Harjoitusta... yritystä... onnistumisia!

Kalalla ollaan oltu aktiivisesti. On ollut päiviä, jolloin aamupäivä on vedetty lohta ja sitten siirrytty pienemmille vesille jiginheittoon. On se vaan mukavaa terapiaa pitkän istumisen jälkeen alkaa viskomaan jigiä patin reunalla.
Uistelurintamalla jatkuu sama hiljaiselo, mitä on jatkunut viime marraskuusta asti. Siihen on jo tottunut ja tärpitön päivä ei ole mitenkään maailmaa kaatava. Yritystä en kuitenkaan ole lopettanut. Kyllä se sieltä tulee. Joka vuosi olen ollut ensimmäiset kuukaudet aivan hukassa, tämäkään vuosi ei tee tähän poikkeusta. Kyllähän se vähintään 100 tunnin tyhjä putki pitää aina jossakin välissä nykästä.

Talvella muokkaamani jarrupussien suuaukon säätö toimii nyt loistavasti. Orkkisnaruna ollut ohut muovinaru ei purrut lukkoihin tarpeeksi hyvin nyt säädöt pysyy kohdallaan.

Jigipuolella homma kehittyy kaiken aikaa. Joka reissulla oppii uutta ja onnistumisia tulee. Kohdekalaakin on löytynyt ja ahvenfilettä on saanut paistaa monena iltana.

Tärkeimmäksi apuvälineeksi aurinkolasien lisäksi on osoittautunut kaikuluotain. Ilman luotainta paikkoja tuntemattoman on kyllä todella vaikea tavoittaa kohdekalaa.
7gr pää + 4,5" Wake ja pari kohdekalaa.
Vaikka en suoranaisesti vertikaalia harrasta on mukava koittaa härnätä veneen alla olevia kaloja.
Kohdekalat odottamassa jigiä
Moni on kehunut, että kalajigi olisi se toimivin tapa tavoittaa vaurasta ahventa. Itse en tätä muutamien kymmenien tuntien heittokokemuksella allekirjoita. Olen antanut toukka - ja kalajigeille peliaikaa suunilleen saman verran joka heittopaikalla, silti kalat olen saanut lähes poikkeuksetta toukalla. Väristä kalat tuntuvat olevan tarkkoja. Välillä saa 5-6 kertaa vaihtaa väriä ennenkuin alkaa puremaan. Poikkeuksetta pienen saimaan puolella parhaimmat kalat ovat tuleet valkoisella 4,5" toukalla.
Kalajigissäkin tärppejä tuntuu reilusti, mutta tarttuvuus on todella huono. Karkuutuksia tulee aivan liikaa. Epäilen, että käyttämäni 3/0 koukku on liian pieni Lazy Shadille. Tai sitten kalapaikoilla olevat kalat ovat liian pieniä kalajigille. Monet jigit ovat tuleet puolikkaina ylös tärpin jälkeen. Tämä viittaisi hieman arkaan ja tökkivään syöntiin, jossa kala imeskelee jigin pyrstöä.
Lazy Shad 3,5" tärpin jälkeen
Toissa-iltana tavoitin myös ensimmäisen jigikuhan. Tärpin jälkeen olikin omanlaisensa taistelu, että sai kalan veneen viereen. Siinä missä 50cm kuha tulee uistellessa pintaliitoa veneen vierelle, 1000 kelalla ja jigikepillä joutui jo muutaman kerran antaa kalallekkin mahdollisuus ja löysää siimaa. Positiivinen ylläri, että myös pienellä Saimaalla kuhakanta on siinä mallissa, että ahvenpateilla tulee satunnaisia kuhia. 
47cm kuha kelpuutti 4,5" valkoisen Waken.
Juhannuksen jälkeen olisi tarkoitus panostaa järviloheen pari täyttä päivää, sitten onkin luvassa satunnaisia jigikeikkoja. Pikkuhiljaa myös uistelupuolella aletaan siirtymään iltapainotteiseen kuhanvetoon. - Mutta ei ennen heinäkuuta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi.