti oli sinällään ihan tarpeellinen.

Onneksi auto on vielä sitä ikäluokkaa, että itsekkin osaa hieman vikoja kartoittaa. Ei montaa liitintä tarvinut avata ja jänniteitä mitata, kun ongelma oli selvillä. Kompressorin päässä olevan kytkimen kela on poikki. Tämä taas tarkoittaa sitä, ettei kompessori käynnisty vaikka tietokone antaa sille käskyn.
Ilmastoinnin kompressori.
Kompressorin päästä oleva kytkin on irroitettuna, kela tulee hihnapyörän takapuolelle. Kun kelalle tulee virrat se vetää  kytkimen hihnapyörän pintoja vasten ja kompura alkaa pyörimään.
Vian määritys suoritettu ja "marmoritiskitä" osaa kysymään.
Pikkaisen meinasi vetää hiljaiseksi kun todettiin, että ei näitä korjailla aina laitetaan uusi kompressori. Siis mitä hemmettiä?! Kompressori täysin ehjä, järjestelmä ei vuoda ja kylmää tulee. Ainoastaan kytkin joka kytkee kompressorin päälle on rikki. Vielä hiljaisemmaksi veti kompressorin hinta 1450e, tähän päälle pitää tietysti lisätä linjojen kuivatus ja uudet mömmöt eli noin 100e.

Onhan se huollon helppo sanoa kuluttajalle, että kompura sökö. Laitetaan uusi.
Tällä kertaa on kyseessä noin 40 euron osa joka on purettavissa ilman kompuran irroitusta tunnissa. Ongelmaksi muodostuu, ettei uutta osaa saa mistään. Ebayt ja kaikki on tutkittu, mutta kaikkialla myydään eioota. Kela on tuossa pyödällä, mutta siinä ei ole mitään merkintöjä valmistajasta tai mistään.
Kela.
Vian määritykseen menee vastusmittarilla auton vieressä noin 5min ja kelan irroittaa kompurasta kolmessa vartissa. Silti tätä ei saa varaosana vaan pitää ostaa koko kompressori.
Voin vaan kuvitella kuinka monet ehjät kompurat on vaihettu pienen sähkövian takia, kun jossakin on linjattu, ettei osia laiteta markkinoille.

Harmi, ettei uutta kelaa löydy. Nyt joudun turvaantumaan johonkin hätä-apuun. Näillä näkymin vaihtoehtona on etsiä purkaamolta kokonainen kompura ja irroittaa siitä kela. Näin vältyn uusien kylmäaineiden laitolta.

Uskomatonta.

Dokumentointia, ver 2

Pari vuotta veneen takakannella on notkunut Driftin Stealh 170 kuvaamassa satunnaisia kalatapahtumia.
Kiinnostus videointiin ja liikkuvan kuvan editointiin on ajanmyötä kasvanut ja mieli teki myös toista kameraa hakemaan kuvakulmia kuvaukseen.

Markkinoilla on monenlaista action-kameraa, mutta oikeastaan ainoa mielenkiinnon kohde oli GoPro3. Kamerasta on 3 eri mallia: kevyt White, Silver ja megapikselihirviö-Black. Oikeastaan ainoat kriteerit kameralle oli Wifin kautta toimiva kuvan streamaus, jolla saa kameran suunnattua, veden pitävä kotelo ja 720p kuvaus 60fps. Nämä kaikki löytyivät myös "kevyimmästä" versiosta, joten valinta oli helppo.

Oikeastaan ainoa ero Whitellä ja Silverillä on still-kuvien resoluutio. Whitellä saa 5Mpix kuvia ja Silverillä vähän reilu 10Mpix kuvia. Tällä ominaisuudella minulla ei ole merkitystä, kun matkassa kulkee aina järjestelmäkamera.
Black taasen on täysin omassa luokassaan huippusuurilla resoluutioilla ja fps lukemillaan, harva harrastelija näitä oikeasti osaa hyödyntää käytännössä.

Kokemukset ovat osoittaneet, ettei hermoni kestä perus kannettavalla 1080p kuvan editointa, joten kuvaan suosiolla 720p resoluutiolla. 1080p vaatii tietokoneelta jo huomattavan määrän prosessoritehoa ja muistia, jota halpis-läppäreissä ei todellakaan ole. Pöytäkone ei ole itselleni vaihtoehto, joten 720p on valintani.
Paketissa löytyvät kiinnitystarpeet.
Näistä juuri mikään ei sovellu veneessä fiksuun kiinnitykseen.
Kamera on haasteellisen muotoinen asetella ja peruspaketissa ei tullut juuri minkäänlaisia kiinnitystarpeita. Todella iso miinus laitteelle tulee siitä, ettei mukana tule edes normaaliin jalustakierteeseen sopivaa kiinnityspäätä. Sen toki saa ostettua jälkeenpäin.
Päätin jättää GoPron omat kiinnityssarjat hankkimatta ja tilasin RAM-mountin tarpeita GoPron ripustukseen. RAM-Mountin varsia ja imukuppeja löytyy varastosta jo muutenkin valmiiksi, joten valinta oli helppo.
GoPro3 White ja Drift
Kameroiden muodot eroaa toisistaan. iPadilla näkyy GoPron liveview kuvaa.
Mielenkiinnolla odottelen, että pääsen testailemaan suunniteltuja kuvakulmia. Tarkoitus on pitää Drifti entisessä paikassaan ja ruuvailla GoPro milloin mihinkin.

