Kelkkauistelun ensikertalainen

Isot kelkat vaatii jotakin pientä varustelua veneeseen. Tämä ei tietenkään ole välttämätöntä, mutta helpottaa toimintaa.
Olen nähnyt isojen kelkkojen asennuksia vastaavissa veneissä myös niin, että plaanarikelat ovat kattoputkissa ja niistä lähtee suoraan narut kelkoille. Tahdoin kuitenkin hieman korkeutta selkäsiimoille ja samalla myös mahdollisuuden purkaa kaiken isoihin kelkkoihin liittyvän nopeasti pois veneestä.

Matsomix Joensuusta teki 600mm korotusmastot selkänarulle, mastoon kiinnitän myös Plaanari kelat. Mastot on holkkikiinnityksellä, joten irroitus tapahtuu nopeasti.
Mastot
Masto, kela ja rissa.
Rissan tarpeellisuutta mietin vielä, maston lenkki on kiillotettu ja todella liukas.
Näin saisi selkänarua 10cm korkeammalle.
Ripustimien ripustin, stauffilla kattokaiteessa.
Kelkkauisteluun kuuluu oleelliseti myös isot plaanarikelkat.

Sain Mäntyharjulaiselta Profound Facilitylta testiin LAKU-hiilikuituplaanarit. Kuten jo nimi kertoo kelkoissa on käytetty valmistusmateriaalina hiilikuitua, metalliosat on nanopinnoitettua alumiinia. Kelkka on kompaktin kokoinen ja mukana tulleessa säilytyspussissa helppo kuljettaa. Painoa parille kelkkoja ei kerry kevyttä kauppakassillista enempää. Tiedän kelkkoja joiden toimivuus perustuu suureen massaan, tässä kelkassa vastaavat ominaisuudet on haettu hyvällä suunnittelulla.

Itselleni isot kelkat on uudehko tuttavuus, käyttötapa on kyllä tuttu. Kuitenkin omat kokemukset plaanarikalastuksessa perustuvat pienillä kelkoilla vetoon joten, ensimmäinen ison kelkan haaste on todistaa, että siitä on pikkuplaanarien korvaajaksi lohenvedossa.
Kelkka kuin karkki.
Paljas hiilikuitupinta on erittäin tyylikäs.
Plaanarin ratkaisuja.
Ulommassa suksessa on säädettävä jarru jolla estetään kelkan "keuliminen" ulkomutkassa.
Samaten jarru hidastaa sisämutkan kelkkaa ja pitää selkänarun kireällä.
Treeniä.
Askartelemani laukkurit toimivat erinomaisesti, vaikka itse kehunkin niin tulipa tehtyä hyvät.
Kiitos ohjeista Kokkolan suuntaan!
Rissan poistamalla vetopistettä saisi hieman korotettua.
Stoppari.
Kun plaanarit oli saatettu mieleisen matkan päähän veneestä tein molempiin keloihin punotusta pienet stopparit. Seuraavilla kerroilla voi löysätä kelat auki ja antaa kelkkojen valua ilman vahtimista oikeaan kohtaansa.
Ja itse kalastukseen. 

Vetovauhtina pidin noin 3.2km/h, joka miulla on vakiintunut uistelunopeudeksi, kelkat olivat mittarikelalla mitattuna 170 jalan päässä veneestä.

Ensikertalaisena virittelin isoihin kelkkoihin 4 per puoli, kellosta katsoen aikaa meni 10 minuuttia vähemmän kuin vastaava projekti pikkukelkoilla, tästä ensimmäinen plussa. 

Sitten se suurin kompastuskivi, eli uintien katsominen ja uudelleen lasku. Normaalisti katson aina pikkukelkatkin koko puolen kerrallaan, ainoana erona, että 1 on ylhäällä ja 3 pyytää. Isoilla kelkoilla joudun kelaamaan koko laidallisen ylös. Koko projektiin kelauksineen ja laskuineen meni 15 minuuttia,  ei juuri mitään. Pikkukelkoilla uintien tarkistus ja takaisin lasku ottaa sen 30-45 minuuttia riippuen muusta toiminnasta. Lisäksi vaikka olisi kuinka huolellinen tulee pikkukelkoilla "yli uittaessa" aina joskus sotkuja. Isoilla kelkoilla tätä vaaraa ei ole. Sotkut lisäävät pikkukelkoilla vaihtoaikaa 30-60minuuttia ja joskus saattaa tulla suuriakin siimamenetyksiä. +

Kalan väsytykstäkin pääsin koittamaan, onhan se huikean paljon mukavampaa, kuin ei tarvi pohjaa kyntävää peltipalaa väsytellä kalan lisäksi. ++

Käännöksiäkin testailin. Garminin pilotilla kaarrokset on helppo testata/verrata, laitetaan 15min ympyrä päälle ja katsotaan kuinka pelit taipuu. Ja hyvinhän ne, hieman sisämutkan selkänaru huuhtelee itseään, muuta ei liiaksi. Pikkukelkoilla 15min mutka on aika maksimi, 10 minuutin käännöksellä joutuu menemään vetelemään uloimpien siimoja, ettei sisemmät plaanari ui niiden yli. Koemielessä pyöräytin myös 10 min käännöksellä 360 astetta. Hieman sisämutkan naru laahusti, mutta ei ongelmaksi asti. Ketterä yhdistelmä. ++

Lopetukseen menee about sama aika, 30min niin vene on siinä kunnossa, että voi aloittaa siirtymän.
Eläkeläiset?
Isoilla kelkoilla kalastamisen helppous vakuutti. Ensimmäisten testien perusteella todella mielyttävä tapa kalastaa. Suurimmat ennakkoluulot on kumottu ja isot kelkat on löytäneet paikkansa uisteluveneeni kalustossa.

2 kommenttia:

  1. monesti miettinyt ja kokeillut isoja kelkkoja raksin vedossa ja aina palattu pieniin ja niillä mennään. kevyillä painoilla ja kovalla sivutuulella laskeminen hyvin hankalaa ja laukasijat meinaa tulla venettä päin jne. kokeile wild vaterin pikkukelkkoja on pieni vetovastus eikä sukella laukaistuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevyet painot ja sivutuulella selkänarun luistamisen ongelmat on tiedossa, niihin ratkaisu on mietinnässä.

      Yksi olisi tosi korkeat plaanarimastot, mutta sitten tulee sivuaallokossa melkoisen kovaa sivuttaisvetoa kelkoille, tämä taas aiheuttaa selkänarun nykimistä.

      Toinen vaihtoehto on testata tekemiini selkänarun ripustimiini päärynäpainot kelin ja painon tarpeen mukaan. 40gr painot vielä valui ongelmitta laidalle asti, joten jos mennään "roskapainoilla" niin sitten vaikka 30-40gr päärynä laukkurin uistinrenkaaseen roikkumaan...

      Poista

Kommentoi.