Offline --> Online

Terve taas. 

Edellisestä blogitekstistä on kulunut aikaa luvattoman paljon. Taas kerran iski kalastuksellinen ähky ja laji kävi pienellä tauolla. Osasyyllisenä passiivisuuteen on pieni perheenlisäys, 1.9 syntyi uusi harrastekaveri, Popi. 


Popi on sileäkarvainen noutaja Ninjantähden Black pentueesta. Kaverin kanssa olisi tarkoitus aloitella metsästysharrastusta ja luonnollisesti muita rodunomaisia puuhasteluita. Pentuajan koulutuksessa ja muussa oheistoiminnassa onkin palanut käytännössä lähes kaikki luppoaika ja kalastuspuolen aktiivistuus on ollut lähinnä turhiksi kokemieni varusteiden myynti-ilmoitusten kirjoittelua.

Viimekausi oli piste ii:n päälle uistelupuolella. Alkukauden pari reissua osoitti, että tällä hetkellä oma innostus vetouisteluun ei vaan ole riittävällä tasolla oman kalustomäärän ylläpitoon. Elokuussa kypsyi päätös vetouistelukaluston myyntiin. Tästä eteenpäin panostan toistaiseksi kajakkikalastukseen. Käytännössä syksyn mittaan möin lähes kaiken haalimani vetouistelutavaran.
Hartaudella uistelukäyttöön varustelemani Yamarin vaihtoi kotia joulukuun puolivälin tienoilla.

Alkuun raskas päätös ei ole kaduttanut. Kertaakaan syksyn aikana en tuntenut poltetta päästä mukaan lohikarkeloihin.
Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Mistä sitä tietää jos intohimo vetouistelua kohtaan palaa jossakin vaiheessa. Järkeilin asian niin, että kalustoa saa aina uutta ja mikäs sen mukavampaa kuin rakentaa aihoista mieleinen "työkalu".

Kalastusta Hollannin kanaaleissa
Jigaus vei miehen mennessään ja polte lajia kohtaan on vain kasvanut kajakin hankinnan myötä. Nyt kevätauringon ensisäteiden myötä on taas internetselaimen osoiteriville alkanut ilmaantumaan kalastusaiheisten sivujen osoitteita ja tulevan kauden uutuuksiin tutustuminen on käynnissä. Ainahan sitä jotakin uutta pitää kehitellä.

Raskaan veneen kuljetukseen vaadittavan vetoauton tarpeen poistuttua autopuoli vaihtui hieman sisätiloiltaan suurempaan malliin, Skoda Octavia Combiin. Siihen pitäisi rakentaa kajakille nostoraudat katolle, jottei autoa kolhisi heti klommoille.

On tässä projektia mitä pitäisi saada tehtyä ennenkuin jääpeitteet vaihtuu avoveteen. Tästä kääntyy taas uusi sivu blogini historiassa. Taukohan ei ollut ensimmäistä laatuaan. Joskus vaan pitää hetki hengähtää. Väkisin tämä homma ei onnistu.

Tulevaisuudessa voi olla, että jossain päivityksissä käsitellään myös noutajaharrastusta.

Pahoittelen lukijoita tauosta ja toivon, että sivuilla riittää vierailijoita jatkossakin.

- Juho

Kesäunilta herääminen

Kuten varmasti olette huomanneet blogi on viettänyt pienoista hiljaiseloa kesäkauden ajan. Perinteiseen tyyliin kalenteri täyttyy kaikenmaailman projekteista ja varsinainen vapaa-aika on jäänyt niin vähälle, ettei kalalla juurikaan ole ehtinyt suuremmissa määrin käydä.

Kajakki on kaikesta huolimatta ollut aktiivisessa käytössä. Kalusto on ollut mökillä valmiudessa. Kalallelähtö ei ole lähdön vaikudesta kiinni. 5 minuuttia ja jigiyksikkö on jo vesillä täydessä varustuksessa. Myös rantautuminen käy yhtä nopeasti.
Yamarin etsii uuttahyvää kotia.
Toisin on käynyt uisteluveneille.
Yamarin on ollut aivan liian vähällä käytöllä. Tämän vuoksi olenkin tehnyt radikaaleja päätöksiä ja pistänyt laitteen myyntiin: myynti-ilmoitukseen. Ole ollut aina sitä mieltä, että jos joku väline on turhan pitkään vähällä käytöllä se joutaa sitä enemmin tarvitsevalle. Nyt on käynyt näin. Veneitä saa aina uusia, kun polte taas iskee.

Ja olihan Yamarin jo sen verran valmiiksi rakenneltu, ettei oikein millään meinannut enää keksiä lisää "tuunattavaa". Harmittaahan se luopua "lempilapsesta". Pitkään kyseisestä rungosta haaveilin, tein siitä juuri sellaisen, kun olin kuvitellutkin. Mielestäni onnistuin projektissa erinomaisesti. Kaikki on toiminut kuin kello ja runko on ollut juuri sellainen mitä odotinkin. Helppo käsitellä yksin ja tarvittaessa 3 miestäkin kalastaa mukavasti.

Uistelua en ole lopettamassa missään nimessä. Vanha sotaratsu Buster L-Prof HT löytyy vielä laiturista ja sillä tulen suorittamaan syksyiset kalareissut niinkuin aikaisemminkin.

Syksy lähenee ja kalareissuja on jo suunnitelmissa. Tällä kertaa lähdetään merta edemmäs kalaan ja vieläpä osallistutaan määränpäässä kalastuskilpailuhin. Teemana luonnollisesti kajakkikalastus.
Pientä esimakua tulevasta löytyy osoitteesta: http://www.hobiefishingeuros.com

Tarkoitus olisi ennen kilpailuja treenailla alueella muutamia päiviä, jottei olisi aivan hukassa paikallisten kalojen kanssa. Sen tiedän jo tässä vaiheessa, että 2kg ahvenen saanti on aivan realistinen tavoite, eikä metrinen kuhakaan ole mahdottomuus...

Blogi alkaa pikkuhiljaa heräilemään kesäuniltaan. Tulen kirjoittelemaan valmistautumisesta kisoihin ja kilpailuista on tulossa varmasti juttua ja hyvällä tuurilla myös videoklippiä.

Kajakki on jo puolimatkassa määränpäähänsä joten toivoa sopii, että runkoon sattui kaikki tarvittava matkaan. Ohessa käsivaralla kuvattua lähtöfiilistelyä kajakin kisakunnosta:

Ahvenkauden avaus.


Kesä on työelämässä varsin kiireistä aikaa. Heinäkuun ensimmäinen täysi kalastuspäivä venyi puoleen kuuhun asti. 
Satunnaisia iltapistoja olen tehnyt pitkin kesää. Yleensä nämä on olleet lähinnä maisemien katselua, kalat eivät ole kalamiehen keskittymistä juurikaan häirinnyt. Nyt kesä on vierinyt jo sen verran pitkälle, että on aika aloittaa ahvenen jigaus vakavasti.
n. 400gr raitapaita
Ranteet oli selvästi ruosteessa: pienien haukienkin kanssa oli pulassa kajakin vieressä, sopivat nostovälineet (haavi ja boga) unohtui luonnollisesti rantaan, kaupan päälle vielä pudotin irroituspihdit pohjaan temutessa pikkuhauen kanssa.

