Keskiviikkona heti töistä päästyä mökille ja vene täyteen kuormaan. Noin 16 maissa oltiinkin jo Ilkonselän eteläpäässä laskemassa peltejä pyyntiin. Ajatuksena oli "siirtymäuistella" Kyläniemen lähistölle, josta sitten siirtymä yöpymispaikalle. Suuren Jänkäsalon sivun penkkoja myötäillen upeassa kevätkelissä valuin Rastiluotojen kulmille. Jossa lopettelin iltapäivän projektin kahdeksan aikoihin.
Keli oli upea, peilityyni Saimaa ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Vanha toteamus kävi todeksi jälleen kerran, jos kalamiehellä on hyvä olla, niin kalat eivät häiritse. Illan saldona tyylipuhdas MP.
Torstaina herätys kuuden aikoihin ja siitä sitten pikaisen virkomamisen jälkeen täsmähyökkäys Hietasaarenselälle. Raksien viritys ja penkkoja kiertelemään.
Aamulla sumu oli todella sakeaa, näkyvyys todella huono. Ylimääräisiä sydämmentykytyksiä aiheutti läheinen kontakti rahtilaivan kanssa. Olin juuri eräässä kapeikossa, kun alkoi todella kova kohina kuulumaan "jostakin". Kohina voimistui jatkuvasti ja pikainen plotterin vilkaisu osoitti, että olen keskellä syväväylää. Toisella puolella luoto ja toisella puolella matalikko. Eipä siinä auttanut kuin hieman kaasua lisätä, että ainankin alta ehtii pois. Pari minuuttia, kun olin väylältä väistynyt niin helvetinmoinen laivan keula nousi sumusta. Melko läheltä mentiin, mutta tästäkin selvittiin. Osasi kyllä säikäyttää. Ei ole ollenkaan turvallista tämä vetouistelu. :)
Siinäpä sitten olikin tapahtumat Hietasaaren selällä, puoleenpäivään asti kiertelin penkkoja ja patteja ilman tulosta. Suuntasin peltipaatin keulan kohti Petranselkää. Alku oli lupaava, heti menomatkalla reissun ensimmäinen napakka plaanarin pakitus. Hetken jo luulin kepitteleväni mittakalaa, kunnes veneen vieressä pettymys oli karvas. Epätoivoinen mittaus osoitti laihan järvilohen pituudeksi 57cm, laskin rääpäleen kasvamaan. Tästä sisuuntuneena kuitenkin jäin alueelle pyörimään loppuillaksi. Eikä suotta, loppupäivän sai kalastella (ottaa aurinkoa) ilman häiriöitä. Ei mitään tapahtumia.
Perjantaina herätys kuuden aikoihin ja pikainen lähtö kohtin lohirikkaita selkävesiä. Aloituskohde Mäntysaarenselkä. Raksit vedossa puolen kahdeksan maissa ja vanhat luottopatit käytiin tottuneesti läpi. Tapahtumia kuitenkaan ei kuulunut ja suunta jatkui Pajusaarenselkä - Munaluodonselkä - Mäntysaarenselkä - Rastinvirta. Jatkuvasti penkkoja myötäilin ja erilaisia värejä ja syvyyksiä koittelin. Tuntui vain olevan kaloilla suut kiinni. Päivän aikana ei yhtään tapahtumaa. Uskomatonta! Harvoin Saimaa näin hiljainen ollut ja taas oli! :) Kuuden aikoihin vavat laatikkoon ja perääntyminen kotisatamaan nuolemaan haavoja.
Alkukausi on ollut todella vaikea, uistelua on vajaa 60 tuntia ja yhtään mittakalaa en ole vielä saanut. Mutta ei vaivuta epätoivoon, tästä vielä noustaan! Ensi viikolla taitaa vene nousta trailerille ja suunta johonkin muualle kuin Saimaalle... En aio 100 tuntia vetää tyhjää kevätaikaan, sen ehdin tekemään kesälläkin. :)
Reissun saldoa:
Vetopäiviä: 3
Tunteja: 30
Saalis: NOLLA
Bensaa: 70 litraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi.