Haavikoukku vartissa.

Yleensä venetarvikkeet on tyyliin osta kaupasta ja ruuvaa kiinni. Sehän se on helpoin ja varmin tapa onnistua. Joskus tarve on sellainen, ettei haluamaansa tuotetta löydy juuri mistään. Visio varusteesta on, mutta kaupanhyllyltä sitä ei saa.
Silloin se tehdään itse.

Tällä kertaa ilmeni tarve haavikoukulle, jolla haavin saa roikkumaan hytin kattokaiteeseen.
Projektihan on tuttu jo aikaisemmalta vuodelta, joten suunnittelutyö on jo puoliksi tehty.

Kotitarvevarastosta ei ikäväkyllä löydy hst-materiaaleja.
Tällä kertaa työstön uhriksi joutui potkukelkan jalas.

Jalaksessa on jo valmiiksi yksi n. 6.5mm reikä josta on helppo pultata staufin aluslevy kiinni kappaleeseen.
Näin saadaan porausjigi toiselle reiälle, epäonnistuminen on suorastaan mahdotonta.
(huomaa hst:nä ostetun aluslevyn kunto)

Reiät valmiina.

Staufin sovitusta.

Mitä todennäköisimmin potkukelkan jalas on mustista mustinta patarautaa, joten pintakäsittely tulee tarpeeseen. Ennen taivutusta kannattaa ajaa hiomalaikalla vanhat pinnat pois.

Ja sitten haetaan mieluisa kulma.
Voisi sanoa, että tässä tuotteessa materiaalipaksuudet on sitä luokkaa, että veneen voisi sitoa vaikka traileriin tästä koukusta.

Putkenpätkästä saa mukavasti lisämomenttia tarkkaan muotoiluun. 

Lopullinen kulma haetaan puristamalla koukkua kasaan sopivasti. 

Ja lähes valmista.
Jälkiviisaana voisi sanoa, että latan toisen pään muotoilu kannattaa suorittaa ennen taivutusta, on paljon helpompaa.

Haavikoukku valmiina.
Kannattaa muistaa, että kotitarveteräs on ruostuvaa sorttia, pintakäsittely on tarpeen.
Ferrexin musta on osoittautunut kelvolliseksi maaliksi.

Koukku maalaamossa.

Ja taas nytkähti projektit askeleen verran kohti valmista uisteluvenettä. Veikkaisin, että 2-3 viikkoa ja jäät alkaa väistymään Suur-Saimaan vesillä. Tänävuonna olisi tarkoitus olla vesillä välittömästi selkien auettua.

Liian monena vuotena toukokuun kiireet on rajoittanut / myöhästyttänyt aloitusta.