Puolenpäivän tienoilla siirtymällä keskellä tasaista "pöytää" oli kaiussa lupaavan näköistä hässäkkää. Peräisin linkkuun ja nopea heitto takaviistoon. Jigi ehti vajota ehkä metrin pari, PAM, eka n. 800gr ahven täräytti 135mm Shadiin. Ajoahvenparvi! Kolme 5-10m heittoa ja jokaisella saman kaliberin tavaraa kyytiin. Neljännellä heitolla tämähtikin kunnolla, olin aivan varma että taas oli hauki saapumassa irroitettavaksi (näitä tullut koko aamuna, ehkä 20-30kpl)...
Vaan ei. Siinä vaiheessa oli pakko löysätä jarrua pari naksua, kun pintaan lipui noin 50cm raitapaita. Parit syöksyt pohjan tuntumaan ja sittenhän se tulikin kajakin viereen pärskyttelemään. Suorastaan nauroi mulle! Siimasta ei enää tätä uskaltanut nostaa. Pari kertaa koitin ottaa niskasta otetta mutta luiskahti pois. Kolmannella kerralla oli tarkoitus napata alaleuasta tukeva ote. Pieni huti sitä yrittäessä ja siinäpä se sitten oli. Kala irti.
Ase TODELLA suuren ahvenen nöyryytykseen.
Sitä odotellessa...
Eipä tullut mökin takan reunustalle vieläkään täytettyä + 1.5kg ahventa. 
Kyllä mie sen vielä tänäkesänä jostakin kaivan.
Karvaan pettymyksen paikkailua illalla.
Sää ei voisi paremmin kalamiestä suosia. Lähes tuuleton päivä ja aurinko lämmittää puhtaalta taivaalta.
Alkukesästä leijonan osa ajasta vesillä on mennyt Insight Genesis karttojen luotauksia tehdessä. Nyt alkaa olemaan aika alkaa hyödyntämään karttojen dataa käytännössä. Erohan on aivan huikea, jos otetaan verrokiksi esimerkiksi Navionicisin kartat.
Genesis vs. Navionics
Noin 10m heitto kajakin keulasta klo 2 suuntaan tarjosi komean ahvenen.
Moni on ihmetellyt miksi asensin kajakkiin Point-1 GPS-suunta-antennin.

Nyt, kun Genesis-kartat alkavat kalapaikoilta olemaan siinä mallissa, että voi keskittyä kalastukseen on kuvin helppo kertoa tarkan suuntatiedon edut.
Normaali GPS-suunta toimii luotettavasti vain liikuttaessa. Näinollen ankkuroidussa veneessä siitä ei ole iloa. Vene pyörii milloin missäkin asennossa kartalla. Point-1 suuntatiedon avulla tiedän aina mihin suuntaan kajakin keula osoittaa suhteessa karttaa. Lisäksi hyödynnän karttanäkymässä suuntaviivaa ja alueympyröitä, joiden avulla on helppo hahmottaa kuinka kauas heitto pitää tehdä, että tavoittaa esimerkiksi matalikon harjan. Suuntauksena pidän kartassa heittokalastaessa poikkeuksellisesti "suunta ylös" vaihtoehtoa.
Normaali kalapaikan etsimis näkymä.
Vertikaalijigauksessa pudotan structurekuvan pois, jolloin saan kaiulle käyttöön lisää pystypikseleitä.
Enää ei ole kalan saanti karttadatasta kiinni, vielä pitäisi saada kalamiehen ranteet kuntoon.

Jotenkin tällä hetkellä vähän sekava fiilis kalastuksen kanssa. 

En tiedä pitäisikö huolestua vai onko tämä ohimenevää. Yamarini pölyyntyy laiturissa, mittarissa alle 10 tuntia. Kajakki on haukannut leijonanosan kalastusajasta, se vaan on niin helppoa ja rentouttavaa. Ei pidä tehdä hätiköityjä päätöksiä. Uskon, että syksyllä taas lohikärpänen puraisee.

Sehän on pääasia harrastuksissa, että on hauskaa. - sitä on ollut! Suosittelen ehdottomasti jokaista kajakista kiinnostunutta käymään koeajolla.

Salakan uimakoulua

Kalalla ollaan käyty, vielä ei ole tämän kauden lohireissuista paljoa kerrottavaa.
Kohdekalaa en ole nähnyt.

Tällä kertaa nouseva ukkosrintama ajoi kotisatamaan muutaman tunnin yrityksen jälkeen.
Edes sään mukaan modatut huput eivät tehonneet.
Tummat pilvet suorastaan kehoittivat kelaamaan onget ylös ja siirtymään ripeästi satamaan.
Taktiikkamuutos oli onnistunut, satamassa taivas repesi ja vettä tuli lähes saavista kaataen.

Tärppien välillä on aikaa puuhastella yhtä sun toista. Ohessa hieman videota Okin tanssittamasta raksista. Kaveri ei suostu astumaan veneeseen, jos ei saa laittaa kyseistä settiä vetoon.