Tänä kautena olisi suunnitteilla kuvailla rauhassa kaikki kauden tapahtumat ja niputella talven aikana kooste, siitä mitä kesällä on tapahtunut. Olen tyytyväinen, jos saisin kokoon 15 minuutin paketin mielekästä kuvaa.

Tuulee tuulee, enemmän tuulee

Kovahko 6-10 ms itätuuli on vaivannut jo viikon ajan.

Viime vapailla kävin rannassa katsomassa viitsiikö lähteä kalalle, mutta jo satama-altaassa olevat vaahtopäät karkoittivat haaveet tiehensä. En ole koskaan onnistunut saamaan kovassa kelissä mitään mainittavia tapahtumia, joten olen päättänyt lopettaa itseni rääkkäämisen hirveässä kelissä.

Veneellä on kuitenkin tullut vietettyä aikaa. Jo aikaisemmin mainitsin pienestä takiloiden häröilystä ja nyt oli aika selvittää mistä on kyse. Epäilykseni olivat virtajohdoista, jotka kulkee samassa nipussa Cannonin anturin johdon kanssa.

Oireet ilmeni takiloiden syvyysnäytön sekoiluna. Tämä taasen tekee pohjanseuranta-ominaisuuden käyttökelvottomaksi, joten syy on selvitettävä.

Sähköpostiini tulleiden viestien perusteella voin päätellä, etten ole ainut joka painii saman ongelman kanssa. Ongelma tuntuu olevan kaiun merkistä riippumaton, joten epäilykset kohdistuivat juuri virtakaapelien vetoihin.  Luulen, että monella on kaiun virtajohdot ja anturin kaapeli vedetty saman läpiviennin kautta.

Tällaiset oireethan on varsin helppo kartoittaa. Ensiksi laitetaan häiriötekijät minimiin (kaikuanturin johto erilleen, moottori sammuksiin ja kaiut pois päältä). Sitten aletaan lisäilemään laitteita yksi kerrallaan settiin kunnes ongelma ilmenee:

- Suoraan peräpeilistä johdo vedettynä syvyys toimi ok
- Laitetaan virtajohdot samaan nippuun, toimii
- Honda käyntiin, toimii
- Sitten kytketään structure, ei vaikutusta
- Lisätään kaiku 200khz, vieläkin toimii
- Lisätään kaiku 50khz ja syvyys sekoaa.
Videolla ajetaan kaikua 200kHz, sitten vaihdetaan 50kHz, huomaa kuinka käy takilan syvyysnäytölle.
Lopussa vaihdetaan takaisin 200kHz
Näin helposti kartoitimme oireen aiheuttajan. Cannonin anturi toimii 120kHz @ 30 astetta, ilmeisesti Airmarin 50kHz taajuus osuu joka toisella lyönnillä niin lähelle 120kHz, että satunnaisesti sekottaa syvyyden. Testin tein 3 metrin vedessä. Uskon, että matalassa ongelma on suurimmillaan. Syvässä 10-30m vedessä uistellessa sekoilua tuli vain satunnaisesti, mutta nyt matalassa syvyysnäyttö sekosi täysin.
Esimerkki kuulan pomppimisesta.
Ennen pattia tulee 2 aiheetonta  2m nostoa, patin yli kuulat menee nätisti seurannan kanssa
Cannonin puolelta kaiulle ei ole mitään säätömahdollisuuksia joten ongelman ratkaisu pitänee suorittaa Airmarin puolella.

Ratkaisuhan on loppujen lopuksi helppo, ajetaan kaikua vain 200kHz taajuudella.
Pieni virittelyn halu ja kiinnostus tekniikan toimivuuteen ajoi myös etsimään ratkaisun 50kHz käyttöön. Asetuksia selailemallahan sekin löytyi: pudotetaan kaiun lähetysnopeutta muutama pykälä alaspäin ja kaikki toimivat yksiin laiturikokeissa.

Nyt siis käytössä 50/120/200/400/800kHz ja kaikki toimii.

Toivottavasti tästä pienestä tutkimustyöstä on apua myös muille tämän ongelman kanssa painiville.

Nämä on niitä odotettuja alkukankeuksia, nyt se pienikin alkuvaiva on saatu korjailtua ja päästään keskittymään oleelliseen eli kalastukseen.

Toivotaan, että tuulet hellittäisi ja päästäisiin tositoimiin. Tuulipäivienkin varalle kehittelin tekemistä, siitä lisää kunhan tilaukseni saapuu paikalliseen liikkeeseen.

Ylimääräistä kiertoon

Ennen vetouistelua tuli harrasteltua moottoripyöräilyä jonkin verran.
Nyttemmin ei ole minkäänlaista poltetta 2-pyöräisten pariin, veneily ja kalastus vei miehen. Viimeisetkin varusteet joutavat varastosta pois pölyttymästä:

Myydään:
Arai Chaser - kypärä
Todella vähän käytetty, uuden veroinen.
Koko L 59-60cm
- Väri mattamusta.
- 2kpl visiirejä, peilihopea ja kirkas. Molemmissa pinlock.
Mukaan Arain kypäräreppu, kypärän säilytyspussi, visiirin suojapussi ja Berikin ajohanskat, koko XL

hinta: 280e

041 4582812
jpajari@gmail.com



Kysely päättynyt

Kävijämäärää kartoittava kysely blogissani on päättynyt. Vastauksia tuli enemmin kuin uskalsin odottaa. Myös juttutoiveita tuli mukavat määrät, näitä olisi tarkoitus kesän mittaan toteutella.

Kiitoksia kaikille vastanneille!

Arvonnan voittaja on löytynyt ja hänelle on laitettu ilmoitusta sähköpostitse.