Ja onhan se ajoittain antanut ihan mukavia tuloksiakin.

Rakentelua ja kalastusta.

Blogissa on ollut vuorostaan hiljaisempi vaihe, kotipuolessa puhaltanut muutoksen tuulet ja kalastus jäänyt hieman taka-alalle. Nyt ei sitten olekkaan kuin aikaa kalastaa. ;)

Kajakkin valmistui toukokuun aikana siihen kuntoon, kun olinkin sen suunnitellut. Luonnollisesti ensimmäiset kalareissut vielä kertovat mahdollisista muutostarpeista. Paketti oli yllättävän mieluisa teoriapohjaisen suunnittelun jäljiltä. Mikään ratkaisu ei ole harmittanut ja kaikki on toiminut juuri niinkuin olen odottanutkin.

Kun kaikki mahdolliset kiinnitykset on toteutettu Yakattacin kiskojen avulla, voi vapatelineiden ja varusteiden kiinnitystä siirtää vaikka kalareissun aikana.
Hobie ProAngler 12 lähtökuopissa.
Olen oikeakätinen ja näinollen heitot heitän oikean olkapään ylitse. Säilytyksessä olevat vavat on jemmassa vasemmassa takakulmassa. Siirtymien yms muiden tilanteiden varalle heittovavalle on Scotyn teline vasemman käden vieressä. 
Normaali kajakkikalavarustus on kolme vapaa:
- Okuma Helios 25 haspeli + Okuma Helios 6.6ft vapa, kevyille jigeille 3-12gr
- Okuma Helios Air + Okuma Helios vapa, raskaammille jigeille 10-20gr
- Okuma Helios Air + Savage Gear XLNT vertikaalisetti, yleensä käytössä 35-40gr painot

Tavoitteena on, että aina löytyy tilanteeseen sopiva setti valmiina: ollaan syvässä tai matalassa. Tai jospa sattuukin näkymään kaiussa suoraan alla mehevä banaani... (vertikaali)

Kunhan seteistä tulee tarpeeksi käyttökokemuksia palataan asiaan niiden tiimoilta. Tämä kesähän on ensimmäinen, kun harjoittelen heittohyrrän käyttöä. Tällähetkellä heittosuoritukset on vielä sitä luokkaa, että ihan hyvä ettei kajakkiin mahdu kaveria katsomaan miun heittelyä... Siimaa ja jigejä menee - syynä harvoin pohjatärppi.
Yleensä päivän värit tulee laitettua pyödälle jo rannasta lähtiessä. Näinollen vesillä ei tarvitse kaivella pakkeja.
GoProt matkaavat mukana myös kajakissa. Sijoittelu on huomattavasti haastavampaa verrattuna kaiteita täynnä olevaan uisteluveneeseen. Pienellä hakemisella on löytynyt melko mieluisat kuvakulmat. Monipuolisesti säädettävillä varsilla kuvakulman etsiminen on helppoa. Tietysti aina harmittaa kuvassa näkyvät kamerat, niiltä ei oikein voi välttyä.
1
2
3
Tämä näkymä lähinnä vertikaalijigauksen varalle.
Kajakin oma kaikuluotainanturin paikka toimii erinomaisesti normaalissa luotauksessa, kuitenkin vertikaalijigaukseen kaipasin hieman tarkempaa dataa. Takapuolen alla oleva anturi jää melko kauaksi jigistä, kun käytössä on 6ft vertikaalivapa. Näinollen joka tilanteessa ei 200kHz taajuudella saa jigiä luotettavasti keilaan. 83kHz taajuuksilla ei ole mitään ongelmaa, jigi näkyy lähes aina.

Ongelmat on tehty ratkaistavaksi. 

Ramin varrellinen kaikuluotaimen anturi päätyi Yamarinin uimaportaisiin joten jotakin uutta oli taasen rakennettava.
Alkuperäinen vertikaalianturi sai uuden duunin, ennenkuin edes pääsi vertikaalihommiin.
Tahdoin simppelin, pienen ja nopeasti säädeltävän ratkaisun. Tälläkertaa piti laittaa koneistushousut jalkaan ja alkaa itse sepäksi. Projektin vaikeustaso ehkä 2/5.
Yksinkertainen on kaunista:
30x5 alumiinilatta toimii paketin runkona
Anturiksi tulee HST-WSBL 83/200kHz.
Antureiden johdot on kajakkiasennuksiin vähintäänkin tarpeeksi pitkiä. Nyt tavoitteena helppo ja suhteellisen siisti paketti. Siihen yhtälöön ei sovi nippusiteillä niputettu johtokieppi.
Enää ei voi perääntyä.
3 metriä johtoa pois ja alkaa pituus olemaan sopiva.
Johto sisältää 2 toisistaan eristettyä nippua.
Yritin pitää puretut suojafoliot mahdollisimman lyhyinä. Tässä vaiheessa kaikki johdot kuorittu. 
Alkuun esitinaus eli sulatetaan tinaa kuorittuun osaan johtoa.
Tämä ehkä ainoita asioita jotka on mielessä 10 vuotta sitten käydystä elektroniikka-asentajan koulutuksesta.
Työpiste vailla vertaa.
Kaasukäyttöinen kolvi on osoittautunut todella näppäräksi apuvälineeksi satunnaisessa rakentelussa.
Johdot liitetty.
Kutistesukat odottamassa. 
Liitos valmis.
Seuraavaksi vedetään koko paketin päälle tiukka kerros sähkärinteippiä ja koko komeuden päälle kutistesukka.
Alumiini latta sai toiseen päähänsä HST-WSBL anturin ja toiseen päähän RAM-B-kuulan.
Mielessä on vielä porata latta täyteen 8-10mm reikiä, ehkä jossakin vaiheessa. 
Koko komeus koeajolla. Anturin paikkaa voi säätää kiskoissa vapaasti.
Anturi käännetty kuljetusasentoon.
Varsi on mitoitettu niin, että anturi mahtuu säilytykseen kajakin keulalaatikkoon.
Kaikki toimii ja koeajo antoi myös iltapalaa.
Juhannus lähenee, jotenkin tuntuu että kesällä aika menee kuin siivillä...

Juhannus on kalastuksellisestikin eräänlainen merkkipaalu. Karkeasti sanottuna keskikesänjuhlan jälkeen alkaa vauraammatkin ahvenet olemaan kuteneet, näinollen ahvenkausi alkaa starttailemaan kiihtyvällä tahdilla. Tavoitteena + 1.5kg ahven, jolle jo suunniteltu paikka täytettynä. 

Vetouistelukauden aloitus

Kevät kääntyy kohta kesäksi. Viimeiset asennukset edessä ja vene veteen. 

Uisteluveneen kaikupuoli muuttuu sen verran, että normaali kaikuluotain vaihtuu chirp-luotaimeksi. Lowrance julkaisi talvella uuden SonarHub-modulin, joka toimii kaikuluotaimena ja network-hubina. Chirpin kautta luotaimen erittelukyvyn pitäisi harpata leijonan askeleen eteenpäin. Innolla odottelen käytännön testejä.

SonarHub-modulin ulkomitat vastaa Nep-2 hubia.
Asennus oli todella helppo. Nep2 pois ja SonarHub tilalle. Virtajohtokin oli yhteensopiva.
RAM-kiinnitys sai taas uuden sovelluksen.
U-pultilla Ram-B-kuula uimaportaisiin ja anturi perään.
Täysin ruuviton ja nopea anturikiinnitys. Irroitus onnistuu laiturissa ollessa ja ottaa aikaa maksimissaan 5 minuuttia. 
Pari kiinteää ja yksi pika-asennettava.
Tätä päivää on odotettu.
Tänävuonna kalastuskausi alkaa 17.5.2014
Sää ei voisi enempää suosia kautta aloittavaa kalamiestä. Lähes peilityyli Saimaa ja lämpömittarin viisari lähenteli 20 astetta.
Luonnollisesti ensimmäinen reissu on aina kaluston testausta ja läpikäyntiä. Etsitään mahdollisia vikapaikkoja ja puututaan niihin asian vaatimalla vakavuudella. Nyt kaikki tuntui toimivan niinkuin pitääkin. Viime syksynä moottoria uistelukierroksilla vaivannut pienehkö satunnainen rykiminenkin oli poissa. Ilmeisesti tulpat alkoivat olemaan tiensä päässä joten vaihto oli enemmin kuin aiheellinen.

Yksi jännitysmomentti oli Cannonin Digitroll 10 -takilat. Koko viimekauden tuskastelin toimimattoman pohjanseurannan kanssa. Milloin takila pumppasi vaijerit ylös ja sitä kautta välilaukaisimet yms nippuun kärkirissaan ja milloin kuulat oli pohjaa ruoppaamassa. Anturi oli asennettu valmistajan ohjeiden mukaan peräpeiliin. Silti häiriötä tuntui jostakin tulevan. Itse epäilin syyksi jarrupussien aiheuttamia pyörteitä. Cannonin anturi käyttää 120kHz taajuutta, joten kaikuluotaimien taajuudetkaan ei pitäisi olla lähelläkään Digin taajuuksia.

Toinen vaihtoehto oli johtovedot. Kauden mittaan virta ja singaalijohdot kulkivat mitä useammissa paikoissa. Sitä kautta pystyi varmistumaan, ettei johdot aiheuta "sekoilua".
Cannonin anturi liimattuna välipohjaan.
Kevään aikana tein viimeisen teon mitä aion takiloiden pohjanseurannan vuoksi tehdä. Liimasin anturin veneen pohjaan. Näin ainankin jarrupussien häiriöt pitäisi olla tiessään. 

Laskujärjestykseni on seuraava ensin plaanarit, sitten takilat. Plaanarivapojen laskun ajan tarkkailin Cannonien syvyysnäyttöä. Koko tunnin, kun plaanarivapoja laskiessa kaikki toimi. Syvyysmittaus näytti jatkuvasti oikeaa lukemaa eikä häiriöitä esiintynyt. Takilat vetoon ja pohjanseuranta päälle. Aika juoda päiväkahvit. 

Kahvihetki päättyi ennenkuin ehti alkaakkaan. Takatilasta kuulu kova pamaus ja takilavapojen räikät alkoivat ulvomaan. Vaijerit poikki ja kuulat pohjassa. 

hohhoijaa...

Ei auttanut anturin liimailut, ei tunnu auttavan mikään. Luovutan, olkoot. Siinä vaiheessa kun kalustotappioita alkaa olemaan tilillä manuaalitakiloiden arvon verran ei enää jaksa yrittää.
Vaijeri poikki. Tähän alkaa jo tottumaan.
Seurantaongelma on tiedostettu jo aikaisemmassa vaihessa ja kalustosta löytyy välineet uuden kuulanripustimen asennukseen.
Nätti keli niin mikäs se on veneessä askarrella uusia vaijereita. Mukavaa pikku näpertelyä. Tämähän kuuluu vetouisteluun. Sattuneesta katastrofista johtuen kalastus jatkui vajavaisella kalustolla. Takilakuulavarastot ei ollut mitoitettu tällaisille vastoinkäymisille. 

No niillä mennään mitä on. Kaikki muu toimii hienosti. Ensikosketus chirppiin on myönteinen. Erottelukyky tosiaan on erinomainen.
HDS12: Low Chirp 40-60kHz zoomattuna takilakorkeudelle.
Rinnalla normaali kaiku 83 / 200kHz
iPad: vasemmalta oikealle: 83/200/455kHz
HDS: Navionics / Insight Genesis kartta
Structure / High Chirp 130-210kHz
Kalastuksellisesti aurinkoinen lähes peilityyni kevätpäivä oli juuri sellainen kuin osasin odottaakkin. Mitätön. 

Aktiivisesta parvien etsimisestä ja lämpimän veden hamuilusta huolimatta tulos oli pyöreä nolla. Edes havaittavaa tärppiä ei ollut. 

Tästä on hyvä lähteä parantamaan.
Sää suosii kalamiestä.
Puhutaan, että keväällä pitäisi panostaa iltaan ja sille rannalle johon aurinko on paistanut koko iltapäivän.
Tätä oppia noudattaen oli helppo vetää tyylipuhtaat munat pataan.